Siirry sisältöön
Uutiset

Epidemiat ja kyberhyökkäykset merkittävimpiä riskejä Etelä-Savossa 

Julkaistu: 27.4.2023, klo 08:33

Etelä-Savon valmiusfoorumi tiedottaa

Tuoreessa Etelä-Savon riskiarviossa merkittävimmiksi alueellisiksi riskeiksi on arvioitu laajat tartuntatautiepidemiat sekä tietotekniikan häiriöt ja kyberhyökkäykset. Etelä-Savon alueellinen riskiarvio on päivitetty yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Alueellinen riskiarvio pohjautuu kansallisiin uhkamalleihin, joita on tarkasteltu Etelä-Savon näkökulmasta.

Seuraavaksi merkittävimmät uhat johtuvat erityyppisistä myrskyistä ja pitkittyneistä poikkeuksellista sääolosuhteista, jotka ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Etelä-Savon teollisuuden, liikenteen ja esimerkiksi Saimaan syväväylän vuoksi kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet nousevat riskiarviossa myös esille. Alueen vesihuolto ja muu kriittinen infra ovat haavoittuvia alueen erityispiirteiden vuoksi ja siten mahdollisia vaikuttamisen kohteita.

Riskiarviossa on huomioitu myös aurinkomyrskyn mahdollisuus. Aurinkomyrsky voi lamaannuttaa sähköisiä toimintoja, aiheuttaa sähkölaitevaurioita ja hankaloittaa esimerkiksi paikannusta.

Sotilaallinen uhka on otettu mukaan merkittävien riskien joukkoon, kuten on tehty myös tuoreessa kansallisessa riskiarviossa. Vaikutusarviot perustuvat kansalliseen riskiarvioon, mutta uhan todennäköisyyttä ei ole arvioitu, kuten ei kansallisessa riskiarviossakaan.

Etelä-Savon aiempi alueellinen riskiarvio on vuodelta 2018. Silloisessa tarkastelussa oli tunnistettu monia edelleen ajankohtaisia uhkamalleja, kuten kybervaikutukset, laaja-alainen vaikuttaminen ja terrorismi, jotka voivat kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin tai muuhun yhteiskunnalle tärkeään toimintaan.

Riskiarvio on laadittu koko maakunnan yhteistyönä

Etelä-Savon riskiarvion päivitystyö käynnistettiin sisäministeriön ohjeistuksella Etelä-Savon valmiusjohtoryhmän kokouksessa 2.6.2022. Riskiarvion laadintaan koottiin erittäin monipuolinen ja laaja-alainen työryhmä, joka edusti maakunnan eri viranomaistahoja, kriittisen infran toimijoita, elinkeinoelämää ja vapaaehtoissektoria. Lisäksi työssä oli mukana useita asiantuntijaryhmiä eri uhkamallien tarkastelussa.

Kaikkiaan päivitystyöhön osallistui yli 70 ihmistä, jotka lisäksi hyödynsivät omien verkostojensa asiantuntemusta. Yhteistyötä tehtiin myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten kanssa Itä-Suomen yhteisten ominaispiirteiden ja yhteisen riskeihin varautumisen näkökulmasta.

”Päivitystyö oli tiivis ja aikaa vaativa prosessi meiltä kaikilta. Lopputulos on mielestämme onnistunut, Etelä-Savon näköinen. Yhteistyöprosessi riskiarvion laatimiseksi oli vähintään yhtä tärkeä kuin lopputuotos eli itse riskiarvio”, toteaa laadintatyötä ohjannut riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Riskiarviosta on laadittu kaksi versiota. Vain viranomaiskäyttöön laadittu turvaluokiteltu versio hyväksyttiin valmiusjohtoryhmän kokouksessa 21.3.2023. Riskiarvion julkisesta versiosta on poistettu turvallisuuden kannalta riskialtista tietoa.

Uhkien arvioinnissa on huomioitu laajat ilmiöt ja paikalliset erityispiirteet

Asiantuntijatyöryhmissä arvioitiin kaikkiaan 33 Etelä-Savon aluetta koskettavaa uhka- ja häiriötilannemallia niiden todennäköisyyden, seurausvaikutusten ja arvioinnin luotettavuuden osalta. Arviointien tarkoituksena oli nostaa esille Etelä-Savon maakunnan kannalta merkittävimmät riskit.

Kokonaisseurausvaikutuksiltaan sekä laaja pandemiatilanne että laaja ICT-häiriö ovat erittäin merkittäviä joka suhteessa. Ne voivat lamauttaa useita toimintoja yhtäaikaisesti ja ketjuuntumisvaikutukset ovat huomattavat.

Seuraavaksi merkittävimmät ovat talvimyrskyt (tykkylumi), rajuilmat ja matalapainemyrskyt (kesämyrskyt), alueelliset voimahuollon häiriöt sekä poikkeukselliset ja pitkittyneet sääilmiöt. Maasto-olosuhteet vaikuttavat sääilmiöiden syntyyn merkittävästi. Näiden riskien todennäköisyys on tapahtumahistorian ja meneillään olevan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta korkeimmalla tasolla.

Sääilmiöihin liittyvissä skenaarioissa korostuvat Etelä-Savon maakunnan erityispiirteet, joita ovat laajat vesistö- ja metsäalueet, alueiden rikkonaisuus tiestöjen ja infran kannalta, laajat harvaan asutut alueet sekä ikääntyvä väestö harva-alueella. Myös sääilmiöihin liittyvät häiriötilanteet ovat ketjuuntumisvaikutuksiltaan merkittäviä.

Suurimmat tulvariskit liittyvät Saimaan ja muiden isoimpien vesistöjen pinnan nousuun runsaiden sateiden takia. Voimakas kuivuus voi puolestaan aiheuttaa merkittävän metsäpaloriskin. Etelä-Savon pelastuslaitos on toteuttanut yhdessä muiden Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa yhteisen metsäpalomuodostelman, jonka tueksi on hankittu palojen sammutuksiin suunniteltu erikoisvälineistö Mörkö.

Seuraavana tulevat erityyppiset kemikaali- (CBRNE-) ja ympäristöonnettomuudet, alueellisen vesihuollon tai muun kriittisen infran häiriöt, laajamittainen maahantulo sekä aurinkomyrsky. Näistä kolme ensimmäistä korostuvat vallitsevan tilanteen ja Etelä-Savon erityispiirteiden vuoksi.

Kemikaali- ja ympäristöonnettomuudet nousevat esille maakunnan teollisuuden, liikenteen ja esimerkiksi Saimaan syväväylän vuoksi. Alueen vesihuolto ja muu kriittinen infra ovat haavoittuvia alueen erityispiirteiden vuoksi ja siten mahdollisia vaikuttamisen kohteita.  

”Olemme tunnistaneet tarpeen kehittää Itä-Suomen alueen varautumista säteilyvaaratilanteisiin. Toteutimme huhtikuussa Säteilyturvakeskuksen kanssa yhteisen seminaarin ja olemme järjestämässä alueellisen ITÄ23-valmiusharjoituksen 8.–9.11.2023. Harjoituksen tavoitteena on päivittää väestönsuojelutoimintaa ja valmiussuunnittelua säteilyonnettomuuden varalle”, pelastusylitarkastaja Esa Ahlberg Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Aurinkomyrsky huomioitiin alueellisessa riskiarviossa jo alkuvaiheessa. Sittemmin se tuli mukaan myös kansalliseen riskiarvioon. Tarkastelussa oli keskikokoluokan aurinkomyrsky, jonka todennäköisyys kasvaa noin 1 % vuodessa ja jonka vaikutukset ovat ketjuuntumisen kautta erittäin merkittäviä. Aurinkomyrsky voi lamaannuttaa sähköisiä toimintoja, rikkoa sähkölaitteita ja hankaloittaa esimerkiksi paikannusta.

Sotilaallinen uhka on otettu mukaan merkittävien riskien joukkoon.

”Suomen liittyminen osaksi Natoa 4.4. tarkoittaa yhteistä puolustussuunnittelua muiden Nato-jäsenmaiden kanssa. Suomen puolustusvoimien keskeinen tehtävä on kuitenkin edelleen kansallisesta puolustuksesta huolehtiminen ja Karjalan Prikaatin tehtävänä puolestaan paikallispuolustuksen suunnittelu ja oman alueen uhkiin varautuminen”, toteaa everstiluutnantti Ari Määttä, joka toimii Karjalan prikaatin Etelä-Savon aluetoimiston päällikkönä.

Puolustusvoimat järjestää vuosittain alueellisia paikallispuolustusharjoituksia, joissa harjoitellaan paitsi sotilaallista toimintaa myös yhteistoimintaa alueellisten viranomaisten kanssa. Etelä-Savossa seuraava paikallispuolustusharjoitus on syksyllä 2024.

Viranomaiset harjoittelivat yhteistoimintaa paikallispuolustusharjoituksessa viime syksynä Savonlinnassa. Seuraava vastaavanlainen harjoitus on Etelä-Savossa ensi vuonna.

Riskiarviota käytetään valmiussuunnittelun ja varautumisen pohjana

Etelä-Savon riskiarvio muodostaa yhdessä muiden alueellisten sekä kansallisen riskiarvion kanssa valtakunnallisen riskiarviokokonaisuuden, jossa merkittävimmät riskit on tunnistettu ja arvioitu poikkihal­linnollisesti. Kansallisesti ja alueellisesti arvioidut riskit muodostavat perustan sille, millai­siin riskeihin viranomaisten ja muiden toimijoiden on varauduttava. Lisäksi kukin toi­mija arvioi riskejään yksityiskohtaisemmin suhteessa tehtäviinsä ja toimintaansa, hallinno­nalaa ja toimialaa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

”Kaikki Etelä-Savon toimijat, niin viranomaiset kuin elinkeinoelämän, kriittisen infran tai järjestösektorin edustajat, voivat hyödyntää riskiarviota oman toimintansa valmiussuunnittelun tukena”, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisasta kertoo.

”Viranomaisten velvollisuutena on ylläpitää Suomea. Valmius ja varautuminen eivät ole lisätyötä, vaan osa päivittäistä toimintaa, joka on huomioitava myös resurssoinnissa”, Lokka huomauttaa.

Riskiarvion pohjalta on laadittu toimintaohjekortteja, jotka ohjaavat häiriötilanteisiin liittyvää varautumista ja toimintaa uhan mahdollisesti toteutuessa. Riskiarviota hyödynnetään myös valmiussuunnitelmien päivityksissä, varautumiskoulutuksissa ja valmiusharjoituksissa. Riskiarvio toimii myös Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana.

Eloisan pelastus- ja turvallisuuspalveluissa on laadittu kuntien käyttöön uusi valmiussuunnitelmapohja. Valmiussuunnittelussa keskeinen toimenpide on kuntiin perustettavat häiriötilannekeskukset, joissa koordinoidaan ihmisten auttamista. Tarkoituksena on myös ottaa käyttöön hyvinvointialueen ja kuntien väliset sopimukset, jotka selkiyttävät eri toimijoiden rooleja ja vastuita valmius- ja varautumistoiminnassa.

”Etelä-Savon toimijoiden tiivis yhteistyö on riskeihin varautumisessa erittäin tärkeää. Kaikkia mahdollisia uhkia, erityispiirteitä ja vaikuttamisen keinoja ei voida etukäteen tunnistaa. Sen vuoksi alueen viranomaisilla ja toimijoilla on oltava valmius joustaa yllättävissä muutoksissa ja varautua vastaamaan uhkien erilaisiin muotoihin sekä vahvistaa niissä vaadittavaa suorituskykyä yhdessä”, Jämsä toteaa.

Etelä-Savon riskiarvio löytyy sisäisen turvallisuuden TUOVI-portaalista: avaa raportti tästä.

Lisätietoja

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, pelastus- ja turvallisuuspalvelut, toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, pelastus- ja turvallisuuspalvelut, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti, p. 044 794 3850

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa, pelastus- ja turvallisuuspalvelut, riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä, p. 040 129 5196

Karjalan prikaati, Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Ari Määttä, p. 029 943 6100

Itä-Suomen aluehallintovirasto, pelastusylitarkastaja Esa Ahlberg, p. 029 501 6857