Hyvinvointialueet vaativat Valviraa kumoamaan asiakasturvallisuutta vaarantavat tiukennukset sosiaalityöntekijöiden sijaiskelpoisuuteen
Valvira on muuttanut sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen ohjeistusta. Uuden ohjeistuksen mukaan nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä putoaisi pois sosiaalityön vahvuudesta. Kaikki hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki ovat allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriöön ja Valviralle lähetetyn kannanoton, jossa vaaditaan ohjeen uudelleen arviointia kiireellisessä aikataulussa.
Lain ja Valviran aiemman ohjeen perusteella hyvinvointialueet ovat voineet palkata sosiaalityöntekijän sijaisiksi henkilöitä, jotka ovat yliopistossa kirjoilla pääaineenaan sosiaalityö, ja jotka ovat suorittaneet sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Lisäksi on voitu palkata henkilöitä, jotka ovat suorittaneet avoimessa yliopistossa em. opinnot ja lisäksi suorittaneet aiemmin sosionomin tutkinnon tai sosiaalialalle soveltuvan ylemmän yliopistollisen tutkinnon.
Valviran heinäkuussa 2023 antaman ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Avoimessa yliopistossa sosiaalityön opintoja opiskelleet eivät enää uuden ohjeen mukaan olisi sijaiskelpoisia. Valviran tiukentunut ohje pudottaa sosiaalityön vahvuudesta pois ison joukon nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä.
Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kannanotossa korostetaan, että avoimessa yliopistossa sosiaalityötä opiskelevat ovat usein taustaltaan esimerkiksi sosionomeja, joilla on pitkä työkokemus ja perehtyneisyys alalta. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki (817/2015) 12 § ei myöskään ole muuttunut.
Valviran ohjeistuksen äkillinen muutos koskee tällä hetkellä koko maassa yhteensä 521 tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivaa työntekijää. Heistä noin puolet on suorittanut sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa eikä heillä ole voimassa olevaa tutkinto-oikeutta yliopistossa. Ellei ohjeistukseen saada pikaista muutosta, Itä-Suomen yhteistyöalueella tämä tarkoittaisi lähes 100 sosiaalityön opiskelijan työsuhteen päättymistä tulevan vuoden aikana.
− Sosiaalityöntekijöistä on sen verran kova pula koko maassa ja myös meillä, että olisi syytä pikemminkin purkaa normeja kuin tiukentaa niitä, huomauttaa Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Tiukentunut ohje johtaa asiakasturvallisuuden vaarantumiseen sosiaalityössä
Valviran kiristyneellä ohjeella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia lakisääteisten velvoitteiden ja asiakastyön toteuttamiseen. Saman aikaisesti hyvinvointialueilla valmistaudutaan lastensuojelulain muutokseen. Vuoden 2024 alusta yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla asiakkaanaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Yksistään tällä muutoksella on isoja vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen Suomessa.
Suurin sosiaalityön osa-alue on lastensuojelu. Muuttuneen ohjeistuksen vaikutukset kohdentuvat erityisesti lastensuojelun tarpeessa oleviin lapsiin, mutta myös muihin palveluihin. Ohjeistus johtaa hyvinvointialueilla tilanteeseen, jossa lakisääteisten tehtävien toteuttaminen sekä määräajoissa pysyminen vaikeutuu ja asiakasturvallisuus sekä lapsen ja asiakkaan oikeus saada palvelua vaarantuvat.
− Sosiaalityöntekijöiden heikko saatavuus näkyy myös Etelä-Savon hyvinvointialueella. Sijaiset ovat paikanneet vajetta tilapäisesti tilanteissa, joissa avoimiin tehtäviin ei ole saatu rekrytoitua sosiaalityöntekijöitä. Sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen on uuden ohjeistuksen myötä entistäkin vaikeampaa, hyvinvointialueen sosiaali- ja integraatiojohtaja Marika Huupponen kertoo.
Kannanoton ovat Etelä-Savon hyvinvointialueen puolesta allekirjoittaneet Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä sekä sosiaali- ja integraatiojohtaja Marika Huupponen.
