Itäisen yhteistyöalueen katse laaja-alaisessa kumppanuudessa ja kehittämisessä

Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-​Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedote:

Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet muodostavat Itäisen yhteistyöalueen. Alueiden jo vuosi sitten alkanut tiivis yhteistyö etenee hyvässä hengessä.

Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden virka- ja luottamusjohto kokoontui neljänteen yhteistyötapaamiseen 27.10.2023 Jyväskylässä. Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula arvioi kokouksen olleen hyvähenkinen ja tulevaisuuteen suuntaava.

-Tiivis vuoropuhelu yhteistyöalueellamme on välttämätöntä vaikeassa taloustilanteessa. Tekemällä asioita yhdessä pärjäämme Itä- ja Keski-Suomena paremmin kuin toimimalla yksin. Olemme koko maassa nyt ensimmäisten joukossa laatimassa lakisääteistä yhteistyösopimusta. Suuntaamme strategiseen yhteistyöhön asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, korkeakoulu- ja oppilaitosyhteistyössä sekä henkilöstön saatavuuden varmistamisessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat mukana kumppanuudessa. Tämä kaikki luo turvaa asukkaillemme ja asiakkaillemme, tiivisti Aula.

Yhteistyöalueet laativat yhteistyösopimuksen valtuustokausittain

Itäisellä yhteistyöalueella valmistellaan yhteistyösopimusta, joka on tulossa aluevaltuustoihin päätöksentekoon keväällä 2024. Yhteistyösopimuksen myötä hyvinvointialueilla edistetään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, yhdenvertaista saatavuutta sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta.

– YTA-tason yhteistyö tulee monella rintamalla korostumaan tulevina vuosina. Tiivis yhteistyö tarjoaa yhtä hyvinvointialuetta laajempia mahdollisuuksia vastata muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen, palveluiden verkostoon ja tuottavuutta parantaviin toimiin, painottaa Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

-Toimivan YTA-yhteistyön tulee hyödyttää kaikkia Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueita järjestämistehtävän toteuttamisessa, talouden tasapainottamisessa sekä ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden turvaamisessa kaikille alueille, toteaa hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen Siun sotesta.

Kumppanuutta tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatioyhteistyössä

Hyvinvointialueet ja korkeakoulut näkevät paljon yhteisiä mahdollisuuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ammattilaisten koulutukseen. Tapaamisessa mukana olivat Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala ja Itä-Suomen yliopiston dekaani Jussi Pihlajamäki. Yliopistojen kanssa hyvinvointialueet tiivistävät kumppanuutta ja yhteistyötä entisestään tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatioyhteistyössä. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot ovat merkittäviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kouluttajia Suomessa.

– Henkilöstön saatavuuden turvaamiseen liittyvä yhteistyö on tärkeää. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että yhteistoiminta-alueeltamme valmistuvat ammattilaiset saataisiin jäämään töihin hyvinvointialueillemme, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet.

Tapaamisessa käsiteltiin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän selvityksen tilannetta, erikoissairaanhoidon työnjaon selvitystyötä sekä hyvinvointialueiden ohjauksen uudistamista koskevia lainsäädäntöhankkeita. Sujuvan työnteon ja asioinnin takaamiseksi jokaisen hyvinvointialueen ensisijainen tavoite on yhtenäistää oman alueensa tietojärjestelmät. Kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen tavoitteena on suunnata kohti vähintään koko yhteistyöalueen laajuista, toiminallisesti seuraavan sukupolven asiakastietojärjestelmää.

– YTA-yhteistyössä on menty paljon syvemmälle, kuin mitä se oli entisten erityisvastuualueiden aikana. Nyt puhutaan paljon muustakin kuin erikoissairaanhoidosta, mikä on todella hyvä asia. Yliopistoyhteistyön lisäksi on äärimmäisen tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä myös hoitajakoulutuksessa ja kansainvälisen rekrytoinnin saralla, Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo.

Hyvinvointialueilla on meneillään päätöksen teon prosessit hyvin samanlaisista laajoista kokonaisuuksista, kuten strategian toimeenpano-ohjelmista ja palveluverkosta.

-Pohjois-Karjalassa on päätetty palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta, seuraava vaativa tehtävä on näiden päätösten toimeenpano. Haluamme varmistaa toimivat lähipalvelut sote-asemille. Tähtäämme talouden tasapainottamiseen vuoteen 2026 mennessä, ja olemme aloittaneet sopeutusohjelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen Siun sotesta.

Suomessa viisi yhteistyöaluetta

Sote-lainsäädännön myötä Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta (YTA), jolla kullakin on yliopistosairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue. Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet muodostavat Itäisen yhteistyöalueen. YTA-sopimukset tehdään valtuustokausittain ja niitä seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden välisissä neuvotteluissa.

Lisätietoja:

Hyvinvointialuejohtajat

• Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073jan.tollet(at)hyvaks.fi
• Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue, p. 040 359 6934, santeri.seppala(at)etelasavonha.fi, p. 040 359 6934
• Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 717 4111, marko.korhonen(at)pshyvivnointialue.fi
• Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, p. 013 330 8590, kirsi.leivonen(at)siunsote.fi
  
  Aluehallitusten puheenjohtajat

• Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
• Heikki Laukkanen, Etelä-Savon hyvinvointialue, 040 075 5204, heikki.laukkanen(at)etela-savo.fi
• Riitta Raatikainen, p. 050 373 3540, Pohjois-Savon hyvinvointialue riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi,
• Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote, p. 050 387 7696, juha.mustonen(at)luottamus.siunsote.fi