Aluehallitus äänesti edunvalvonnasta

Kokouksen työjärjestyspykälä muodostui ensimmäiseksi äänestyksen kohteeksi Etelä-Savon aluehallituksen kokouksessa (12.2.2024). Janne Laine (kesk.) esitti, että listalle nostettaisiin hyvinvointialueen kannanoton ottaminen taannoisesta sairaalaraportista ja edunvalvontasuunnitelma. Tero Juuti (sit.) ja Sanni Saari (kesk.) kannattivat esitystä.

Laineen mielestä hyvinvointialujohtajalle olisi samalla pitänyt antaa tehtäväksi valmistella kannanotto sekä laajaan yhteistyöhön perustuva edunvalvontasuunnitelma.

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kävi kokouksessa läpi laajasti valmistelun etenemistä ja eri tilanteita, joissa edunvalvontaa toteutetaan.

– Tällä viikolla asia on ministeriön neuvotteluissa, joissa hyvinvointialue on mukana.  Torstaina on sote-neuvottelukunta, jossa kerrotaan mitä ministeriöissä ollaan valmistelemassa. Sen perusteella pystytään tarkemmin muodostamaan alueen kantaa. Valmistelemme yhteistä kannanottoa Lapin hyvinvointialueen kanssa ja vaikuttamistyötä tehdään päivittäin monella eri tasolla. Laajemmin asiasta keskustelemme keskenämme 8.3. aluehallituksen seminaarissa, Seppälä toteaa.

Äänin 9-4 kokouksessa edettiin alkuperäisen esityslistan mukaisesti.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Valtioneuvoston ohjausneuvottelun suositukset tuottivat äänestyksen

Marraskuun alkupuolella käydyn valtioneuvoston ohjausneuvottelujen suositukset tuottivat myös äänestyksen aluehallituksessa. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö olivat 9.11.2023 antaneet Eloisalle tiukkoja suosituksia, joiden pöytäkirjan tarkastuksen prosessi oli kestänyt aina viime aikoihin saakka.

Suositusten mukaan alueen on muun muassa vauhditettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi ja tulee tarkistaa sairaalapalvelujen työnjakoa vastaamaan palvelutarpeen mukaista palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

– Näiden suositusten merkitys on siinä, että ne muuttuvat sitoviksi, jos joudumme arviointimenettelyyn tai lainaneuvotteluihin. Talouden suhteen tilanne on sellainen, että palveluverkkoa olemme perustelleet sillä, että kunnat joustavat tässä. Jos kunnat eivät jousta, niin olemme takaisin palveluverkkokysymyksissä. Miellä on maan kallein erikoissairaanhoito ja on ihan selvä, että meidän rakenteella ei sitä ole mahdollista kantaa, kuvaa suosituksia aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).

VM:n ja STM:n suositusehdotukset Eloisalle:

• Alueen on vauhditettava päätöksentekoa toiminnan ja palveluiden uudistamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi.
• Alueen on kevennettävä palvelurakennetta ja -verkkoa sekä edelleen jatkettava digitaalisten palveluiden kehittämistä.
• Alueen tulee tarkistaa sairaalapalvelujen työnjakoa vastaamaan palvelutarpeen mukaista palveluiden saatavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.
• Alueen on tunnistettava, suunniteltava sekä toimeenpantava tarvittavat toimet vuokratyön käytön vähentämiseksi.
• Alueen on nopeutettava ja vahvistettava YTA-yhteistyötä.

Aluehallitus äänesti päätösehdotuksesta. Hyvinvointialuejohtajan alkuperäinen esitys oli, että suositukset merkitään tiedoksi. Santeri Seppälä muutti kuitenkin esitystään siten, että tiedoksi merkitsemisen lisäksi ne merkitään myös toimenpiteitä varten ja lähetetään aluevaltuustolle tiedoksi.

Janne Laine (kesk.) halusi kuitenkin pysyttäytyä hyvinvointialuejohtajan alkuperäisessä esityksessä. Äänestyksessä Seppälän muutettu päätösesitys voitti numeroin 9-4.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Aluehallitus sai selvityksen nuorten mielenterveyspalveluista

Monen hyvinvointialueen opiskeluhuollon vaikea tilanne on noussut valtakunnallisissa uutisissa. Aluehallitus sai selvityksen Etelä-Savon tilanteesta opiskeluhuollossa ja lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa.

– Eteläsavolaisten nuorten tilanne on otettu vakavasti hyvinvointialueella. Töitä on vielä tehtävänä mutta olemme lisänneet resursseja ja palveluun pääsy on parantunut, kuvaa hyvinvointialueen tilannetta hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.  

Opiskeluhuollon tilanne psykologien suhteen on ollut pitkään haastava Eloisan alueella. Lisäksi hyvinvointialueeksi muuttumisen siirtymävaiheessa psykologeja siirtyi vain 7,5 henkilötyövuoden verran eli huomattavasti vähemmän kuin mitoitus vaatisi. Elokuussa 2023 alkaneen opiskelijahuollon mitoituksen mukaan psykologeja tarvittaisiin Etelä-Savossa 21 henkilötyövuotta.

Aktiivinen uusien psykologien rekrytointi ja lukuisat veto- ja pitovoimaan liittyvät toimet aloitettiin heti.     

Hoitotakuun mukaisesti opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.

Kaikki kuraattorin tehtävät ovat täytetty. Hoitotakuu toteutuu opiskeluhuollossa, koska kuraattorille pääsee tarvittaessa samana päivänä.

Opiskeluhuollon psykologeja on työsuhteessa keväällä 2024 uudet psykologit mukaan luettuna kahdeksan. Lisäksi hyvinvointialue hankkii noin neljän psykologin työpanoksen ostopalveluna. Uusia psykologeja on rekrytoitu neljä. Lisäksi 2-3 psykologin rekrytointi on kesken.

Ostopalvelujen osalta vuoden 2024 vaihteessa osa sopimuksista päättyi. Sopimuksia ei ole irtisanottu, vaan kyse on ollut määräaikaisten sopimusten päättymisestä. Optiokausia käytettiin sopimuksissa, joissa se oli mahdollista.

– Lasten ja nuorten palveluja on kokonaisuudessaan vahvistettu. Kustannusten hallinnan takia siirrymme jatkossa palvelusetelimalliin ja haemme nyt palvelusetelituottajia. Tavoitteena on, että psykologimitoitus täyttyy palvelusetelin käyttöönoton myötä ja hoitoon pääsy on sujuvaa. Tuntihinta ostosopimuksissa oli enimmillään yli 200 € tunnilta. Suorahankintaa ei tällaisessa tapauksessa voi hankintalain mukaan käyttää, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.

Mikäli ostopalvelua lisättäisiin, johtaisi se Kuosmasen mukaan vääjäämättä kustannusten nousuun ja vähentäisi kiinnostusta hakeutua suoraan työsuhteeseen. Uusia psykologeja on haastavaa rekrytoida alueen ulkopuolelta.

– Olemme myös ehdottaneet muutoksia lainsäädäntöön. Olemme esittäneet, että mitoitusvaatimuksia tulee helpottaa tai luopua niistä kokonaan tai että mitoituksissa voidaan huomioida eri ammattiryhmät, esimerkiksi psykologit, kuraattorit ja psykiatriset sairaanhoitajat. Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa tärkeintä on usein nopea hoitoon pääsy, kertoo Kuosmanen.

Kuraattorin ja terveydenhoitajin suhteen Eloisa on pystynyt mitoituksen vaatimiin henkilöstömääriin. Samoin kouluterveydenhoitajan toimet ovat täynnä yhtä lukuun ottamatta, jonka suhteen on parhaillaan rekrytointi käynnissä. Lääkäreiden työpanos opiskeluterveydenhuoltoon tulee sote-keskuksesta.

Lääkäripalvelut ovat ennallaan ostopalveluiden suhteen erikoissairaanhoidossa. Lisäksi on tehty päätös rekrytoida oma perusterveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja lääkäri ja tämä työ on aloitettu.

– Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää muitakin toimenpiteitä ja palveluja kuin sote-palveluja. Hyvinvoinnin kivijalka rakennetaan omassa elinympäristössä, jossa suuressa roolissa on riittävät ja laadukkaat palvelut varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja nuorisotoimessa, muistuttaa palvelualuejohtaja Minna Mutanen.

Koko hyvinvointialueella on alkanut lasten ja nuorten palveluluukku, yhdistetty yhteydenottokanava, jokia sisältää kaikki palvelut ja yhteydenoton puhelimitse tai sähköisesti. Savonlinnassa käytössä ollut toimiva ratkaisu on nyt laajennettu koko hyvinvointialueelle.

Eloisa parantaa peruspalveluja Savonlinnassa

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa Savonlinnassa keskustelua on herättänyt se, että Eloisa on siirtänyt painopistettä peruspalveluihin. Eloisan aloittaessa lasten ja nuorten mielenterveys ja riippuvuuspalveluissa oli noin 40 potilaita jonossa. Osa oli odottanut yli puoli vuotta ilman minkäänlaista kontaktia.

Nuorisopsykiatrialla henkilöstöä on lisätty ja rakennetta on muutettu siten, että psykologityön lisäksi voidaan vastata psykiatrisen hoitotyön tarpeeseen. Psykiatriseen hoitotyöhön on lisätty sairaanhoitajia.

– Tällä hetkellä peruspalveluihin pystymme tarjoamaan ensimmäisen ajan kahden viikon hoitotakuun puitteissa ja kiireisissä tapauksissa hoitojakso alkaa heti arviointijakson jälkeen. Erikoissairaanhoitoon on vuonna 2023 vain yksittäisiä potilasta odottanut hoitoon pääsyä yli hoitotakuuajan, mikä on valtakunnallisesti erittäin hyvä tilanne, Mutanen kertoo.

Osastohoitoon, jota nyt tuotetaan savonlinnalaisillekin Eloisan omana toimintana, pääsee tarpeen mukaan ja jonoja hoitoon ei ole. Eloisan aikana raskaana olevien ja 0-3-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja on käynnistetty myös Savonlinnassa. 

Aluehallitus päätyi äänestämään selvityksestä. Esityslistaan asia oli merkitty tiedoksi saatettavana asiana.

Tero Juuti teki kannatetun vastaesityksen, jonka mukaan ”koulupsykologipalveluihin pääsyn yhdenvertaisuus Etelä-Savon hyvinvointialueella varmistetaan tarvittavilla välittömillä toimenpiteillä” ja tarvittaessa ostopalveluilla. Esitys kaatui äänin 9-4. Juuti, Sanni Saari ja Janne Laine jättivät eriävän mielipiteen.

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Minna Mutanen, palvelualuejohtaja, akuuttipalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, p. 044 794 4300, minna.mutanen@etelasavonha.fi

Johanna Puhakka, tulosaluepäällikkö, lasten ja nuorten palvelut (mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut), p. 040 656 7758 johanna.puhakka@etelasavonha.fi

Heli Järnefelt, tulosaluepäällikkö, lasten ja nuorten terveyspalvelut, p. 040 359 6605 heli.jarnefelt@etelasavonha.fi

Aluehallitus sai selvitykset ryhmärahan käytöstä

Valtuustoryhmien ryhmärahat olivat aluehallituksen listalla kahden pykälän verran. Aluehallitus sai ryhmiltä selvitykset vuosien 2022-2023 ryhmärahan käytöstä ja vei esityksen valtuustoryhmien tulevasta ryhmärahasta aluevaltuuston päätettäväksi.

Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue tukee taloudellisesti valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Eloisassa oli varattu aluevaltuustoryhmien toiminnan tukemiseen 1.7.2022–31.12.2023 yhteensä 295 000 euroa eli 5 000 euroa aluevaltuutettua kohti. Perussuomalaiset ei ollut hakenut ryhmärahaa. Muut valtuustoryhmät olivat toimittaneet selvityksen ja kokoomus oli vielä tarkentanut selvitystään rahan käytöstä 328 eurolla verrattuna esityslistalla oleviin tietoihin.

Jatkossa jokaista aluevaltuutettua kohti varataan enintään 1500 euron ryhmäraha 1.1.2024-31.12.2024 väliselle ajanjaksolle. Ryhmien on haettava aluevaltuuston ryhmärahaa 30.4.2024 mennessä. Kunkin valtuustoryhmän on raportoitava ryhmärahan käyttäminen hyvinvointialueen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä vuoden 2024

Lisätietoja

hallintopäällikkö Antti Laurikainen puh. 044 351 2502, antti.laurikainen@etelasavonha.fi

—-

Esityslistan pykälä 45 Sisäisen tarkastuksen vuosiraportti 2023 ja tarkastuksen vuosisuunnitelma 2024 siirtyi seuraavan kokoukseen