Uusi ravitsemushoitosuositus ohjaa vajaaravitsemuksen ehkäisyä Etelä-Savossakin
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa sekä edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan henkilöstöä koulutettiin uuden ravitsemushoitosuosituksen linjoihin 13. helmikuuta Mikkelissä. Osallistujia oli yli 80 etäyhteyksin ja paikan päällä. Ravitsemushoitosuosituksen koulutuspäivän toteutti VRN sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.
– Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari ja se edistää myös kestävää elämäntapaa. Terveyttä edistävä, kokonaiskestävä ruokaympäristö tukee hyvän ruokavalinnan tekemistä. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia, kestävyyttä ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, toteaa neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.
Suositus perustuu kansainvälisiin ravitsemushoidon suosituksiin, kliinisen ravitsemustieteen ja lääketieteen tutkimustietoon, hyviin hoitokäytäntöihin sekä kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Sen on laatinut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka on käynyt läpi erittäin laajan tieteellisen kirjallisuuden.
Ravitsemushoidon uudet linjaukset viedään osaksi hoitoa
Koulutuspäivässä kuultiin ravitsemushoidon tavoitteista, sisällöistä, kehittämisestä ja yhteistyöstä. Eloisan omat ammattilaiset antoivat koulutuspäivän sisältöön oman vahvan panoksensa monilta sektoreilta.
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab sekä valtion ravitsemusneuvottelukunnan erityisasiantuntija Soile Ruottinen olivat Sirpa Sarlion ohella vierailevia luennoitsijoita.
Potilaiden ravitsemustilan arviointi on tärkeä osa hoitoa
Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan energian tai ravintoaineiden puutteellista saantia tai saannin epäsuhtaa tarpeeseen nähden. Se on riski kaikille sairaalapotilaille. Se lisää komplikaatioiden riskiä, hidastaa toipumista sekä alentaa toimintakykyä ja elämänlaatua. Myös hoitohenkilöstön työmäärä kasvaa ja hoitoajat pidentyvät.
Vajaaravitsemusta esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla.
– Potilaan ravitsemuksen turvaaminen on moniammatillista yhteistyötä, yhdessä voimme edistää ravitsemusterveyttä erilaisten ammatillisten tehtäviemme mukaisesti. Ravitsemushoito on merkittävä näyttöön perustuva osa sairauksien hoitoa ja kuntoutusta, Eloisan ravitsemusterapeutti Heli Pyrhönen toteaa.
Vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden varhainen tunnistaminen on edellytys sen haittojen ennaltaehkäisemiselle. Ajoissa aloitettu ravitsemushoito vähentää vajaaravitsemuksen haittoja merkittävästi.
– Vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy on erittäin kustannusvaikuttavaa, Pyrhönen muistuttaa.
Etelä-Savossa ikääntyneen väestön osuus on suuri
Eloisan ikääntyneiden palveluissa vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja ehkäiseminen on ajankohtainen asia. Ravitsemusterapeuttien kanssa on laadittu uusi toimintamalli, jonka pilotointi käynnistyy juuri ikääntyneiden palveluissa maaliskuussa 2024.
– Haluamme aloittaa Eloisassa systemaattisen, tavoitteellisen ja asteittain laajenevan vajaaravitsemuksen seulonnan, mutta edetä siitä vielä pidemmälle, eli erityisesti kiinnittää huomiota vajaaravitsemuksen ehkäisyyn ja hoitoon, johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja kertoo.
Vajaa- ja virheravitsemus ovat ikääntyneillä yleisiä ongelmia, jotka aiheuttavat toimintakyvyn heikkenemisen ohella myös elämänlaadun huononemista. Vajaaravitsemus johtaa helposti ja nopeasti lihasvoiman heikkenemiseen, jolloin ikääntynyt altistuu kaatumisille.
– Geriatrisessa kokonaisvaltaisessa arvioinnissa ravitsemustilan arviointi on aivan keskeistä. Pelkkä arviointi ja vajaaravitsemuksen tunnistaminen ei kuitenkaan missään nimessä riitä vaan meillä täytyy olla käytössämme mahdollisimman laaja kattaus keinoja ravitsemustilan tukemiseksi, ikääntyneiden palvelujen hallinnollinen ylilääkäri Antti Ohvanainen huomauttaa. Ruuan riittävä proteiini- ja energiasisällön varmistaminen on tärkeää, mutta Ohvanainen muistuttaa myös, että tarjolla olevan ruuan tulee olla maistuvaa ja syömiseen houkuttelevaa. Vain syödyllä ruualla on merkitystä.
