Eloisa pärjäsi hyvin sairauspoissaolojen vertailussa

Eloisan työntekijöiden sairauspoissaoloista kertyy Kevan tilastojen mukaan 2023 kolmanneksi vähiten kustannuksia hyvinvointialueiden välisessä vertailussa. Vähemmän kustannuksia tuli vain Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla.

Sairauspoissaolojen kustannukset vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä 3,33-4,97 prosenttia palkkasummasta. Etelä-Savossa lukema oli 3,78 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli yhteensä noin 126 000 päivää ja niistä kertyi Eloisalle noin 12,9 miljoonan euron välittömät kulut. Tämän lisäksi sairauspoissaoloista muodostuu välillisiä kustannuksia, kuten sijais-, rekrytointi- ja työterveyshuollon kuluja.

– Tämä on hyvin tärkeä onnistuminen henkilöstöasioissa. Työntekijämme sairastavat vähemmän ja osatyökyvyttömyysratkaisuja on käytetty muita hyvinvointialueita enemmän, jolloin kustannuksia kertyy hyvinvointialueelle vähemmän. Jos olisimme olleet huonoimman verrokin tasolla, olisi välittömiä lisäkustannuksia sairauspoissaoloista tullut noin neljä miljoonaa euroa enemmän. Kun työssäolopäiviä on enemmän, niin asiakkaat saavat myös enemmän palvelua. Panostukset työhyvinvointiin alkavat näkyä, vaikka työtä on toki vielä jäljellä, iloitsee hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Erityisesti keskipitkien ja pitkien sairauspoissaolojen suhteen tilanne on Eloissa muita hyvinvointialueita parempi. Noin 30 prosentilla työntekijöistä ei ollut yhtään sairauspoissaoloa vuoden 2023 aikana.
Alle 30-vuotiaiden sairauspoissaoloista johtuvien välittömien kustannusten osuus palkkasummasta (4,2%) on Eloisan keskiarvoa suurempi.

– Kaikilla hyvinvointialueilla nuorten sairauspoissaolojen kustannukset ovat korkeita, niin myös meillä. Keva suosittelee meillekin keinoja, joilla voi tukea nuorten työntekijöiden työhyvinvointia. Tulemmekin jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota esihenkilöiden ennakoivan ja varhaisen tuen osaamiseen sekä monipuoliseen keinovalikoimaan ennakoivassa työkyvyn tuessa, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua.

Tilanne lyhyemmissä 1–15 päivän poissaoloissa on verrokkien tasolla. Kustannukset ovat yhteensä 3,9 miljoonaa euroa.

Keskipitkissä 16–59 päivän poissaoloissa tilanne on verrokkeja parempi ja kustannukset yhteensä 5,6 M€. Pidemmissä yli 60 päivän poissaoloissa on myös verrokkeja hieman parempi ja kustannukset yhteensä 3,3 M€. Yli 90 päivän poissaolojen kustannukset ovat 1,7 miljoonaa euroa.

– Eloisaan on perustettu työhyvinvointipalvelut osaksi henkilöstöpalveluita. Meidän tehtävämme on lisätä työkykyisiä päiviä ja hallita sairauspoissaolojen kustannuksia. Tulemme jatkossa pohtimaan keinoja työkykyisten päivien lisäämiseksi niiden ammattiryhmien kohdalla, joissa poissaoloja kertyy keskimääräistä enemmän. Varmasti näissäkin tehtävissä poissaolojen määrään voidaan vaikuttaa. Hyviä keinoja on muokata omaa työtä työkykyyn sopivaksi ja lisätä korvaavan työn päiviä sairauspoissaolon sijaan, jolloin työkyvystä osa voidaan saada käyttöön, arvioi työhyvinvointipäällikkö Johanna Laukkanen.

Viime vuonna Eloisassa toteutui korvaavaan työpäiviä kaikkia 2282, kun työterveyshuolto on suositellut 6955 päivää. Korvaavan työn kautta toteutui 1,81 prosenttia sairaspoissaolopäivien määrästä. Kuluvan vuoden tavoitteeksi on Eloisassa sovittu viisi prosenttia korvaavaa työtä.

Eräiden ammattiryhmien välittömien sairauspoissaolokustannusten osuus ammattiryhmien palkkasummasta:

• Lähihoitajat 5,09 %

• Hammashoitajat 5 % (suuhygienistit 2,72 %)

• Sairaala- ja laitosapulaiset 4,94 %

• Sosiaalialan ohjaajat 3,91 %

• Sairaanhoitajat 3,89 %

• Pelastajat 2,88 %

Lisätietoja

Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi
Työhyvinvointipäällikkö Johanna Laukkanen, p. 044 417 2802, johanna.laukkanen@etelasavonha.fi