Lapin hyvinvointialue ja Eloisa tekevät yhteistä kannanottoa
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti on menossa sairaaloiden ja päivystyksen kansallisen kokonaisuuden ja erikoissairaanhoidon työnjaon uudistus. Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueet haluavat vaikuttaa uudistukseen jo sen esivaiheessa.
Etelä-Savon aluehallitus (18.3.2024) hyväksyi kannanoton omalta osaltaan yksimielisesti. Lapin aluehallitus käsittelee kannanottoa todennäköisesti 20.3.
– Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueet haluavat päästä kertomaan erilliskuulemisessa alueidensa omista muista hyvinvointialueista erottavista asioista ja päästä vaikuttamaan sairaalaverkko lainsäädäntöön, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Kannanontossa painotetaankin, että toteuttavien toimien tulee olla sellaisia, että ne säilyttävät alueellisen sairaanhoitajien ja lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen vähintään nykytasolla.
Käydyn keskustelun perusteella hyvinvointialuejohtaja täsmensi kannanoton muotoiluja siten, että kannanotossa puhutaan nyt kahdesta ”erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystyksestä”. Lisäksi kannanottoon tuli maininta, että Etelä-Savon hyvinvointialue voisi erilliskuulemisessa kertoa, miten sairaalapalvelujen Savonlinnan yksikössä toimintoja kehitettäisiin uudentyyppisellä julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuusmallilla valtakunnallisena pilottikohteena.
– Olen erittäin tyytyväinen, että pääsemme Lapin kanssa tekemään edunvalvontaa yksimielisen kannan avulla. Kiitän aluehallitusta tästä tärkeästä yksimielisyyden hetkestä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Etelä-Savon hyvinvointikertomus paljastaa ilon ja huolen aiheita
Nuoret voivat pääasiassa hyvin mutta huolenaiheitakin löytyy, paljastaa Etelä-Savon hyvinvointikertomuksen vuosiraportti vuodelta 2023. Muun muassa nuorten keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut ja Etelä-Savossa fyysisen väkivallan kokemuksia on hyvinvointialueista vähiten.
Aluehallitus hyväksyi hyvinvointikertomusraportin ja toteuman omalta osaltaan. Lopullisen päätöksen tekee aluevaltuusto.
– Myös koulukuraattorien ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saanti on helpompaa kuin vertailualueilla. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten osuus on vähentynyt, kertoo Eloisan hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen.
Myös huolenaiheita lasten ja nuorten hyvinvoinnista löytyy. Ylipaino on lisääntynyt, ja moni jättää koululounaan syömättä päivittäin. Useat kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet. Tupakan ja alkoholinkäytön kokeilut ovat kääntyneet nousuun.
Aikuisten elintavat ovat Etelä-Savossa pääosin hyvät. Esimerkiksi niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien osuus on 6,5 prosenttia.
– Toimintakyky parantunut ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuus hieman vähentynyt. Huolenaiheena kuitenkin on päihteiden käyttö ja niiden takia ennen aikaisesti menetettyjen elinvuosien suuri määrä, mikä korostuu erityisesti pienituloisten ja vähän koulutettujen osalta, Häkkinen kertoo.
Eloisan rahoituksen kannalta on jatkossa aiempaa tärkeämpää mitata ja parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden avulla saavutettuja tuloksia. Osaan hyvinvointialueen tuloista alkaa vaikuttaa vuodesta 2026 alkaen ns. hyte-kerroin.
Nyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa eli hyte-kerroin on vakioitu ja kaikki hyvinvointialueet saavat sen perusteella rahoitusta 42 euroa asukasta kohden (2024). Jatkossa rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy tehdyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Lisäosan suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella, joista osa on prosessi- ja osa tulosindikaattoreita.
– Meillä on melko hyvä lukema hyte-kertoimessa, 59 pistettä sadasta. Aiempiin mittauksiin verrattuna olemme vielä nostaneet sitä kymmenellä pisteellä. Jatkossa tulos pitää saada pysymään korkealla ja toivottavasti vielä nostettua, niin saamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusta sen mukaan maksimimäärän, sanoo Häkkinen.
Hän arvioi, että osa parantuneesta tuloksesta saattaa liittyä toimintaprosessien alueelliseen yhtenäistymiseen ja kirjaamiskäytäntöjen kehittymiseen. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää lasten terveystarkastuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittämiseen ja alkoholinkäytön mini-intervention toteutumisen kirjauksiin.
– Hyvinvointialueiden rahoituksen hyte-kertoimen laskennassa tästä indikaattorista saa täydet sata pistettä se hyvinvointialue, jolla todetut alkoholin liikakäytön riskit ovat prosentuaalisesti useimmin johtaneet mini-interventioon 30 vuorokauden kuluessa riskin toteamisesta. Kannattaa tosiaan kirjata mini-interventiot, koska se osaltaan kuvaa tehtyä ennalta ehkäisevää työtä, Häkkinen kannustaa.
Lisätietoja
Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen, p. 044 351 2321, eeva.hakkinen@etelasavonha.fi
—-
Lisäksi aluehallitusta keskusteluttivat esteellisyydet, joista on pyydetty erilaisia lausuntoja ja hallintosäännön tulkinnat päätösvallasta soteasemien palveluvalikoiman suhteen.
