Mitä kuuluu perhekeskustoiminnalle?
Nyt valmistunut Etelä-Savon perhekeskustoiminnan seuranta- ja arviointipaketti 2023 on kolmas tässä laajuudessaan tehty selvitys. Kokonaisuudessaan löydät seuranta- ja arviointipaketin diaesityksen Etelä-Savon perhekeskuksen sivuilta. Tuo diapaketti on kaikkinensa 82 dian esitys, joten halusin koota sinulle tärkeimmät nostot.
Perhekeskustoiminnan seurannan ja arvioinnin kautta haluamme tietää mitä Etelä-Savon lapsille, nuorille ja perheille kuuluu ja miten meidän alueen eri palvelut ja toiminnat vastaavat perheiden tilanteisiin.
Teemme perhekeskusverkostona lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea yhdessä.
Taustatietoa
Perhekeskustoiminnan seuranta- ja arviointipaketti sisältää kolme osiota; perheiden kysely, kuntakohtainen monitoimijainen arviointikysely sekä indikaattoritietoa. Perheiden kysely oli marraskuussa 2023 ja siihen saimme ennätysmäärän vastauksia; yhteensä 763 vastausta. Perheiden kyselyn tulokset on julkaistu omana diapakettinaan ja myös sen löydät Etelä-Savon perhekeskuksen sivuilta.
Kuntakohtainen, monitoimijainen arviointikysely suoritettiin Webropol -kyselynä tammi–helmikuussa 2024 ja vastauksia saimme 11 Etelä-Savon kunnasta. Indikaattoritietoa puolestaan saamme esimerkiksi kouluterveyskyselyistä sekä Sotkanetistä.
Hyvinvointi ja turvallisuus
Kouluterveyskyselystä positiivisina muutoksina oli muun muassa, että nuoret (yläkoulu ja toinen aste) nukkuvat paremmin ja liikkuvat enemmän. Kuntakohtaisessa kyselyssä selvisi, että tunne- ja vuorovaikutustyöskentely koskee melkein kaikkia alle kouluikäisiä lapsia ja koululaisia ja noin puolia nuorista, kun tarkastelukohtana on asteikon kohta ”etenee hyvin/tavoite saavutettu”.
Kouluterveyskyselystä negatiivina muutoksina oli muun muassa nuorten (yläkoulu ja toinen aste) ahdistuneisuus ja lisääntynyt tyytymättömyys elämään. Lukiolaisten ylipainoisuus ja seksuaalinen häirintä on kasvanut, sekä yksinäisyys ja koulukiusaaminen lisääntynyt.
Osallisuus ja yhdenvertaisuus
Kuntakohtaisen kyselyn mukaan kouluikäisten ja nuorten osalta onnistumisina ovat olleet kerho- ja harrastetoiminta, nuorisotilat, päihteettömät vapaa-ajanviettomahdollisuudet nuorille. Nuorten vaikuttamiskanavat ovat vahvoina vuodesta toiseen. Perheiden kyselyssä hyvässä kohtaamisessa on kasvanut niiden mainintojen määrä, joissa toimijat ovat toimineet yhdessä.
Kuntakohtaisen kyselyn mukaan lasten ja perheiden vaikuttamiskanavat ovat suppeat, esimerkiksi perheparlamentteja tai lapsiperheiden asiakasraateja ei ollut viime vuonna ollenkaan. Kouluterveyskyselystä negatiivina muutoksina oli, että 8. ja 9.luokkalaisilla on lisääntynyt tunne, että he eivät ole tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä.
Varhainen tuki
Perheiden kyselyn mukaan perheiden tietoisuus elintapaohjauksesta, Perheneuvosta, nuorten ohjaamoista sekä lapsiperheiden avoimista kohtaamispaikoista on kasvanut. Samaisen kyselyn mukaan isovanhempien antama apu on edelleen selkeästi tärkein tuki lapsiperhearjen sujuvuuden helpottamisessa.
Haasteena on Lapset puheeksi -menetelmän tietoisuus ja käyttö: tietoisuus on pysynyt ennallaan ja keskusteluiden määrä on laskenut lähes kaikilla osa-alueilla. Lähes kaikki vertaisryhmät ovat vähentyneet kuntakohtaisen kyselyn mukaan.
Palvelut
Palveluiden osalta tilastotiedoista nostoina, että varhaiskasvatuksessa osallistuneita oli eniten Pieksämäellä, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Vähiten osallistujia Enonkoskella ja Mäntyharjussa (2022). Koko maakunnan tasolla tehostetun tuen oppilaiden osuus on noussut, eniten nousua oli Juvalla ja Pertunmaalla. Puumalassa ja Rantasalmella puolestaan tehostetun tuen oppilaiden osuus on laskenut (2021-2022). Positiivisena muutoksena kouluterveyskyselyssä oli, että toisen asteen opiskelijoiden kokemus saadusta tuesta ja avusta kouluterveydenhoitajilta ja kuraattoreilta on kasvanut.
Onnistumisena on kuntakyselyn mukaan se, että neuvolapalvelut ovat saatavilla lähellä lasten ja perheiden luonnollista kasvuympäristöä.
Haasteena kuntakyselyn mukaan on työntekijöiden osallistuminen perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja varhaisen tuen työhön.
Onnistumiset ja uudet toimintamallit
Tässä vaiheessa monelle nouseekin varmaan mieleen kysymys, että mitä edellä mainituille haasteille ja kehittämiskohteille on tehty tai voisi tehdä. Kuntakohtaisessa kyselyssä onnistumisina tai uusina toimintamalleina on mainittu muun muassa liikkuva koulu ja varhaiskasvatus, osa kerhoista heti koulupäivän jälkeen, lasten ja nuorten laajempi huomioiminen kansalaisopiston kurssitarjonnassa, yhteistyön lisääntyminen, koulunuorisotyö, ankkuripoliisitoiminta, neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö, sähköinen perhekeskus sekä kohtaamispaikkojen tapahtumat, asiantuntijoiden vierailut ja tiedottaminen.
Kokonaisuudessaan Etelä-Savon perhekeskustoiminnan seuranta- ja arviointipaketin 2023 löydät perhekeskustoiminnan sivustolta.
Hanna Kokkonen, perhekeskuskoordinaattori, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
