Aluehallitus antoi yksimielisen sairaalalausunnon
Vaikeat talouskysymykset muodostivat Etelä-Savon hyvinvointialueen kevätkauden viimeisen aluehallituksen keskeisimmät päätettävät asiat 24.6.2024. Aluehallitus linjasi raamin talousarvion 2025 valmisteluun sekä päätti aloittaa lisäsäästöjen johdosta yhteistoimintaneuvottelut.
Eloisa antoi yksimielisen lausunnon terveydenhuoltolain muutoksesta, jolla rajoitetaan muun muassa Savonlinnan sairaalan päivystystä ja leikkaustoimintaa.
Aluehallitus vaatii lausunnossa lisärahaa Savonlinnan sairaalalle
Aluehallitus antoi yksimieisen lausunnon terveydenhuoltolain muutoksesta, jolla aiotaan rajoittaa muun muassa Savonlinnan sairaalan päivystystä ja leikkaustoimintaa. Hallituksen esitys laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi on lausuntokierroksella 1.7.2024 saakka.
– Toistamme lausunnossa hyvinvointialueen aiemmat kannanotot, joissa on vaadittu mahdollisuutta pitää kahta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 24/7 päivystystä. Vaadimme myös, että Savonlinnassa tulee olla mahdollista jatkossakin tehdä tekonivelleikkauksia ja elektiivisiä kardiologisia toimenpiteitä, tiivistää lausunnon sanoman terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Lausunnossa muistutetaan, että edellisellä hallituskaudella päätettiin turvata Savonlinnan ja Kemin sairaaloiden toiminta niille myönnetyllä erillisrahoituksella. Lausunnon mukaan vastaavan suuruisen erillisrahoituksen tarve on edelleen ilmeinen ja molemmat sairaalat tarvitsevat aiemmin päätetyn erillisrahoituksen jatkamisen. Savonlinnalla ja Kemillä tulee olla oikeus ylläpitää alueen tarvitsemaa ja hyvinvointialueen päättämää sairaalatoimintaa ja sen vaatimaa päivystystä, lausunnossa vaaditaan.
Etelä-Savon hyvinvointialue kannattaa edelleen sääntelyn keventämistä esimerkiksi päivystys- ja keskittämisasetusten suhteen. Alueiden omaa päätösvaltaa asiassa tulee lisätä ja ohjata osittain toiminnan suunnitteluun YTA-aluetasoisesti vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta erityisesti erikoisairaanhoidon työjaon osalta. Poikkeuslupakäytännöt esimerkiksi synnytysten määrästä tulee poistaa ja hyvinvointialueen tulee lausunnon mukaan voida rakentaa palvelukokonaisuutensa oman alueen väestörakenteen tarpeen pohjalta.
Terveydenhuoltolain muutos ja muut siihen liittyvät lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2026. Päiväkirurgiaa ja tiettyjä toimenpiteitä koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan jo 1.3.2025 alkaen väliaikaisella lainmuutoksella.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Aluehallitus äänesti päätösten toimeenpanosta
Aluehallitus äänesti poikkeuksellisesti aluevaltuuston kokouksen päätösten toimeenpanosta. Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä esitti talouden tasapainottamista koskeneen aluevaltuuston pykälän palauttamista aluevaltuustolle käsiteltäväksi uudelleen. Hyvinvointialuejohtajan perustelujen mukaan aluevaltuuston päätös oli hyvinvointialuelain vastainen.
Seppälän esitys olisi käytännössä merkinnyt aluevaltuuston kutsumista koolle heinäkuussa.
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) teki vastaesityksen, jonka mukaan päätöksen todettiin syntyneen laillisessa järjestyksessä, kuuluvan valtuuston toimivaltaan eikä ole lainvastainen ja on siten myös täytäntöönpanokelpoinen. Laukkasen esityksessä todettiin, että ”päätös on vuoden 2025 talousarvion valmistelun raamitusta ja asia tulee esille valtuuston päättäessä talouden sopeutuksesta lokakuussa sekä talousarviosta joulukuussa. Hallitus on sitoutunut siihen, että talousarvio loppusumma on plusmerkkinen.”
Äänin 1-9 hallituksen puheenjohtaja Laukkasen esitys tuli päätökseksi. Äänestyksessä oli paikalla 10 aluehallituksen jäsentä tai varajäsentä, jotka eivät olleet esteellisiä.
Eriävän mielipiteen jättivät hyvinvointialuejohtaja Seppälä ja Seija Kuikka (kesk.).
Lisätietoja
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, lh-heikki.laukkanen@etelasavoha.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Talousraami 2025 tähtää ylijäämään
Talousarvioraamin valmistelun lähtökohdat ovat olleet haastavat. Hyvinvointialueen taseessa on vuoden 2023 tilinpäätöksessä 34,4 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää ja ennusteen mukaan se on nousemassa seuraavassa tilinpäätöksessä 74,8 miljoonaan euroon.
Kuluvan vuoden talousarviossa linjattuja lisäsopeutuksia on valmisteltu Eloisan toimialoilla alkuvuoden ajan. Samaan aikaan huhtikuun lopulla julkaistut päivitetyt hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat kiristävät entisestään Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevien vuosien talousnäkymiä.
Oman haasteensa taloustilanteeseen tuovat palkankorotukset. Vuoden 2024 alun palkkatasoon verrattuna on työehtosopimuksiin perustuviin palkankorotuksiin varauduttu kokonaisuutena kuuden prosentin korotusvarauksella koko kalenterivuoden ajalle laskettuna. Tämä kasvattaa kustannuksia noin 26,6 miljoonaa euroa.
Päätettyjen sopeutustavoitteiden yhteismäärä vuosilta 2025–2026 on 39,0 miljoonaa euroa, kun alkuperäisessä esityksessä lisäsopeutusten yhteismäärä oli 45,7 miljoonaa euroa. Aluevaltuusto leikkasi tavoitetta 6,7 miljoonaa euroa.
Vuoden 2025 sopeutustavoitetta on raamissa pienennetty 4,2 miljoonaa euroa, loput 2,5 miljoonaa sopeutusten pienennyksestä kohdistuu vuoteen 2026.
– Kovat lisäsäästötkään eivät riitä arvioidun kumulatiivisen alijäämän kattamiseen vuoden 2026 loppuun mennessä, kuten hyvinvointialuelaki edellyttää. Käytännössä nyt tavoitteemme on kääntää talous plussalle ensi vuonna, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).
Raamiesityksen toimintatuottojen ja toimintakulujen erotukseksi eli toimintakatteeksi muodostuu -725,1 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä ylijäämäksi näyttäisi muodostuvan 6,1 miljoonaa. Ylijäämä muodostuu valtion 753,6 miljoonan euron rahoituksen, – 3,9 miljoonan euron rahoitustuottojen ja -kulujen nettosumman sekä 18,5 miljoonan euron poistojen jälkeen.
– Tavoitteena on tuoda konkreettiset säästötoimenpiteet aluevaltuuston hyväksyttäväksi syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Koska toimenpiteiden valmistelu on vielä kesken, voi sopeutustavoitteen toimialakohdennus vielä valmistelun edetessä tarkentua aiemmin vahvistetusta, arvioi hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Mahdolliset muutokset hyväksytään sopeutustoimenpiteitä koskevan päätöksenteon yhteydessä ja huomioidaan myös talousarvion valmisteluprosessissa.
Aluevaltuusto päättää talousarviosta joulukuussa 2024. Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitystä ensimmäisen kerran 25.11.2024 ja toisen kerran 2.12.2024 kokouksessaan. Toisella käsittelykerralla aluehallitus päättää aluevaltuustolle annettavasta esityksestä, jonka pohjalta aluevaltuusto käsittelee talousarviota 11.12.2024 kokouksessa.
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, lh-heikki.laukkanen@etelasavoha.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Johto sai luvan yt-neuvottelujen käynnistämiseen
Mittavien talouden sopeutustoimien johdosta Eloisa aikoo käynnistää koko henkilöstöä koskevat työnantajan ja henkilöstön edustajien väliset yhteistoimintaneuvottelut. Aluehallitus myönsi luvan neuvottelujen aloittamiseen.
Käytännössä yt-neuvottelut alkavat elokuussa, mutta prosessiin liittyvien aikataulujen johdosta päätös niistä täytyi tehdä jo nyt.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi
Aluehallitus palautti lainanottovaltuuksien hakemisen valmisteluun
Lainanottovaltuuksien hakeminen valtioneuvostolta pysähtyi toistaiseksi aluehallitukseen. Janne Laine (kesk.) esitti asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi ja tuotavaksi päätöksentekoon elokuussa pidettävän investointeja koskevan aluehallituksen iltakoulun jälkeen. Esitystä kannattivat Seija Kuikka (kesk.), Jouni Koskela (krist.) ja Panu Peitsaro (liik.)
Laineen esitys voitti äänestyksessä numeroin 7-6 ja asia palautui valmisteluun.
Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueita koskee myös velvollisuus laatia investointisuunnitelma ministeriöiden hyväksyttäväksi. Valtioneuvosto päätti kesäkuun alussa, ettei se anna lainanottovaltuutta yhdellekään hyvinvointialueelle. Etelä-Savon hyvinvointialueen lainanottovaltuus on siten tänä ja ensi vuonna nolla euroa, johon hyvinvointialueen johto olisi halunnut hakea muutosta.
Vuosina 2023 ja 2024 Eloisassa on toimittu vuodelle 2023 myönnetyllä lainanottovaltuudella, joka oli noin 102,4 miljoonaa euroa, ja josta ns. sidottua lainanottovaltuutta eli syksyllä 2023 hyväksytyssä investointisuunnitelmassa käytettäväksi suunniteltua valtuutta oli noin 99,95 miljoonaa euroa.
– Kartoittaessa tulevia investointitarpeita kävi ilmi, että investointisuunnitelmissa on merkittäviä puutteita ja vajauksia välttämättömissä investoinneissa ja investointeja vastaavissa sopimuksissa heti vuodesta 2025 lukien. Esimerkiksi sote-palvelutuotannon kaluston, kuten ambulanssien, päättyvien leasing-sopimusten jatkolle täytyy hakea lupaa lainanottovaltuuksien kautta ministeriöistä, eikä investointitarve ei ole katettavissa muutoinkaan kuin lainanottovaltuuden muutoksella, kertoo lainanottovaltuuden tarpeesta vt. rahoitusjohtaja Tiia Tamlander.
Lue lisää lainanottovaltuuksista täältä.
Lisätietoja
Vt. rahoitusjohtaja Tiia Tamlander, p. 040 571 1983, tiia.tamlander@etelasavonha.fi
Sairaalapalvelutyöryhmä valittiin uudelleen
Aluehallitus valitsi uudelleen aiemmin jo nimetyn sairaalapalvelutyöryhmän. Valinnassa oli tapahtunut muotovirhe, jonka hallitus korjasi. Aiemmin työryhmään oli valittu esteellinen jäsen.
Työryhmään tuli valituksi Heikki Laukkanen (kesk), Tapio Honkamaa (kesk.), Ari Hänninen (kok.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) ja Kirsi Visunen (ps.). Uudessa kokoonpanossa Visunen korvasi esteelliseksi jälkikäteen todetun Seija Puputin (liik.).
Lisätietoja
Lakimies Tarja Poikolainen, p. 040 259 9483, tarja.poikolainen@etelasavonha.fi
Aluehallitus äänesti Pride-tunnusten käytöstä
Aluehallitus pääsi äänestämän myös otto-oikeuskelpoisista päätöksistä. Jouni Koskela (krist.) esitti Janne Laineen (kesk.) kannattamana otto-oikeuden käyttämistä viestintäpäällikön sijaisen viranhaltijapäätökseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-ihmisoikeustapahtuman tunnusten käytöstä Eloisan viestinnässä. Koskelan esityksen mukaan viestintäkanavilla ei olisi tehty Pride-lipun värisiä muutoksia ajalla 24.-30.6.2024.
Äänin 9-4 viestintäpäällikön sijaisen päätös jäi voimaan ja sateenkaaren värit alkavat näkyä kesäkuun lopussa Eloisan kanavilla.
