BLOGI: potilasturvallisuus tämän päivän magneettikuvaustutkimuksissa
Nimensä mukaisesti magneettikuvauksessa (MRI) käytetään laitteen hyvin voimakasta magneettikenttää kuvan muodostukseen. Potilasturvallisuuden näkökulmasta ensisijaiset huomiotavat seikat liittyvätkin juuri magneettikentän aiheuttamiin välittömien vaara- ja haittatilanteiden välttämiseen.
Magneettikenttä vetää puoleensa erityisesti voimakkaasti magnetisoituvia, eli ferromagneettisia metalleja. Potilaalla näitä metalleja on hyvin usein erilaisissa asusteissa ja toisinaan myös kehossa esimerkiksi implantteina. Vyönsoljet, korut, kuulakärkikynät ja metallisia yksityiskohtia sisältävät vaatteet ovat siten jopa vaarallisia potilaan tai henkilökunnan päällä MRI-huoneeseen mennessä. Jo lapset tietävät kuinka jääkaappimagneetit vetävät puoleensa kodin eri metalleja. MRI-laitteen magneettikenttä on kuitenkin tuhansia kertoja voimakkaampi ja aina päällä. Puoleensa vetämisen lisäksi MRI myös kääntää magnetisoituvia esineitä kentässä voimakkaasti ja kuvaukseen asti päätyessään ferromagneettiset metallit myös kuumenevat aiheuttaen palovamman vaaran. Magneettikuvauksen pukuhuoneen ja kuvaushuoneen ovessa on siksi kieltomerkki lähes kaikelle metallille tekonivelistä sydämentahdistimiin ja luottokortteihin.
Vielä pari vuosikymmentä sitten esimerkiksi tahdistin- ja metalli-implanttipotilaasta ei kuvattu MRI:llä juuri koskaan. Sittemmin implantoitavien laitteiden tekniikka ja materiaalit ovat kehittyneet yhä useammin magneettiturvallisiksi. Toisaalta myös metallisten, jopa teräksisten, implanttien magneettiturvallisuutta on ehditty tutkia jopa yllättävän hyvin tuloksin. Ensin kudosfantomitutkimuksissa ja myöhemmin kliinisissä jopa kymmenien tuhansien potilasotantojen tutkimuksissa on saatu luotettavaa tietoa vierasesineiden magneettiturvallisuudesta. Esimerkiksi suuri osa jo 2000-luvun puolen välin jälkeen valmistetuista MRI-luokittelemattomista sydämentahdistimista on tutkimuksissa osoittautunut magneettiturvallisiksi tietyn reunaehdoin. Tämän lisäksi lähes kaikki nykyään asennettavista tahdistimista on jo luokiteltu ehdollisesti magneettiturvallisiksi. Ehdollisesti magneettiturvalliseksi luokiteltujen implanttien ohjekäsikirja sisältää turvalliseksi todetut reunaehdot magneettitutkimuksille.
WHO:n potilasturvallisuuspäivän teemana on tänä vuonna “Lisää potilasturvallisuutta diagnostiikkaa parantamalla”
Teema on oleellinen kaikilla lääketieteellisen kuvantamisen modaliteeteilla, myös MRI:ssä. Monipuolisena kuvausmenetelmänä MRI:ssä on kuvaustapoja ja säädettäviä parametreja valtava määrä. Yhdellä MRI-käynnillä potilaasta kuvataankin useita erilaisia kuvasarjoja, minkä ansiosta eri pehmytkudostyypit tai vaikkapa nesteiden virtaus saadaan erottumaan. Toisaalta tämä tarkoittaa usein pitkiä kuvausaikoja. Kuvantamisyksiköissä käytetään indikaatiokohtaisesti oppaita kuvaussarjatyyppien valintaan, joita radiologi tarvittaessa tapauskohtaisesti tarvittaessa soveltaa.
Etelä-Savon hyvinvointialueella tehdään parhaillaan yhteistyötutkimusta Itä-Suomen yliopiston kanssa MRI:n kuvanlaadun eroista Suomessa
Tutkimukseen osallistuu 16 suomen julkisen terveydenhuollon magneettikuvantamisen yksikköä ja 38 magneettikuvauslaitetta. Tutkimusprojektissa eri kuvantamisyksiköiden radiologit vertailevat “sokkona” kuvanlaatua kuvantamisyksikköjen ja yksittäisten magneettikuvien välillä. Tutkimuksen tulosten analysointi ja kuvanlaatuun syvällisesti perehtyminen on vielä kesken. Selkeitä poimintoja voidaan tuloksista kuitenkin tehdä. Oleellisina huomioina voidaan jo tässä vaiheessa pitää muutamaa seikkaa; Indikaatiokohtainen peruskattaus potilaasta kuvattavista kuvasarjatyypeistä vaihtelee hyvin paljon eri kuvantamisyksiköiden välillä, paikoin jopa radiologikohtaisesti. Tutkimustuloksissa on nähtävissä suuriakin eroja jopa samankaltaistenkin laitteiden kuvanlaadussa. Tämä johtunee muun muassa paikallisista eroista kuvausparametrien hienosäädössä. Löydös ei kuitenkaan väistämättä tarkoita suuria eroja myös niin sanotussa diagnostisessa suorituskyvyssä kuvantamisyksiköiden välillä, sillä myös kuvia lausuvien radiologien mieltymyksissä on selkeästi vaihtelevuutta. Siksi moniammatillinen kuvanlaadun optimointi kuvausparametrejä hienosäätämällä diagnostisen suorituskyvyn maksimoimiseksi on hyvin tärkeää. Optimointia tulisi toteuttaa aktiivisesti kaikilla käytössä olevilla MRI-laitteilla.
Tekoäly (engl. Artificial Intelligence, AI) on viime vuosina valloittanut maailmaa näkyvimmin generatiivisten tekstityökalujen ja kuvanmuokkaus- ja muodostusohjelmien muodossa. AI on viimeisen parin vuoden aikana tehnyt vauhdilla tuloaan suomalaistenkin kuvantamisyksiköiden radiologisiin laitteisiin.
Tällä hetkellä Suomen sairaaloiden magneeteissa käytössä olevat tekoälysovellukset ovat keskittyneet kuvanlaadun parantamiseen poistamalla kohinaa, eli mm. rakeisuutta, kuvasta. Näin esimerkiksi kudosten rajat ja pienemmät kohteet erottuvat kuvasta helpommin. Toisaalta tämä mahdollistaa myös kuvausajan lyhentämisen, kun nopeasti kuvatusta rakeisesta kuvasta saadaan tekoälyn avulla hyvälaatuinen. Tutkimusprojektin aineisto sisältää myös tekoälyllä parannettuja kuvia siltä osin, kun tekoäly on jo käytössä tietyillä tutkimukseen osallistuneilla magneeteilla. Projekti on siten omiaan myös valottamaan tekoälyn hyödyllisyyden roolia suomalaisessa terveydenhoidossa.
Blogitekstin on kirjoittanut:
Erikoistuva fyysikko ja tutkija Henri Leskinen
Etelä-Savon hyvinvointialue
Itä-Suomen yliopisto
