Talousarvio 2025 toimialoilla

Terveyspalvelut sopeuttaa erikoissairaanhoidosta

Aluevaltuuston päätöksen mukaan suurimmat säästöt kohdistuvat Eloisan suurimpaan toimialaan, terveyspalveluihin, noin 16,66 miljoonan euron edestä vuosina 2025 ja 2026.

Kaikkiaan terveyspalveluihin Eloisa käyttää ensi vuonna noin 381,9 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on noin 3200 henkilöä.

– Terveyspalvelujen talousarvio on äärimmäisen tiukka ja sisältää isoja rakenteellisia sopeutusmuutoksia. Säästöt kohdentuvat erityisesti sairaalapalveluihin, mikä tarkoittaa ensisijaisesti lakisääteisiä muutoksia, jotka kohdistuvat päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon, luonnehtii terveyspalvelujen johtaja Kimmo Kuosmanen.

Vuodeosastojen verkostoa ja sote-keskuksen toimintoja on tarkasteltu kriittisesti vastaamaan alueen palvelutarvetta ja väestön muutoksia. Väestörakenteen kehitykseen pohjautuvaan ennusteeseen perustuen sotekeskuspalvelujen tarve vähenee alueella 5 prosenttia. Samaan aikaan perusterveydenhuollon kaikista käynneistä digitaalisina toteutuu jo noin 30 prosenttia.

– Ministeriöiden äskettäiset terveiset on otettu talousarviossa huomioon. Meidän on supistettava palveluverkkoa. Työnjakoa on tehtävä kahden sairaalan väillä, Kuosmanen muistuttaa.

Kuosmasen mukaan talousarvioesityksessä pyritään säilyttämään lain sallima palvelujen maksimäärä Savonlinnassa.

– Päivystys toimii edelleen 24/7. Merkittävä määrä leikkaustoimintaa, vastaanottoja ja vuodeosastoja jatkaa. Lyhyesti sanottuna sairaala säilyy Savonlinnassa, Kuosmanen tiivistää.

Terveyspalvelujen säästöihin sisältyy myös runsaasti kehittämistoimia.

– Yhtenäistämme edelleen paljon toimintamalleja. Teemme esimerkiksi yhteiset leikkausjonot sekä apuvälineiden ja kuntoutuksen myöntämisen kriteerit koko alueelle. Kehitämme ja monipuolistamme digitaalisia terveyspalveluja muun muassa luomalla digitaalisia omahoidon ja pitkäaikaissairauksien hoitopolkuja, Kuosmanen luettelee. 

Erikoissairaanhoidon eri toimenpiteiden säästöiksi on arvioitu yhteensä 10,7 miljoonaksi euroksi kahtena seuraavana vuotena. Tavoitteena on vähentää 39 erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa.

Tämän lisäksi terveyspalveluissa aiotaan jatkaa perusterveydenhuollon vuodeosastojen keskittämistä kolmelle kampukselle, Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Ehdotuksiin sisältyy vaihtoehtoja sotekeskustoimipisteverkon ja tilojen tiivistämisestä.

– Tiivistämme erityisesti suun terveydenhuollon ja neuvolan palveluverkkoa. Panostamme vastaavasti liikkuvan sairaalan palveluihin, kehitämme perusterveydenhuollossa omatiimimallia, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta ja laajennamme digitaalisia palveluita, Kuosmanen kertoo.

Terveyspalvelujen talousarvio

Ikääntyneiden hoivan mitoitusmuutos tuo oman varahenkilöstön

Muutoksia ikääntyneiden palvelujen toimialalle tuovat muun muassa lakimuutokset. Toimiala on varautunut ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen nostamiseen. Lainsäädäntö pudottaa mitoituksen kuitenkin 0,6:een ja samalla hyvinvointialueen rahoitus vähenee, joten toimiala joutuu tarkastelemaan henkilöstön mitoitusta uudelleen loppuvuoden 2024 aikana.

Henkilöstöä siirtyy tämän muutoksen myötä varahenkilöstöksi noin 30 henkilötyövuoden verran, mikä vähentää vuokratyövoiman tarvetta ja tuo myös säästöjä.

– Mitoituksen muutoksen tarkoituskin oli saada työntekijät riittämään nyt ja tulevaisuudessa. Eläköitymisen tahti kiihtyy tulevina vuosina ja meillä on lähes sata työntekijää eläkeiässä ensi vuonna. Meillä ei ole varaa vähentää henkilöstöä, mikäli asiakasmäärä kasvaa vuosittain edelleen.  Kansainvälisen rekrytoinninkin kautta on valmistumassa muutaman vuoden kuluttua noin 60 henkilöä vastaamaan tulevaisuuden henkilöstötarpeeseen, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Ikääntyneiden palveluihin Eloisa käyttää 2025 kaikkiaan noin 190,8 miljoonaa euroa. Vuosille 2024-2025 säästöpaketissa tavoitteena on 5,16 miljoonaa euron vähenemä. Menoista henkilöstökulut ovat suurimmat eli noin 2000 työntekijästä noin 106 miljoonaa euroa vuonna 2025.

– Tiivistämme edelleen tiloja tuomalla toimintoja saman katon alle ja vähennämme ostopalveluja. Toimialan sisällä toimintamallien ja johtamisen yhtenäistäminen jatkuu eli Yhteiset palvelut -palvelualue jää pois, kertoo Kaukonen. 

Kaukonen iloitsee erityisesti siitä, että koko Eloisan tasolla henkilöstön veto- ja pitovoima on pysynyt hyvänä.

– Siihen on monia syitä, muun muassa hyvä tekemisen meininki. Eloisan aloittaessa meillä oli ikääntyneiden palveluissa vain yksi virkalääkäri. Jos loputkin rekrytoinnit onnistuvat, niin ensi vuonna heitä on 19-20. Voimme luopua kallista ostopalveluista. Myös kotihoidossa on saatu avoimia tehtäviä täytettyä, joten ostopalvelujen tarve on vähentynyt. Kustannustenkasvun hillitsemisessä onnistumisen edellytys on saada nyt ja tulevaisuudessa työntekijät riittämään vastaamaan asiakastarvetta, Kaukonen sanoo.

Kaikkiaan Eloisan ikääntyneiden eri palvelujen piirissä on 12 000 asiakasta. Vuosittain heitä tulee 100-200 lisää.

Ikääntyneiden palvelujen talousarvio

Sosiaalipalvelut kehittää toimintamalleja kansallisen linjauksen mukaisesti

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi luonnehtii 167,1 miljoonan euron talousarviota monin tavoin erittäin haasteelliseksi. Aiemmin päätetty palvelujen tuotantosuunnitelma, uudet säästöt ja tiukka raami haastavat kehittämään toimintaa. Sosiaalipalvelut työllistää noin 1500 työntekijää.

Talousarvioon sisältyy riskejä, joista merkittävin on palvelujen ostot.

– Asumispalveluissa valmistellaan kilpailutusta. Menoerän ennakointi talousarvioon ei ole tiukassa raamissa helppoa. Kaikkiaan taloudellinen tilanne on haastava, Tavi kertoo.

Lapsiperhepalveluissa ja lastensuojelussa kehitystyötä tehdään paljon ja toimilla pyritään keventämään palveluja, mikä on myös valtakunnallinen linjaus.

– Tavoitteena on, että perheitä ja lapsia autetaan ennakollisesti, etteivät he joutuisi raskaampien ja kalliimpien palvelujen piiriin, Tavi kertoo ja korostaa lisäksi, että sopeuttamiseen liittyy aina oleellisesti toiminnan kehittäminen, mikä on myös kansallinen tavoite.

Merkittäviä askelia otetaan vaativissa erityispalveluissa, kun Vaalijan tulevaisuuden strategia valmistuu.

– Valmistelussa olevassa strategiassa haemme Vaalijalan toiminnalle tulevaisuuden mallia ja näköalaa yli yksittäisten vuosien talousarvioiden, Tavi kertoo.

Toimialan sisällä toimintamallien ja johtamisen yhtenäistäminen jatkuu. Kaksi palvelualuetta yhdistetään: yhteiset palvelut ja työikäisten palvelut jäävät pois ja tilalle tulee aikuisten sosiaalipalvelut.

– Tiivistämme organisaatiota ja johtamista, Tavi kertoo.

Sosiaalipalvelut tavoittelee aiemman palvelutuotantosuunnitelman leikkausten lisäksi noin 5,7 miljoonan euron säästöjä kahtena seuraavana vuotena.

Sosiaalipalvelujen talousarvio

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut vähentää pelastajia

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut tavoittelee noin miljoonan euron säästöjä 13,9 miljoonan talousarviostaan. Toimialajohtaja Seppo Lokka rakentelee talousarviota samaan aikaan palapelinä pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätösten kanssa.

– Pelastustoimen henkilötyövuosia vähennetään ja sillä on vaikutuksia myös ensihoidon palveluihin. Henkilöstösäästöt kohdistuvat päätoimiseen henkilökuntaan. 13 henkilötyövuoden vähentäminen tehdään ilman irtisanomisia niin, että määräaikaisuuksia ei jatketa tai solmita uusia määräaikaisuuksia, esimerkiksi kesäpalotarkastajia ei palkata ja eläköityvän tilalle ei palkata uutta. Laskennallisesti pelastustoiminnan työvuorovahvuus heikkenee niin, että työvuorossa tulee olemaan kaksi henkilöä vähemmän koko alueella, kertoo pelastusjohtaja Lokka.

Pelastustoimen ja ensihoidon palvelut muodostavat hyvinvointialueen kiireellisten hälytystehtävien kokonaisuuden, vaikka ne ovat erillisiä asioita ja niistä päätetään kummastakin erikseen. Pelastustoimen palvelujärjestelmä muodostuu päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokunnista. Paloasemaverkko pysyy ennallaan. 

Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä ensimmäinen pelastusryhmä kootaan päätoimisesta henkilöstöstä ja pelastusjoukkueen muut ryhmät sopimuspalokuntien henkilöstöstä.

Pelastustoimen muiden paloasemien päätoimisen henkilöstön vahvuus voi vaihdella riskiaikojen ja muiden tekijöiden vaikutuksesta ja pelastusryhmä muodostuvat pääsääntöisesti sopimuspalokuntatoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä.  

– Jatkossa pyrimme siihen, että resurssit ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja kohdennettu kulloinkin sinne, missä tarve on suurin. Palvelutasopäätöksellä aluevaltuusto asettaa tavoitetason mihin pyritään ja konkreettiset keinot ovat entistä selvemmin viranomaisen päätettävissä ja vastuulla. Pelastustoimen suorituskykytietoja kerrotaan entistä vähemmän julkisuuteen, koska se on keskeinen osa alueen varautumista ja väestönsuojelurakennetta poikkeusoloissa, kertoo Lokka.

Leikkauksien lisäksi tulee myös uudistuksia. Tekoäly saadaan avuksi paloturvallisuuden itsearvioinnin lomakkeiden lähettämisen työläiden osoitelistojen luomiseen, lomakkeiden lukuun ja riskikohteiden kaivamiseen esiin.

– Lähetämme vuosittain noin 5000 lomaketta kiinteistöille. Jos lomake ei palaudu, pystymme hyvinvointialueen tietojen perusteella löytämään tekoälyn avulla riskikohteita, joihin voimme kohdentaa palotarkastuksia, Lokka kertoo.

Pelastuspalvelujen talousarvio

Tilojen väheneminen näkyy konsernipalveluissa

Aiempien säästöjen johdosta konsernipalvelujen henkilöstö väheni vuoden 2024 aikana lähes 10 prosenttia. Toimintamenot ovat laskeneet vuoden 2023 145,2 miljoonasta kuluvan vuoden noin 142,5 miljoonaan

Vuoden 2025 toimintamenojen arvioidaan olevan noin 138,5 miljoonaa euroa. Konsernipalveluille aluevaltuusto osoitti noin 10,48 miljoonan euron edestä säästöjä. Iso osa näistä tulee muiden toimialojen tilojen supistuksista. 

– Olemme saaneet viimeiset kuntien lausunnot tilojen suhteen 18.11. Lähiaikoina alamme irtisanoa tiloja, mutta nämä säästöt näkyvät vasta 2026 taloudessa vuoden irtisanomisaikojen takia, kertoo toimialajohtaja Sami Sipilä.

Konsernipalvelut odottaa säästöjä kertyvän myös Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteishankinnoista noin miljoonan euron edestä.

– Tarkastelemme jatkuvasti konsernipalvelujen tuotantotapavaihtoehtoja, jotta löydämme kustannustehokkaampia, parhaita ja edullisimpia tapoja tuottaa näitä ydintoiminnoille tärkeitä tukipalveluja. Ensi vuonna käymme läpi ruokapalvelujen ja it-palvelujen tuotantotapoja. Olen vahvasti sitoutunut siihen, että tukipalvelut on mahdollisimman taloudellisesti organisoitu, jotta mahdollisimman paljon euroja saadaan asiakastyöhön, sanoo Sipilä.

Konsernipalvelujen talousarvio

Lisätietoja

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi

Vt. rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi