Aluehallitus nosti järjestöavustuksia talousarvion käsittelyssä

Neuvolat, hammashuolto ja Savonlinnan sairaala saivat Etelä-Savon aluehallituksen jäsenet tekemään muutosesityksiä käsittelyssä olleeseen talousarvioon 2025. Osa hallituksen jäsenistä halusi myös lisätä luottamushenkilöihin kohdistuvia leikkauksia.

Hyvinvointialuejohtajan esitys talousarviosta meni äänestyksistä läpi lähes muuttumattomana. Ainoastaan pieni nousu tuli järjestöavustuksiin.

Myös hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän päätösesitykseen tuli muutos valtioneuvoston päättämistä Eloisan lainanottovaltuuksista johtuen. Lainottovaltuuksien ehdot johtavat käytännössä siihen, että aluevaltuusto käsittelee investoinnit 11.3.

Muista asioita listalla olivat valtioneuvoston antamat tiukat ehdot Eloisan lainanotolle, muutokset palveluseteleihin ja tiedoksi saatettavissa asioissa kansalaisryhmän saama vastaus Aluehallintovirastolta Savonlinnan sairaalapäätöksiä koskevaan kanteluun.

Kolme muutosehdotusta kaatui äänestyksissä

Eniten vastaesityksiä keräsi terveydenhuollon osuus talousarviosta.

Sanni Saari (kesk.) esitti kolmen muun hallituksen jäsenen kannattamana, että suun terveydenhuollon -, äitiysneuvolan -, lastenneuvolan ja fysioterapian palvelut säilytetään lähipalveluna sotekeskuksissa ja/tai liikkuvina palveluina. Äänin 8-4 hyvinvointialuejohtajan esityksen näihin palveluihin jäivät voimaan.

Heli Järvinen (vihr.) ehdotti puolestaan neljän muun hallituksen jäsenen kannattamana, että Savonlinnan sairaalan päivystystoimintojen, osastotoimintojen sekä potilaiden vaativamman valvonnan toimintamalleista valmisteltaisiin uudestaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa ja samaan aikaan myös valmisteltaisiin alueen sairaaloiden työnajako. Äänin 7-5 pohjaesitys pysyi.

Seija Kuikan (kesk.) esitti kolmen muun aluehallituksen jäsenen kannattama, että yhteisöavustuksiin lisätään 50 000 euroa. Talousarviossa yhteisöavustuksiin oli varattu 200 000 euroa. Äänin 0-12 yhteisöavustukset nousivat.

Kirsi Visunen (ps.) esitti Järvisen ja Tero Juutin (vihr.) kannattamana, että hyvinvointialueella luovutaan ryhmärahan käytöstä. Säästöä tämä olisi tuonut noin 59 000 euroa, koska ryhmärahaan oli talousarviossa varattu tuhat euroa valtuutettua kohden. Äänin 7-5 ryhmärahat jäivät.

– Järvisen esitys olisi tarkoittanut noin 10 miljoonan euron muutosta talousarvioon ja Saaren noin 2,2 miljoonaa. Nyt läpi mennyt talousarvio täyttää meille tärkeän tavoitteen plusmerkkisestä tuloksesta ensi vuodelle. Se antaa meille hieman pelivaraa jatkoneuvotteluissa rahoittajan kanssa, arvioi aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.)

Lue lisää hallitukselle esitetty talousarvio 2025 täältä.

Lue talousarvioon esitetyt sopeutustoimenpiteet täältä.

Lue aiempi tiedote talousarviosta täältä.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, lh-heikki.laukkanen@etelasavoha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Valtioneuvosto laittoi tiukat ehdot Eloisan lainanotolle

Valtioneuvosto eli maan hallitus on asettanut päätöksessään 28.11. tiukkoja ehtoja Etelä-Savon hyvinvointialueen lainanotolle ja investoinneille. Lainanottovaltuuksien kautta hyvinvointialueita ohjaavat ministeriöt pyrkivät estämään päällekkäisiä investointeja. Eloisan lisäksi valtioneuvosto päätti nyt viiden muunkin hyvinvointialueen lainavaltuuksista.

Hyvinvointialueen lainanottovaltuus vuodelle 2025 on 15,8 miljoonaa euroa. Lainojen avulla on tarkoitus muun muassa uusia ambulanssien leasing-sopimukset 2 miljoonalla euroalla, uusia sairaalalaitteita ja kalustoa 1,77 miljoonalla, uudistaa tietojärjestelmiä 0,94 miljoonalla ja tehdä 10,5 miljoonalla eurolla rakennusinvestointeja (Rantasalmen paloasema, Savonlinnan sairaalan korjauksia, Vaalijalan rakennusten korjauksia).

Lainavaltuuksien ehdoissa hallitus edellyttää Eloisalta, että

• Valtuutta on mahdollista käyttää ainoastaan valvovien ministeriöiden (VM, STM ja SM) ja hyvinvointialueen edustajien valmisteluryhmän käsittelemiin ja hyvinvointialueen investointisuunnitelmassa esitettyihin investointeihin ja investointeja vastaaviin sopimuksiin
• Hyvinvointialueen tulee päivittää laatimansa talouden tasapainottamisohjelma ja toimittaa se valtiovaraniministeriölle 15.1.2025 mennessä. Ohjelman tulee sisältää vuosittaiset rahamääräiset lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista on mahdollista seurata. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä.
• Savonlinnan sairaalaan kohdentuvien hankintojen edellytyksenä on, että ennen hankintojen toteuttamista hyvinvointialueella ja yhteistyöalueella on laadittuna sellainen selkeä suunnitelma erikoissairaanhoidon toteuttamisesta, joka ei ole ristiriidassa eduskuntakäsittelyssä olevan hallituksen sairaala- ja päivystysverkkoa ja leikkaustoimintaa koskevan esityksen kanssa. Savonlinnan sairaalaan kohdentuvien hankintojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon sairaalan tuleva palveluvalikoima uuden ehdotetun lainsäädännön mukaisena sekä osana Etelä-Savon ja Itäisen yhteistyöalueen suunnitelmia ja YTA-sopimusta.

Tähän asti Eloisa on tehnyt investointeja vuoden 2023 lainanottovaltuudella. Hyvinvointialueen tarpeet ovat kuitenkin muuttuneet sote-uudistuksen suunnitteluvaiheesta sen verran, että vuoden 2025 talousarviota varten hyvinvointialue tarvitsisi uusia lainanottovaltuuksia muun muassa ambulanssien leasing-sopimusten uudistamiseen, laitehankintoihin ja remontteihin.

– Valtioneuvosto ohjaa meitä nyt hyvin tiukalla otteella. Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että pidän tätä valtion ohjausta liian yksityiskohtaisena. Ei ole mielestäni ollenkaan järkevää, että valtioneuvostotasolla päätetään, saako Eloisa vuokrata välttämättömät ambulanssit tai korjata rikkinäiset sairaalalaitteet. Ainakin nämä pitäisi saada päättää paikallisesti ja esimerkiksi joku prosenttiraja suhteessa talousarvioon olisi huomattavasti joustavampi järjestelmä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).

Uudet valtuudet eivät ennätä aluevaltuuston 11.12. kokoukseen, jossa käsitellään vuoden 2025 talousarviota.

– Meidän on valmisteltava investointiohjelman uudelleen muun muassa siitä näkökulmasta, etteivät poistotasot eivät kasva liikaa. Investointiohjelma tulee olemaan jäässä aluevaltuuston 11.3. kokoukseen saakka. Meidän täytyy uusien valtuuksien perusteella käydä läpi investointitarpeet ja ajoittaa ne, kertoo hyvinvointialuejohtajaSeppälä.

Alkuvuodesta lainanottovaltuutta sai vain kaksi hyvinvointialuetta. Kesäkuussa valtioneuvosto päätti, että yksikään hyvinvointialue ei saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Hyvinvointialueet saattoivat kuitenkin jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin. Kesäkuun päätöksen jälkeen ainoastaan HUS-yhtymä on saanut lainanottovaltuutta.

Valtioneuvoston päätöksiä lainanottovaltuuksista valmistelivat erilliset valmisteluryhmät, joihin kuuluivat valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön sekä hyvinvointialueiden edustajat. Valmisteluryhmien tehtävänä oli arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Arviointi perustui hyvinvointialueiden taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon.

Lue valtioneuvoston päätös täältä.

Lue valtioneuvoston asettamat ehdot täältä.

Katso muiden hyvinvointialueiden saamat päätökset täältä.

Palveluseteleihin tuli muutoksia

Aluehallitus hyväksyi muutoksia palveluseteleihin sosiaalipalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa.

Lapsiperheiden kotipalvelun sekä henkilökohtaisen avun palveluseteliyrittäjän matkakorvaukseen perusteita yhdenmukaistettiin. Tähän saakka näiden palvelusetelituottajien matkakorvausten korvattavuus on perustunut viranhaltijan harkintaan. 

Jatkossa matkakorvausoikeus ja korvausperusteet ovat yhdenmukaistettu vastaamaan ostopalveluna hankittavien palveluiden palveluntuottajien korvauksia. Muutoksen arvioidaan olevan Eloisan kannalta kustannusneutraali.

Sosiaalipalveluissa palveluseteliin tarkoitettu määräraha pienenee kuluvan vuoden noin 10 miljoonasta eurosta ensi vuoden talousarvioesityksessä noin 1,92 miljoonaan euroon Suurin osa sosiaalipalvelujen määrärahasta on ollut vammaispalveluiden palveluseteleissä (9,90M€).

– Määrärahamuutos johtuu siitä, että yksityiset palveluntuottajat ovat vammaisten asumispalveluissa irtisanoneet palvelusetelituotannon sopimukset ja osallistuneet vammaispalveluiden kilpailutuksiin. Palvelusetelimäärärahaan on tämän takia tulossa 8 miljoonan euron vähennys. Asiakkaat voivat edelleen valita palvelusetelillä tuotetun palvelu myös 2025, mikäli palveluntuottajia löytyy, kertoo palvelupäällikkö Satu Auvinen.

Ikääntyneiden asumispalvelujen palvelusetelien arvot muuttuvat ensi vuoden alusta. Uusi yhteisöllisen asumisen palvelusetelin arvo on 136,35 €/vrk ja ympärivuorokautisen palveluasumisen arvo 186,39 €/vrk vähimmäishenkilöstömitoituksen ollessa 0,65. Mikäli mitoitus muuttuu 0,6 niin arvo on 176,35 €/vrk.

– Palvelusetelien arvon muutokset ja perusteet on arvioitu palvelusetelikohtaisesti palvelualueen asiantuntijoiden toimesta. Mahdollista muutosta arvioidessa on huomioitu palvelusetelin käyttöä, palveluntuottajien hintoja, kustannustason muutoksia sekä aiemmin tehtyjä tasokorotuksia. Yhteisöllisen asumisen arvossa ehdotetaan siirtymistä tuntihinnoittelusta vuorokausihinnoitteluun vastaavalla tavalla kuin asumispalvelujen ostopalvelussa, kertoo palvelupäällikkö Niina Helminen.

Kahdesta ikääntyneiden palvelusetelistä luovutaan vuoden lopussa: perhehoidon vapaan- ja lyhytaikainen hoito yhteisöllisessä asumissa ilman yöhoitoa -palveluseteleistä. Näille seteleille ei ole ollut tarvetta.

Palveluseteliarvojen muutoksista arvioidaan aiheutuvan noin 77 000 euron kustannusvaikutuksen ikääntyneiden palveluille 2025. Ikääntyneiden palvelussa on vuodelle 2024 on varattu palveluseteleihin määrärahaa yhteensä 11,6 miljoonaa euroa ja palveluseteliasiakkaita on yhteensä noin 470-500.

Lääkkeiden annosjakelun palveluseteli otetaan käyttöön 1.1.2025 alkaen. Lääkkeiden annosjakelun piirissä on noin 1850 asiakasta ja määrärahaa on varattu miljoona euroa tulevan vuoden talousarviossa.

Lue lisää tietoja palveluseteleiden muutoksista täältä.

Lisätietoja
 

Sosiaalipalvelujen palvelualuepäällikkö Satu Auvinen p. 044 351 2302, satu.auvinen@etelasavonha.fi
Ikääntyneiden palvelujen palvelupäällikkö Niina Helminen p. 044 794 4002, niina.helminen@etelasavonha.fi