Eloisa aikoo säätää synnytykset maksuttomiksi
Etelä-Savon hyvinvointialue aikoo tehdä synnytykset maksuttomiksi. Aluehallitus päätti 17.2.2025 esittää aluevaltuustolle asiakasmaksumuutosta, jossa Etelä-Savon hyvinvointialueella synnyttäviltä ei peritä asiakasmaksuja vuonna 2025.
– Tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja synnytysten määrää Eloisan alueella. Tämä myös vahvistaisi synnytyksiin liittyvää osaamista ja palvelujen pysyvyyttä, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Taloudellisesti muutoksen arvioidaan olevan hyvinvointialueelle positiivinen. Vuonna 2024 asiakasmaksuja kertyi noin 145 000 euroa, jotka vastaavat noin 20 synnytyksen kustannuksia. ja Muiden hyvinvointialueiden synnyttäjistä kertyi tuloa 337 000 euroa. Muilta hyvinvointialueilta tehtyjä synnytyspalvelujen ostoja ei ole yksilöity kustannuspaikoittain.
Etelä-Savon synnyttäjistä noin 20 prosenttia eli vuosittain noin 120 on valinnut oman alueen synnytyssairaalan sijaan toisen synnytysyksikön.
– Usean sadan euron säästö lapsiperheelle olisi mielestäni merkittävä syy synnyttää oman alueen yksikössä. Useimmiten synnyttäjät viettävät meillä 3-4 päivää ja laskua siitä kertyy neljällä päivällä 264 euroa eli 66 euroa vuorokausi. Tämä tuki antaisi positiivisen mielikuvan siitä, että haluamme olla lapsiperheiden tukena ja lisätä syntyvyyttä tällä alueella, sanoo synnytysyksikön ylilääkäri Susanna Broms.
Asiakasmaksujen vähenemisestä aiheutuvan tulonmenetyksen korvaavat Kuosmasen mukaan lisätulot muiden hyvinvointialueiden asukkaiden hakeutuessa synnytykseen Etelä-Savoon. Samalla synnytyspalvelujen ostojen muilta hyvinvointialueilta odotetaan vähenevän, kun yhä useampi alueen asukas synnyttää Eloisan sairaalassa.
– Arvoimme mahdolliseksi lisätä synnytysten määrää noin 100–150 synnyttäjällä. Nykyisellä synnytys- ja lastenosaston resurssilla on mahdollista hoitaa arvioitu synnytysten kasvu, eikä lisähenkilöstöä tai lisätiloja tarvita, arvioi Broms.
Etelä-Savon hyvinvointialueella tehdään vuosittain kaikkiaan noin 600 synnystä (2024: 584; 2023: 638; 2022: 647). Vuonna 2024 oman alueen ulkopuolisia synnyttäjiä oli kahdeksan prosenttia.
Esityksen mukaan asiakasmaksua ei perittäisi enintään neljältä päivältä.
– Tarkoituksena on pilotoida synnytysten maksuttomuutta tänä vuonna. Jos muutos on toiminnallisesti ja taloudellisesti positiivinen, maksuttomuutta esitetään jatkettavaksi. Sairaalapalvelut seuraa ja raportoi synnytysten lukumäärästä ja taloudellisista vaikutuksista, Kuosmanen kertoo.
Aluevaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 11.3.
Lisätietoja
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Ylilääkäri (synnytysyksikkö), Susanna Broms, p. 044 351 6518, susanna.broms@etelasavonha.fi
Eloisan investoinnit jumittavat valtion vaateiden takia
Hyvinvointialueen kuluvan vuoden investointien suunnittelu ja toteutus on jumiutuneet valtion vaatimuksiin. Valtiovarainministeriö haluaa varmistaa investointeihin tarvittavien lainojen hoitokyvyn ja vaatii uusien lainanottovaltuuksien takeiksi uusia suunnitelmia talouden tasapainottamisesta. Tässä vaiheessa Eloisa joutuu etenemään vanhoilla, vuoden 2023 lainottovaltuuksilla.
Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että investointeja tehdään voimassa olevan lainanottovaltuuden perusteella noin 15,1 miljoonalla eurolla, kunnes valtiolta saadaan uudet lainavaltuudet joskus 17.3. jälkeen. Eloisa investointeihin avustuksia n. 780 000 eurolla, joten nettosummaksi tulee noin 14,4 miljoonaa euroa.
Nyt aluevaltuuston käsittelyyn lähtenyt investointisuunnitelma sisältää sellaiset investoinnit, joiden valmistelu on käynnistetty vuosina 2023–2024.
– Investointien suunnittelu on osoittautunut mutkikkaaksi prosessiksi valtiolta tarvittavien lainanottovaltuuksien takia. Yleensä investoinnit päätetään talousarvion yhteydessä. Kun saamme uudet valtuudet, teemme aluevaltuustolle päivityksen investointiohjelmasta, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Peruskorjauksia tehdään Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloissa. Mikkelissä viedään loppuun Engelin korttelin P-rakennuksen muutos lastensuojelun yksiköksi (1,7 M€). Lisäksi Mannerheimintielle kortteliin 8 valmistuvan palvelutalon vuokratilojen sprinklerijärjestelmä ja hoitajakutsu maksavat Eloisalle noin 0,35 miljoonaa. Savonlinnassa tehdään B-osan vesikaton peruskorjaus (1,2 M€) ja uusitaan E-osan lämmönvaihdin (0,2 M€).
Laite- ja kalustohankintoja Eloisa tekee 5,2 miljoonalla eurolla. Laite ja kalustohankinnat sisältävät muun muassa terveyspalvelujen laite- ja kalustohankintoja sekä pelastuslaitoksen ajoneuvo- ja kalustohankintoja.
Tietoteknikkaa ja ohjelmistoja hankitaan 2,9 miljoonalla. Laajakantoisia investointeja tehdään 3,5 miljoonalla eurolla ja ne koskevat koskee asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutusta ja hankintaa.
Toistaiseksi hyvinvointialue ei ole myöskään tarvinnut pitkäaikaista lainaa, mutta nyt investointisuunnitelman mukaisesti sitä aiotaan nostaa ensimmäistä kertaa 10 miljoonaa euroa.
Tiedotteesta poistettu 18.2.2025 klo 15.25 virheellinen lause tulevista lainanottovaltuuksista.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Vt. rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi
Tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure, p. 044 351 9658, velimatti.thure@etelasavonha.fi
Eloisa säästää karsimalla toimielimiä
Eloisa aikoo vähentää lautakuntiensa määrän yhteen, poistaa yksilöasian jaoston ja vähentää yhteistyöfoorumeja. Karsimisia koskevat hallintosäännön muutokset lähtivät aluehallitukselta aluevaltuustolle.
Käytännössä karsintaa teki jo aluevaltuusto talousarvion 2025 yhteydessä ja niitä oli pohjustettu laajasti aluevaltuustoryhmien ja toimielinten yhteiskokouksissa. Aluevaltuusto antoi määrärahoja ainoastaan yhdelle lautakunnalle.
Nyt käsittelyssä olevan hallintosääntöesityksen mukaan Eloisa lopettaisi palvelu- ja tulevaisuuslautakunnan, turvallisuuslautakunnan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan. Näiden tehtävät siirretään palvelulautakunnalle lukuunottamatta muutamia pelastustoimeen ja ensihoitoon liittyviä tehtäviä, jotka siirretään aluehallitukselle
Yhden lautakunnan malliin siirtymisen on arvioitu tuovan noin 70 000 euron vuotuiset säästöt. Arvio perustuu vuoden 2023 tilinpäätöksessä toteutuneisiin lautakuntien toimintakuluihin.
Yksilöasian jaosto poistuu kokonaan. Sitä ei ole koskaan nimetty, eikä se ole näin ollen järjestäytynyt. Yksilöasioiden jaoston tehtävät ja toimivalta ovat olleet samat kuin sosiaali- ja integraatiojohtajalla.
– Yksilöasioissa nykyisen käytännön myönteinen puoli asiakkaan näkökulmasta on ollut nopea prosessi, sillä se ei ole sidoksissa kokousten aikatauluun. Lisäksi sosiaali- ja integraatiojohtajan ratkaisut ovat menestyneet erittäin hyvin myös hallinto-oikeudessa niistä valitettaessa eli ne ovat olleet hyvin valmisteluja, kertoo hallintopäällikkö Antti Laurikainen.
Virallisia Eloisan alueellisen yhteistyön elimiä ovat olleet valmiusfoorumi ja valmiusjohtoryhmä, koulutus- ja osaaminen yhteistyöfoorumi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien ja järjestöyhteistyön foorumi.
Näistä ainoastaan valmiusfoorumi ja valmiusjohtoryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti niiden rooli on myös vahvistettu lainsäädännössä.
Koulutus- ja yhteistyöfoorumi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien ja järjestöyhteistyön foorumi eivät sen sijaan ole kokoontuneet säännöllisesti. Eloisan sidosryhmäyhteistyö on toteutunut muiden paremmin tarkoitukseen sopivien rakenteiden kautta. Koulutus- ja yhteistyöfoorumi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien ja järjestöyhteistyön foorumi aiotaankin poistaa tämän hallintosääntömuutoksen käsittelyn yhteydessä.
Janne Laine (kesk.) esitti aluehallituksessa viimeisenkin lautakunnan lopettamista, mutta hänen esitystään ei kannatettu.
Lisätietoja
Hallintopäällikkö Antti Laurikainen p. 044 3512502, antti.laurikainen@etelasavonha.fi
Aluehallitus nimesi Santeri Seppälän ehdokkaaksi hyvinvointialueneuvottelukuntaan
Valtiovarainministeriö oli pyytänyt hyvinvointialueita nimeämään ehdokkaita hyvinvointialueneuvottelukuntaan. Aluehallitus nimesi Eloisan ehdokkaaksi hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän ja varajäseneksi sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavin.
Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa ennakoida, seurata ja arvioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden toteutunutta ja tulevaa kehitystä sekä käsitellä lainsäädäntöä, lainsäädäntöhankkeita ja muita valtion toimenpiteitä, jotka ovat hyvinvointialueiden toiminnan, talouden ja itsehallinnon kannalta periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia.
Neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat hyvinvointialueilta, HUS-yhtymästä, Helsingin kaupungilta ja valtiovarainministeriöstä sekä muilta hyvinvointialueiden tehtävien ohjaamisesta vastaavista ministeriöistä.
Lisätietoja
Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi
Valtuustoryhmät raportoivat ryhmärahan käytöstä
Aluehallitus sai tiedoksi aluevaltuustoryhmien ryhmärahan käytön ja välittää tiedon edelleen aluevaltuustolle. Valtuustoryhmien tuli raportoida ryhmärahan käyttämisestä tammikuun 2024 loppuun mennessä.
Hyvinvointialuelain mukaan valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi hyvinvointialue tukee taloudellisesti valtuustoryhmien toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Talousarviossa vuodelle 2024 aluevaltuusto osoitti määrärahaa1500 euroa valtuutettua kohti. Hakuajan puitteissa kuusi valtuustoryhmää haki ryhmärahaa. Perussuomalalaisten ja Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä eivät hakeneet ryhmärahaa.
Päätökset ryhmärahan myöntämisestä teki hallintopäällikkö.
– Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteiden mukaisesti ryhmärahaa voidaan periä takaisin tai vähentää seuraavan vuoden ryhmärahasta, mikäli sitä ei ole käytetty kokonaisuudessaan myönnettyyn tarkoitukseen, kertoo hallintopäällikkö Antti Laurikainen.
Ryhmärahan käyttö valtuustoryhmittäin
Aluehallitus päätti myös esittää aluevaltuustolle, että jokaista valtuutettua kohti varataan 417 euron ryhmäraha nykyisen aluevaltuuston loppukaudelle 1.1.2025-31.5.2025 ja 583 euron ryhmäraha uudelle valtuustokaudelle 1.6.2025-31.12.2025.
Valtuustoryhmien on näiden päätösten johdosta raportoitava ryhmärahan käyttäminen hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä hallintopäällikön antamien ohjeiden mukaisesti.
Aluehallitus äänesti ryhmärahasta. Jaana Strandman (ps) esitti Jouni Koskelan (krist.) ja Janne Laineen (kesk.) kannattamana, että ryhmärahan käyttö lopetetaan Etelä-Savon hyvinvointialueella. äänin 7-5 hyvinvointialuejohtajan esitys jaosta jäi voimaan.
Lisätietoja
Hallintopäällikkö Antti Laurikainen, p. 044 351 2502, antti.laurikainen@etelasavonha.fi
