Ennakkotiedot povaavat Eloisalle mukavia tilinpäätösyllätyksiä
Ennakkotietojen perusteella Eloisan tulos vuodelta 2024 on muodostumassa aiempia arvioita paremmaksi. Aluehallitus kuuli tilinpäätöksen alustavia lukuja kokouksessaan 17.2.2025.
Alijäämäksi arvioidaan tällä hetkellä noin 42,2 miljoonaa euroa, noin 3,5 miljoonaa viime vuonna muutetussa talousarviossa ennakoitua pienemmäksi.
– Eloisan väki on tehnyt loistavaa työtä kulujen saattamisessa hallintaan. Lämmin kiitos tästä kaikille, jotka ovat osaltaan auttaneet kustannuksiamme alas. Menojen hillintä on vaikea laji varsinkin, kun samalla yrittää säilyttää palvelut entisellä tasolla, kiittelee hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Kahden ensimmäisen vuoden yhteenlaskettu eli kumulatiivinen alijäämä olisi jäämässä noin 76,6 miljoonaan, mikä tekisi noin 592 euroa alijäämää asukasta kohden. Asukaskohtaisissa alijäämissä Eloisa näyttää joka tapauksessa sijoittuvan edelleen hyvinvointialueiden keskikastiin.
– Emme pysty kattamaan alijäämiä vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta talouden suunta on oikea ja tilanne on hallinnassa. Yksittäisistä menoista henkilöstökulut näyttäisivät olevan alittumassa, mutta palvelujen ostot puolestaan taas ylittymässä. Sopeutustoimien onnistumisesta kertoo, että toimintamenojen kasvu verrattuna edelliseen vuoteen jää alle kolmeen prosenttiin. Tämä on erinomainen tulos, kun otetaan huomioon palkkaratkaisu, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi vuotuisessa raportissaan (28.1.2025), että hyvinvointialueet pystyvät kyllä säästöihin, mutta aikataulu on liian tiukka. Arviointineuvoston mukaan tämän ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä. Se suosittelee alijäämien kattamisajan pidentämistä.
– Nostin aikataulun pidentämisen kansalliseen keskusteluun A-studiossa jo syksyllä 2023. On hyvä, että arviointineuvosto suosittaa nyt samaa. Se tuo realismia keskusteluun hyvinvointialueiden taloudesta. Seuraavaksi keskustelua on syytä siirtää rahoitusmalliin, joka kohtelee hyvin epäoikeudenmukaisesti tällaisia väestöään menettäviä hyvinvointialueita, Seppälä sanoo.
Arviointineuvosto huomauttaa raportissaan, että hyvinvointialueiden alijäämät eivät myöskään kerro itse sote-uudistuksen epäonnistumisesta.
Kun sote-uudistusta tehtiin, ei tiedetty aiempien organisaatioiden alibudjetoinneista, tulevasta kovasta inflaatiosta eikä siitä, syksyllä 2022 tehtiin työmarkkinaratkaisu, joka toi sote-alalle poikkeuksellisen korkeat palkankorotukset. Valtiovarainministeriön mukaan palkkaratkaisu nosti sote-alan työntekijöiden palkkoja kuusi prosenttia vuonna 2023 ja 4,7 prosenttia vuonna 2024. Se nostaa palkkoja yhä 6,7 prosentilla tänä vuonna. Erityisesti palkkojen nousu on kiristänyt arviointineuvoston mukaan hyvinvointialueiden taloustilannetta huomattavasti.
– Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen on näitä näkökohtia toistellut julkisuudessa ansiokkaasti jo pidempään. Puolueettoman arviointineuvoston vahvistus hyvinvointialueiden taloudelliseen ahdingon syistä on tärkeä, jotta keskustelu saadaan vahvemmin faktapohjalle, Seppälä kiittelee.
Lue talouspolitiikan arviointineuvoston raportti täältä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
