Pelastuslaitoksen tehtävämäärä kasvoi
Pelastustehtävien määrä kasvoi vuonna 2024, vaikka kahtena edellisenä vuonna ne olivat vähentyneet. Etenkin hätäkeskukseen liitettyjen paloilmoittimien aiheuttamat tehtävät ja vahingontorjuntatehtävien määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Pelastustoiminta, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen ovat jatkuneet tehokkaana, vaikka samaan aikaan pelastuslaitos on käynyt läpi monia muutoksia.
Hyvinvointialueelle tehtiin vuoden 2024 aikana uusi palvelutasopäätös. Kaikkien paloasemien toiminta jatkuu eikä varallaolokäytäntöjä muutettu.
Osana Eloisan talouden sopeuttamista pelastustoimen päätoimisesta henkilöstöstä säästetään 13 henkilötyövuotta. Vähentäminen tehdään ilman irtisanomisia niin, että määräaikaisuuksia ei jatketa eikä solmita uusia. Esimerkiksi kesäpalotarkastajia ei palkata ja eläköityvän tilalle ei palkata uutta henkilökuntaa.
Toimintavalmiuden kehittymistä ja pelastustoimen tavoitteiden saavuttamista seurataan tarkasti ja tehdään tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.
Pelastustoimessa on tehty paljon työtä valmiussuunnitelmien päivittämiseksi yhdessä hyvinvointialueen muiden toimialojen kanssa.
”Hyvinvointialueen on saatava talous tasapainoon, jotta tulevina vuosina voidaan investoida ja kehittää palveluja. Säästökohteiden löytäminen ei ole pelastustoimessa helppoa, sillä toimintaa on yhtenäistetty ja tehostettu Etelä-Savossa jo viimeisten 20 vuoden ajan”, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo.
Turvallisuustyötä yli toimialarajojen
Vuonna 2024 pelastustoimen yhteistyötä jatkettiin tiiviinä sosiaali- ja terveystoimen kanssa esimerkiksi turvallisuussuunnittelussa ja -koulutuksissa. Ikääntyneiden palvelujen kanssa on jatkettu ikäihmisten asumisturvallisuuden parantamista.
Pelastustoimi on myös ollut mukana kehittämässä koko yhteistyöalueen eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen yhteistä tilannekeskusta Kuopioon.
Kesän aikana maastopalomuodostelma hyväksyttiin osaksi EU-pelastuspalvelumuodostelmaa. Se on nopeasti toimintavalmis erikoispelastusmuodostelma, jota voidaan käyttää maastopalojen sammutukseen ja veden kuljetukseen sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
”Lisäksi olemme ottaneet pelastustoimessa käyttöön uuden sisäisen toiminnanohjausjärjestelmän, joka on vaatinut paljon työtä, mutta tehnyt toiminnastamme läpinäkyvämpää ja siten tasavertaisempaa eri asemien välillä”, huomauttaa pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti.
Vahingontorjuntatehtävät lisääntyivät
Etelä-Savon pelastuslaitoksella oli vuonna 2024 yhteensä 3 050 hälytystehtävää. Edellisvuonna niitä oli 265 vähemmän.
Marraskuu oli vilkkain kuukausi pelastustehtävien osalta. Eniten hälytystehtäviä aiheuttivat vahingontorjuntatehtävät (468 kappaletta), automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät (444 kappaletta) sekä muut tarkastustehtävät (426 kappaletta).
Yleensä meillä on ollut eniten tehtäviä kesäkuukausina. Viime vuonna useampi marraskuulle osunut myrsky aiheutti erityisen paljon vahingontorjuntatehtäviä, kuten puiden raivauksia. Hoidimme myös huonosta ajokelistä johtuneita liikenneonnettomuuksia, Halmeslahti toteaa.
Tulipaloja oli yhteensä 358. Niissä menehtyi yksi ihminen. Tulipalojen pääasiallinen aiheuttaja oli ihmisen toiminta.
Ensivastetehtäviä oli 300 kappaletta. Lisäksi pelastuslaitos hoiti 139 öljyvahinkoa. Ihmisten pelastustehtäviä oli 76 ja eläinten 59. Virka-apua pelastuslaitos antoi kaikkiaan 226 kertaa.
Vuonna 2024 tehtiin yksi kalustoinvestointi, pelastus- ja öljyntorjuntaveneen hankinta.
Turvallisuusviestinnällä ja valvonnalla on tärkeä rooli ennaltaehkäistä onnettomuuksia
Turvallisuusviestinnällä tavoiteltiin 15 prosenttia Etelä-Savon asukkaista – toteuma 12,5 prosenttia jäi hieman tavoitteesta. Turvallisuusviestinnän keinoja ovat tiedotus pelastuslaitoksen omissa kanavissa ja median kautta, turvallisuusneuvonta ja -koulutukset sekä osallistuminen erilaisiin yleisötilaisuuksiin.
Suunnitellusta valvonnasta toteutui 92,2 prosenttia. Palotarkastuksia tehtiin 411 kappaletta. Muita valvontatehtäviä, kuten asuinrakennusten itsearviointeja, paloteknisten laitteistojen pöytäkirjojen valvontaa, kemikaalilainsäädäntöön liittyvää valvontaa sekä asiantuntijapalveluita, toteutettiin 3 806 kappaletta.
Maakunnallinen valmius- ja varautumistyö jatkui tiiviinä
Etelä-Savon pelastuslaitos vetää Etelä-Savon valmiusjohtoryhmää sekä laajempaa valmiusfoorumia, jotka muodostuvat maakunnan alueen viranomaisista sekä kuntien, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin edustajista.
Etelä-Savon valmiusfoorumi kokoontui noin kerran kuussa käsittelemään maakunnan yhteiseen varautumiseen, valmiuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä ajankohtaisia asioita. Valmiusjohtoryhmä on kokoontunut tarvittaessa häiriötilanteissa yhteensovittamaan maakunnan eri viranomaisten, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa.
Syksyllä maakunnan alueella oli paikallispuolustusharjoitus Pieksämäen seudulla ja Itä-Suomen aluehallintoviraston järjestämä valmiusharjoitus. Maakunnan toimijat osallistuivat erittäin aktiivisesti näihin harjoituksiin.
”Eloisan ja alueen kuntien yhteisen varautumisen pohjana on alueellinen riskiarvio. Sen pohjalta tehdään valmiussuunnitelmia, muita yhteisen varautumisen suunnitelmia sekä rakennetaan myös uutta hyvinvointialueen huoltovarmuuden toimintamallia, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 lopussa”, riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä kertoo.
