Eloisa erottuu ministeriön arviossa edukseen perusasioissa
Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut hyvinvointialueiden tilanteen. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön kannalta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin kuntien ollessa palvelujen järjestämisvastuussa.
Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin.
Ongelmaksi ministeriö näkee kuitenkin, että samanaikaisesti on sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden järjestäminen ei toteudu lainmukaisesti. Esimerkiksi mielenterveysongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaiken ikäisten erikoissairaanhoidon kiireetön hoito suhteessa lainsäädännön määräaikoihin jää toteutumatta.
Ministeriön arvioissa toistuvat kommentit kaikkien alueiden ongelmista. Myönteisestä kehityskulusta huolimatta perusterveydenhuollon hoitotakuun enimmäisaika (14 vrk) ylittyi kaikilla hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa.
STM arvioi, että kaikilla hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla on todennäköisesti yksittäisiä lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joiden järjestäminen on ilmeisen vaarantunut suhteessa lainsäädäntöön. Sote-palveluiden järjestämisen vaarantuminen johtuu lähtökohtaisesti henkilöstön ja palveluiden yhteen sovittamisen riittämättömyydestä sekä hyvinvointialueilla tehtyjen yleiskatteellisen rahoituksen kohdentamisen valinnoista.
– Ministeriö on lähtenyt arviossaan siitä, että yksittäisiä alueita ei ihan hirveästi nosteta tai lasketa. Myös monet käytetyt mittarit kuvaavat enemmän väestön tilaa kuin alueiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, luonnehtii Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä raporttia.
Myönteisinä asioina Eloisalta on raporttiin nostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn. Molemmissa Etelä-Savo sijoittuu raportin mukaan parhaaseen kolmannekseen hyvinvointialueista.
– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olemme ministeriön raportissa odotetusti parhaimman kolmanneksen joukossa nimenomaan perusasioissa. Näiden suhteen olemme tehneet kovasti töitä ja onnistuneet. Viime aikojen THL:n raporteissa olemme olleet niissä kärjessä tai kärjen tuntumassa. Moni alue olisi varmasti juuri näissä mittareissa mieluusti kärjessä, Seppälä sanoo.

Heikoimpaan kolmannekseen Etelä-Savo kuuluu sairastavuusindeksin, heikko osallisuuden kokemuksen ja työkyvyttömyysindeksin perusteella. Ne kuvaavat Seppälän mukaan Etelä-Savon iäkästä ja sairasta väestöä, joka tulee hyvinvointialueelle pitkälti annettuna ja jonka perustilanteeseen on enää vaikea vaikuttaa.
Kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden iso osuus päivystyskäynneistä johtuu Seppälän mukaan todennäköisesti potilastieto-ohjelmiston tuottamasta tilastovirheestä Eloisassa. Tietojärjestelmä kirjaa ikääntyneiden päivystyspuheluja automaattisesti lähikontakteiksi.
– Ikä- ja terveyspalvelut seuraavat yhteistyössä päivystyskäyntejä systemaattisesti ja muun muassa ikäpalvelujen lääkärityöllä on iso merkitys, jotta vältytään ns. turhilta päivystyskäynneiltä. Suurin osa päivystyskäynneistä on kuitenkin ihan aiheellisia, kertoo ikäpalvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen.
Eloisan ikäihmisten palvelut saavat raportissa kiitosta monipuolisuudesta: ”Positiivisena esimerkkinä nousi esiin Etelä-Savon hyvinvointialue, joka on onnistuneesti kehittänyt ikäihmisten eri palvelumuotoja.”
Työote-toimintamallin käyttö erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyössä on Seppälän mukaan selvä kehittämisen kohde. Heikko osallisuuden kokemus alueella taas paranee Seppälän mielestä ainoastaan hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden yhteistyön avulla.
Raportti arvioi myös, että lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon palvelujen saatavuudessa on kansallisesti haasteita, eikä varhaista tukea ole riittävästi tarjolla koko maan tasolla.
– Olemme Eloisan sosiaalipalveluissa todella vahvasti kehittäneet ja lisänneet lapsiperheiden perustason sosiaalihuollon palveluja kuten lapsiperheille myönnettävää maksutonta kotipalvelua. Tarkoituksena on saada lastensuojelun verrattain korkeat tunnusluvut kääntymään perheitä tukevien ennakoivien palvelujen avulla, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi.
Ministeriön arvio Eloisasta
Hyvinvointialueiden parhaimman kolmanneksen joukossa seuraavissa mittareissa:
- Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn 14 vuorokauden enimmäisajan toteutuminen eri ammattiryhmien osalta, % hoitoonpääsykäynneistä
- Erikoissairaanhoitoa yli 6 kk odottaneet / 10 000 asukasta
Hyvinvointialueiden heikoimman kolmanneksen joukossa seuraavissa mittareissa:
- Niiden kotihoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus, joilla päivystyksenä alkaneita sairaalajaksoja, % vastaavan ikäisistä kotihoidon asiakkaista
- Sairastavuusindeksi
- Työkyvyttömyysindeksi
- Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista
- Työote-toimintamalli on käytössä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välisessä yhteistyössä vähintään 10 eri sairausryhmän osalta
- Erittäin heikko osallisuuden kokemus, %
Toimenpidesuositukset hyvinvointialueelle 7.11.2024 ohjausneuvottelussa:
- Alueen on varmistettava poliittinen päätöksentekokyky, joka tukee muutosohjelman ripeää toimeenpanoa talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden uudistamiseksi.
- Alueen on välittömästi sopeutettava erikoissairaanhoidon kustannuksia suhteessa palvelutarpeeseen ja uudistettava sairaalapalvelujen työnjakoa.
- Alueen on merkittävästi tehostettava toimitilojen käyttöä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi
Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi