Henkilöstön tyytyväisyys nousi Eloisassa
Eloisan toinen henkilöstökertomus paljastaa, että taloudellisesti vaikeasta vuodesta huolimatta 2024 henkilöstökokemus parani. Suositteluindeksi eli NPS nousi edellisestä vuodesta ja oli +16. Vuonna 2023 vastaava lukema oli +9.
Etäkokouksen pitänyt aluehallitus merkitsi vuoden 2024 henkilöstökertomuksen tiedoksi ja lähetti aluevaltuustolle.
Vuonna 2024 yhteistoimintaneuvottelut oli merkittävä osa organisaation toimintaa. Taloudellisten syiden takia toteutettuja muutoksia edeltäneet useat yhteistoimintaneuvottelut olivat käynnissä melkein puolet koko toimintavuodesta.
– Nousu suositteluindeksissä kertoo siitä, että vaikeista asioista huolimatta työntekijämme ovat tyytyväisiä työpaikkaansa ja suosittelevat Eloisaa muillekin. Sen eteen onkin tehty paljon toimia. Olemme strategiamme lupausten mukaisesti mitanneet johtamisen laatua ja tulemme nyt palkitsemaan mittausten tulosten perusteella hyvin suoriutuneita esihenkilöitä. Tuemme myös heitä, jotka ovat saaneet matalampia arvioita. Tavoitteena on, että henkilöstökokemus paranee edelleen. Se vaikuttaa tietysti suoraan myös asiakkaiden kokemukseen Eloisasta, kertoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Ensimmäistä kertaa Eloisa voi tehdä vertailua henkilöstöasioissa edelliseen vuoteen. Henkilöstökertomuksen osioissa kerrotaan mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, poissaoloista, henkilötyövuosista, työhyvinvoinnista, henkilöstökokemuksesta ja henkilöstökustannuksista.
– Tavoitteenamme on hyödyntää näitä tietoja henkilöstön työhyvinvoinnin, jaksamisen, osaamisen ja työn tuloksellisuuden edistämisessä sekä henkilöresurssien kohdentamisessa oikein. Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä tehtäviemme hoitaminen olisi vaikeaa, henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua sanoo.
Työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen on panostettu monin eri tavoin. Sairastavuuden vähentämisessä riittää kuitenkin vielä paljon tehtävää. Sairauspoissaolopäivien määrä per työntekijä oli keskimääräisesti 17,9 kalenteripäivää vuonna 2024. Edellisvuonna niitä kertyi 16,61 päivää työntekijää kohden.
Esihenkilöiden myöntämien sairauspoissaolojen jälkeen lähes yhtä paljon poissaoloja ovat aiheuttaneet tuki- ja liikuntaelinoireet sekä mielenterveyden häiriöt. Koko hyvinvointialueen henkilöstöstä 30 prosenttia ei ollut viime vuonna yhtään päivää poissa työstä sairauden takia, tätä määrää tulee kasvattaa edelleen.
– Vuoden aikana olemme myös onnistuneet rekrytoimaan uusia osaajia ja parantamaan henkilöstön saatavuutta. Tässä onnistumisessa yhtenä osatekijänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen maine työnantajana, Alaluusua kertoo.
Vuonna 2024 toteutetussa mainetutkimuksessa Etelä-Savon hyvinvointialue oli hyvinvointialueiden paras.
– Tämä on osoitus myös siitä, että olemme edenneet hyvin positiivisen ja luotettavan työnantajakuvan rakentamisessa, Alaluusua arvioi.
Lisätietoja
Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi
Yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiavastaaville vähenivät 20 prosenttia
Sosiaali- ja potilasasiavastaaville tuli vuonna 2024 yhteensä 1306 eri asiaan liittyvää yhteydenottoa. Yhden asian käsittelyyn voi liittyä useita puheluja, käyntejä ja viestejä, joten asiakaskontaktien kokonaismäärä on jonkin verran suurempi. Yhteydenottojen kokonaismäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna vajaalla 20 prosentilla, eli 297 kappaleella.
Yhteydenotot painottuivat terveydenhuoltoon, jota koskevia yhteydenottoja oli 901 kappaletta. Sosiaalipalveluja koskevia yhteydenottoja tuli 137 kappaletta, ikääntyneiden palveluita koskevia 104 kappaletta ja konsernipalveluja koskevia 54 kappaletta. Myös varhaiskasvatukseen liittyvät asiat kuuluvat sosiaali- ja potilasasiavastaavan toimintaan, mutta niitä koskevia yhteydenottoja tuli alle viisi kappaletta. Uutena vastuualueena oleviin yksityisen terveydenhuollon palveluihin liittyen tuli 45 yhteydenottoa.
– Asiakkaiden ja potilaiden asemassa ei ole havaittavissa suuria muutoksia vuoden 2024 aikana, vaikka Etelä-Savon hyvinvointialue onkin joutunut muiden hyvinvointialueiden tapaan kamppailemaan valtion säästöjen kanssa. Keskeisimmät syyt yhteydenottojen vähenemiseen lienevät sekä meidän asiavastaavien että koko hyvinvointialueen viestinnän paraneminen ja selkeytyminen. Ihmiset osaavat ottaa paremmin yhteyttä suoraan oikeaan paikkaan ja myös löytävät tiedon asiaansa varten paremmin, arvioi sosiaali- ja potilasasiavastaava Anna-Liisa Valkama.
Valkaman mukaan asiakkaiden ohjautuminen suoraan oikeaan paikkaan näkyy asiavastaaville kuulumattomien yhteydenottojen määrän vähenemisenä (vuonna 2023 108, 2024 64 kpl). Asiakkaat välttyvät siltä kokemukselta, että joutuvat soittamaan ”luukulta luukulle” eikä osata neuvoa tai auttaa.
– Huonoon kohteluun liittyvät yhteydenotot vähenivät huomattavasti. Vuonna 2023 niitä oli 113 ja 2024 enää 77. Tämä voi kertoa siitä, että vaikka palvelutapahtuma ei syystä tai toisesta ole mennyt toivotulla tavalla, niin ammattilainen on onnistunut vuorovaikutuksessa ja asian käsittelyssä niin, että asiakkaalle ei ole syntynyt siitä huonoa kokemusta, Valkama sanoo.
Terveyspalveluiden suhteellinen osuus kaikista yhteydenotoista pieneni noin kahdella prosentilla, kun taas sosiaalipalveluiden ja ikääntyneiden palveluiden yhteydenottomäärien suhteellinen osuus nousi noin kahdella prosentilla.
– Hyvinvointialueen hyvä tilanne hoitoon pääsyn suhteen näkyy siten, että vuonna 2023 yhteydenottoja tuli asiaan liittyen 105 kappaletta. Vuonna 2024 niitä saapui enää 71 kappaletta, kertoo sosiaali- ja potilasasiavastaava Heli Korhonen.
Syynä yhteydenottoon oli useimmiten hoito ja menettely (668 kappaletta). Seuraavaksi eniten kysyttiin potilasvahinkoepäilyihin tai potilasvahinkoprosessiin liittyvistä asioista; 264 yhteydenottoa. Määrä väheni edellisvuodesta, jolloin potilasvahinkoasioista otettiin yhteyttä 320 kertaa.
– Yhteydenottajien kotikuntajakauma noudattaa paljolti kuntien asukasmääriä. Vuoteen 2023 verrattuna kuntakohtainen jakauma on pysynyt lähes samanlaisena, vaikka yhteydenottojen määrä onkin pienentynyt, Korhonen kertoo
Vuoden 2024 alussa sosiaali- ja potilasasiavastaavien määrä vähäni kolmesta kahteen. Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on neuvoa potilaita, asiakkaita ja heidän läheisiään potilaslain, sosiaalihuollon asiakaslain sekä varhaiskasvatuslain soveltamiseen liittyvissä asioissa eli esimerkiksi muistutuksen tai kantelun tekemisessä tai potilas- ja lääkevahinkoasioissa, sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista ja toimia niiden edistämiseksi. Asiavastaavien koostavan heille tulleista yhteydenotoista vuosittainen selvityksen.
Aluehallitus merkitsi sosiaali- ja potilasasiavastaavien selvityksen tiedoksi ja päätti lähettää sen myös aluehallintovirastolle.
Lisätietoja
Sosiaali- ja potilasasiavastaava Anna-Liisa Valkama, p. 040 656 7347, anna-liisa.valkama@etelasavonha.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaava Heli Korhonen, p. 0444173218, heli.korhonen@etelasavonha.fi
Aluehallitus sai talouden kuukausikatsauksen
Aluehallitus sai tietoonsa myös talouskatsauksen vuoden kahden ensimmäisen kuukauden toteutuneista menoista ja tuloista.
– Ensimmäiset talouden ennakkotiedot eivät näytä kovin lupaavilta. Riskejä sisältyy sekä tulojen pienenemiseen että kulujen kasvamiseen. Talousennusteen laadimme maaliskuun perusteella osavuosikatsauksessa, joka on aluehallituksen käsittelyssä toukokuussa, sanoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Kulujen ylitystä ennakoidaan kaikille toimialoille, ja merkittävin riski kohdistuu palvelujen ostoihin; muun muassa asumisen ostopalveluihin sekä erikoissairaanhoidon ostopalveluihin.
Myös terveyspalvelujen sopeutustoimien päätöksenteon viivästyminen vuoden 2025 talousarviovalmistelun yhteydessä tarkoittaa, että noin 5,4 miljoonan euron säästöt jäävät tänä vuonna toteutumatta.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Vt. rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi
Aluehallintovirasto sai selvityksen omavalvonnasta
Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) oli päättänyt ottaa Etelä-Savon hyvinvointialueen omavalvonnan valvontaan. Aluehallintoviraston mukaan hyvinvointialueelta ei ole tullut riittävästi valvontalain mukaisia palvelujen tarkastuskertomuksia vuodelta 2024.
Eloisan vastauksen mukaan tarkastuksia oli ollut huomattavasti enemmän kuin mitä aluehallintovirasto oli saanut. Aluehallitus pyytää vastauksessaan AVI:a tekemään teknisen tarkastuksen portaaliin, jonka avulla tarkastuskertomuksia on sille toimitettu. Hyvinvointialue tämän jälkeen toimittaa puuttuvat tarkastuskertomukset.
AVI:lle oli saapunut vain 26 tarkastuskertomusta, joista pääosa on ollut vammaisten palveluja koskevia tarkastuskertomuksia. Eloisa oli kuitenkin toteuttanut dokumentoidusti yhteensä 63 valvontakäyntiä, joista suunnitelmallisia on ollut 51. Nämä olivat jakautuneet hyvinvointialueen toimialojen välillä siten, että Ikääntyneiden palveluihin tehtiin kahdeksan, sosiaalipalveluihin 38 ja terveyspalveluihin tehtiin viisi tarkastuskäyntiä.
Omavalvonnan tiedot sisältyvät myös valvonnan vuosiraporttiin 2024, joka on viety tiedoksi aluehallitukselle 17.2. ja aluevaltuustolle 11.3.2025.
Osa loppuvuonna 2024 toteutuneiden tarkastusten kertomuksista on toimitettu kommentointikierrosten jälkeen Itä-Suomen AVI:lle vasta alkuvuodesta 2025.
Etelä-Savon hyvinvointialueen suunnitelmallisten valvontakäyntien luvut ovat myös hyvin vertailukelpoisia muiden vastaavan kokoisten hyvinvointialueiden kanssa. Vuoden 2025 aikana valvontayksikön on tarkoitus toteuttaa noin 80 suunnitelmallista valvontakäyntiä.
Lisätietoja
Hallintopäällikkö Antti Laurikainen, p. 044 3512502, antti.laurikainen@etelasavonha.fi
Eloisa kilpailutti mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut
Eloisa on kilpailuttanut mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen asumispalvelut. Asumispalveluina hankitaan sosiaalihuoltolain mukaista tuettua asumista, yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista.
Hankinnan sopimusaika on 1.6.2025 – 31.5.2029 ja ennakoitu kokonaisarvo 50 milj. €/ 48 kk.
Eloisa kutsuu palveluntuottajat ilmoittautumaan dynaamisena hankintamenettelynä luotavaan mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen asumispalveluiden palveluntuottajaluetteloon. Hankintamenettely on sosiaali- ja terveyspalveluhankinnalle luotu oma menettely, jossa noudatetaan hankintalain luvun 12 säännöksiä.
Dynaamiseen hankintamenettelyyn voi jättää osallistumishakemuksen milloin vain sen voimassaoloaikana. Dynaamisen hankintajärjestelmän ensimmäinen vaihe on perustamisvaihe, jonka jälkeen tehdään hankintapäätös palveluntuottajaluettelon perustamisesta ja hyväksytään perustamisvaiheen aikana osallistumishakemuksen tehneet soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoajat palveluntuottajiksi.
Aluehallitus hyväksyi nyt palveluntuottajaluettelon perustamisen ja siihen soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset täyttävät palveluntuottajat.
Lisätietoja
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Palvelualuejohtaja Minna Mutanen, akuuttipalvelut, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, p. 044 794 4300, minna.mutanen@etelasavonha.fi
—-
