Aluehallitus lopetteli kauttaan talousasioihin
Talous nousi monesta näkökulmasta Etelä-Savon aluehallituksen nykykokoonpanon toiseksi viimeisen kokouksen (19.5.2025) aiheeksi. Aluehallitus kokoontui läsnäolokokoukseen tavanomaisesta juhlavammin Sahanlahden lomakeskuksessa Puumalassa.
– Aluehallitus on joutunut johtamaan Eloisaa toimintaa erittäin vaikeassa talouden ristiaallokossa – välillä sumussa. Onnistuimme säilyttämään palvelut hyvällä tasolla ja hoitoon pääsyn maan kärjessä sekä ohjaavien ministeriöiden luottamuksen Eloisan toimintakykyyn. Arvioni mukaan, selvisimme tästä urakasta kohtuudella. Tästä täytyy antaa iso kiitos myös taitaville virkamiehille ja koko henkilöstölle, kiitteli aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk).
Aluehallitus sai tietoonsa vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden talousseurannan ja siitä johdetun talousennusteen. Myös valtiovarainministeriö oli julkaissut (30.5.2025) hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat ja painelaskelmat tuleville vuosille.
Aluehallitus päätti myös lähettää kuluvan investointisuunnitelman aluevaltuustolle ja hakea vuoden 2026 investointeja varten lisälainanottovaltuutta valtioneuvostolta.
– Tässä kokouksessa näimme, että tulevalle aluehallitukselle jää vielä paljon tehtäviä palvelujen varmistamisessa ja talouden tasapainon saavuttamisessa. Jos tilanteesta jotain hyvää hakee, niin ensimmäistä kertaa valtion puolelta tulleet luvut eivät huononna tilannettamme. Koko sotejärjestelmän kannalta on välttämätöntä, että alijäämien kattamisaikaa jatketaan, jotta hyvinvointialueet eivät joudu kohtuuttomaan ja pikaiseen palveluiden alasajoon. Tulevaisuuden kannalta on välttämätön säilyttää kansalaisten luottamus palveluihin samaan aikaan, kun haetaan pitemmällä aikataululla talouden tasapainoa, sanoo Laukkanen.
Talousseuranta ennakoi tälle vuodelle 19 miljoonan alijäämää
Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden talousseuranta näyttää, että Eloisan taloussopeutukset eivät toteudu niin suurina kuin on aiottu ja osa säästöistä siirtyy myöhemmäksi.
– Talousarviossa pysyminen näyttää hyvin haastavalta. Jos jatkaisimme nykyisellä rahankäytön tasolla, niin alijäämää kertyisi tälle vuodelle noin 19,1 miljoonaa euroa. Se olisi talousarvion 0,4 miljoonan euron ylijäämää merkittävästi heikompi tulos. Olemme kartoittaneet ja aloittaneet jo paljon sellaisia säästötoimenpiteitä, joita voimme tehdä ilman poliittisia päätöksiä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Vuoden 2025 tulosennusteessa toimintamenoiksi arvioidaan 911,8 miljoonaa ja vuoden 2024 tilinpäätöksessä vastaava luku oli 897,9 miljoonaa euroa. Kasvuprosentiksi muodostuisi täten 1,55, jota voi pitää hyvin maltillisena lukuna.
– Tämän vuoden talousarvion ja tilinpäätöksen välinen toimintamenojen muutos on -0,62 prosenttia, joten talousarviomme on todella tiukka. Miinusmerkkisiä kasvulukuja ei ole sote-alalla nähty. Tähän verrattuna jopa 19 miljoonan alijäämäistäkin tulosta voitaisiin pitää hyvänä, mutta tähtäämme tietysti talousarvion toteutumiseen, sanoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Vuodelle 2025 kohdistuvista noin 38 miljoonan euron sopeutustoimista on toteutumassa 20,7 miljoonaa euroa. Kokonaan toteutumatta uhkaa jäädä 8,5 miljoonan euron sopeutukset ja myöhemmin arvioidaan toteutuvan 8,8 miljoonan euroa sopeutukset.
Suurin osa talousarvion ylityksistä koostuu sairaalapalvelujen (7,6 miljoonaa), sosiaalipalvelujen (5,2 miljoonaa) ja konsernipalvelujen (7,6 miljoonaa) muutosten lykkäytymisistä tai jäämisestä kokonaan toteutumatta.
– Tämän vuoden aikana toteutettavissa olevia säästötoimia on jo tähän mennessä löydetty 8,75 miljoonan edestä. Keinoja ovat esimerkiksi lomaraha- ja säästövapaiden suositteleminen henkilöstölle, palveluostojen kriittinen tarkastelu, kuten myös aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa, kertoo Sipilä.
Mikäli tulosennuste osoittaa myös syksyllä talousarviota heikompaa lopputulemaa, aluehallitus tuo aluevaltuustolle päätettäväksi talousarviomuutoksen.
Lue Eloisan osavuosikatsaus täältä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Rahoitus kasvamassa ensi vuonna 26 miljoonaa
Valtiovarainministeriö julkaisi 30.4.2025 rahoituslaskelmat vuodelle 2026. Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitus kasvaa 4,3 miljoonaa euroa aiempiin arvioihin verrattuna.
– Uudet luvut eivät ratkaise taloushuoliamme. Emme esimerkiksi pysty monen muun hyvinvointialueen tavoin kattamaan 77 miljoonan alijäämiämme vuoden 2026 loppuun mennessä. Uudet luvut antavat kuitenkin viitteitä siitä, mihin suuntaan rahoitus kehittyy ja vakauttavat tilannetta. Tilanne ei ainakaan huonone, tiivistää hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Rahoituslaskelmien perusteella Eloisa saa ensi vuonna 783,6 miljoonaa euroa, joten vuoteen 2025 verrattuna rahoitus kasvaa 26 miljoonaa euroa.
– Odotimme noin 10 miljoonan verran rahoituksen kasvua ensi vuodelle verrattuna aiempiin arvioihin. Tässä mielessä nelisen miljoonaa on pettymys, sillä jo palkkaratkaisu tulee syömään liikkumavaran olemattomiin ja jatkossa on tehtävä uusia sopeutuksia jo investointien mahdollistamiseksi, arvioi taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Suurimmat muutokset vuoden 2026 rahoituksessa johtuvat jälkikäteistarkistuksen osuuden pienenemiestä laskelmassa noin 7,7 miljoonalla, mutta sosiaali- ja terveystoimen laskennallisen rahoituksen osuus kasvaa noin 12,2 miljoonalla.
Nettokäyttökustannusten kasvu on ollut viime vuosina Hyvil Oy:n keräämien tietojen mukaan koko maan tasolla keskimäärin 2,9 prosenttia. Eloisa onnistui hillitsemään kulujen kasvun 1,9 prosenttiin vuosien 2023 ja 2024 välillä.
– Kulujen kasvun hillinnässä olemme onnistuneet selkeästi keskimääräistä paremmin. Tulemme jatkossa kiinnittämään tähän lukuun aiempaa enemmän huomiota. Rahoitusjärjestelmä tuottaa hyvin ennakoimattomalla tavalla rahoitusta, koska muiden alueiden tulos vaikuttaa meidänkin rahoitukseemme. Sen pohjalta omaa toimintaa ei voi arvioida. Kulujen kasvun hillintään voimme vaikuttaa ja se antaa paremmin tietoa toimiemme onnistumisesta tai epäonnistumisesta, Sipilä sanoo.
Maan hallituksen puoliväliriihi linjasi, että palvelutarve säilyy hyvinvointialueiden rahoituksen perusteena. Seppälä pitää tätä ainoana oikeana lähtökohtana hyvinvointialueiden sote-palvelujen rahoitukselle.
– Yksittäiset luvut muuttuvat vielä matkan varrella monta kertaa. Mutta jos suunta pysyy tällaisena, niin meillä alkaa tulla mahdollisuuksia hoitaa tehtävämme. Ministeriön laskelmat kustannusten kasvun leikkauksista ovat toki edelleen epärealistisia, Seppälä arvioi.
Seppälä pitää tärkeänä myös oikeuskanslerin ratkaisua Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialueiden tekemään kanteluun. Ratkaisun mukaan perusoikeudet sivuuttavat hyvinvointialueiden rahoituslain.
– Emme voi kieltäytyä antamasta hoitoa ja hoivaa tai vähentää pelastustointa riittämättömään rahoitukseen vedoten. Valtion on ryhdyttävä päätöksen mukaan toimenpiteisiin, jos rahoitus on riittämätöntä. Alueet voivat puolestaan hakea lisärahoitusta. Emme tule olemaan tässä jonossa ainakaan ensimmäisten joukossa, Seppälä kertoo.
Katso Eloisan taloustilanne kolmen ensimmäisen kuukauden osalta täältä.
Lue hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat täältä.
Lue oikeuskanslerin ratkaisu täältä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Eloisa hakee muutosta vuoden 2026 lainanottovaltuuteen
Hyvinvointialueiden investointeja rajoittaa valtioneuvoston vahvistama lainanottovaltuus, ja hyvinvointialueiden tulee myös laatia investointisuunnitelma ministeriöiden hyväksyttäväksi.
Toukokuun alussa julkaistut lainanottovaltuustiedot osoittavat, että Etelä-Savon hyvinvointialueelle ei ole lainanottovaltuutta muodostumassa. Näin Eloisa ei pystyisi lainkaan tekemään uusia investointeja lainalla ensi vuonna.
Aluehallitus päätti hakea muutosta hyvinvointialueen lainanottovaltuuteen, jolla tehdään muun muassa Eloisan rakennusten peruskorjauksia, hankintaan laitteita tai vuokrataan leasing-sopimuksilla ajoneuvoja. Eloisa hakee nyt enintään 25,6 miljoonan edestä lainanottovaltuutta.
– Olemme tällä kertaa hyvissä ajoin liikkeellä, jotta valtion puolella ehditään tehdä päätökset ennen talousarviokäsittelyämme, jossa investoinnit tulisi hyväksyä. Viime vuonna aloitimme talousarviota varten hakuprosessin syksyllä. Saimme päätöksen valtuuksista vasta tämän vuoden puolella maaliskuussa, jonka johdosta aluevaltuusto voi käsitellä uudella lainanottovaltuudella saadut investoinnit vasta nyt toukokuun lopussa, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Lainanottovaltuuden muuttamiseen liittyen hyvinvointialueelle asetetaan tyypillisesti ehtoja investointien välttämättömyyden varmistamiseen sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaan tai päivittämiseen liittyen.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, puh. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen puh. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi
Kuluvan vuoden investoinnit lähtivät aluevaltuustolle
Aluehallitus päivitti kuluvan vuoden investointisuunnitelmaa ja lähetti sen aluevaltuuston käsittelyyn. Päivitys oli seurausta lainanottovaltuudesta, jota hyvinvointialue sai maaliskuussa 15,8 miljoonan euron edestä.
Aluevaltuusto hyväksyi maaliskuussa 15,1 miljoonan edestä investointeja vuoden 2023 lainanottovaltuuden perusteella, joten yhteensä tämän vuoden investointien summa on 29 miljoonaa euroa ja valtion avustus huomioiden summa on 27,7 miljoonaa euroa. Summat sisältävä investointeja vastaavien sopimusten 2,5 miljoonaan euron osuuden, joka koostuu pääosin leasing-autoista.
Päivitetyssä investointisuunnitelmassa ovat mukana myös ylätasolla suunnitelmavuodet 2026–2027, mutta niihin ei lainanottovaltuutta vielä ole.
Rakennuksiin käytetään uutta lainanottovaltuutta yhteensä 10,6 miljoonaa euroa, jossa suurin yksittäinen investointi on Rantasalmen paloasema, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Loppuosa summasta koostuu Vaalijalaan, Savonlinnan keskussairaalaan sekä Mikkelin keskussairaalaan kohdistuvista rakennusten korjausinvestoinneista.
Laite- ja kalustohankinnat muodostuvat Mikkeliin ja Savonlinnaan tehtävistä tila- ja tukipalvelujen erilaisista kalustohankinnoista. Summaltaan yksittäinen suurin on Mikkelin keskussairaalan O-osan kalustaminen. ICT-hankintoihin käytetään yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, jossa suurin yksittäinen investointi on vanhojen tietokantojen arkistointi, 550 000 euroa. Tähän investointiin kohdistetaan kylläkin vastaava summa valtiolta saatua hyvinvointialueiden aloittamiseen ja kehittämiseen tarkoitettua avustusta.
Vuosina 2023 ja 2024 Eloisa ei nostanut lainkaan pitkäaikaista lainaa, mutta vuodelle 2025 pitkäaikaista lainaa esitettiin nostettavaksi enintään 10 miljoonaa euroa. Uuden lainanottovaltuuden myötä pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi ehdotetaan nostettavan 13 miljoonaa euroa lisää.
Kaksi ensimmäistä vuotta Eloisa pärjäsi valtioneuvoston vuodelle 2023 vahvistamalla 102,4 miljoonaa euron lainanottovaltuudella. Siihen liittyvät investointisuunnitelma oli kuitenkin tehty edeltävien organisaatioiden investointitarpeiden pohjalta, jotka vanhenivat Eloisan uusin linjausten myötä. Enää tuota lainanottovaltuutta ei käytetä.
Lue lisää investoinneista täältä.
Lisätietoja
Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p.040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi
Tilinpäätös palasi tarkastajilta aluehallitukseen
Aluehallitus sai vuoden 2024 tilinpäätöksen tilintarkastajien muistutuksen takia käsittelyynsä uudelleen.
Tilintarkastajat olivat tarkastuskertomuksessaan esittäneet muistutuksen, että tilikauden 2025 talousarvio ja tilikauden 2026 taloussuunnitelma eivät ole alijäämien takia hyvinvointialuelain mukaisesti tasapainossa. Tilintarkastuskertomuksen mukaan muilta osin hyvinvointialueen hallintoa oli hoidettu lain ja aluevaltuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastajat myös esittivät vastuuvapauden myöntämistä aluehallitukselle ja hyvinvointialuejohtajalle, koska kertyneen alijäämän kattamisaikaa on jäljellä.
Hyvinvointialuejohtaja oli omassa selvityksessään huomauttanut, että hyvinvointialueen on turvattava perusoikeuksen mukaiset palvelut rahoituslain vaatimuksista huolimatta:
Oikeuskanslerin 23.4.2025 Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle antamassa päätöksessä todettiin, että perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, ja tämä velvoite ei voi jäädä budjettirajoitteiden alle. Oikeuskanslerin toteama perusoikeusmyönteinen laintulkinta korostaa, että lakisääteisiä palveluja ei voida jättää järjestämättä alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Hyvinvointialueiden on tehtävä talouden tasapainottamiseksi sopeutustoimia, mutta ei niin, että perusoikeudet vaarantuvat. Näin on Etelä-Savon hyvinvointi alueella toimittu.
Aluehallitus puolestaan totesi lausunnossaan tarkastuslautakunnalle, että vaikka uutta sääntelyä alijäämien kattamisen periaatteista ei ole tällä hetkellä valmisteilla, lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin ministeriölle harkintavallan arviointimenettelyn käynnistämisen suhteen. Menettelyn käynnistämättä jättämiselle on kuitenkin pystyttävä esittämään objektiivisesti arvioiden uskottavat, vahvat perusteet.
Aluehallitus katsoo, että Eloisalla on vahvat, todennettavissa olevat näytöt talouden sopeuttamistyön onnistumisesta, toiminnan uudistamisesta ja talouden kehityssuunnan kääntämisestä, vaikka alijäämien kattaminen lain mukaiseen määräaikaan mennessä ei olisikaan onnistunut.
”Etelä-Savon hyvinvointialue on kuitenkin osoittanut, että kulukasvun hillitseminen on onnistunut ja suunta on kääntymässä parempaan. Etelä-Savon hyvinvointialue on toiminut koko ajan vastuullisesti sekä palvelujen järjestämisen että taloudenhoidon osalta”, todetaan aluehallituksen lausunnossa.
Lue lisää aluehallituksen lisälistalta täältä.
Lisätietoja
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, lh-heikki.laukkanen@etelasavoha.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus aloittaa 1.7
Aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen (YTA) uuden sosiaalialan osaamiskeskuksen sopimuksen. YTA-alueella on linjattu, että sosiaalialan osaamiskeskustoimintaa organisoi jatkossa Keski-Suomen hyvinvointialue, jonne osaamiskeskus sijoittuu. Toiminta-alueena on koko YTA.
Uuden organisaation nimeksi tulee Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja siihen kuuluvat Eloisan lisäksi Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Muiden YTA-alueen hyvinvointialueiden aluehallitukset jo aiemmin hyväksyneet osaamiskeskuksen sopimuksen.
– Sosiaalialan osaamiskeskuksen sopimus on yksi esimerkki Itä-Suomen YTA-alueen tiivistyvästä yhteistyöstä. Tulemme varmasti jatkossa näkemään lisää yhteistoimintaa, arvioi YTA-yhteistyöstä vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti sosiaalialan osaamiskeskukset tulee organisoida 1.7.2025 alkaen yhteistoiminta-alueittain niin, että jatkossa sosiaalialan osaamiskeskuksia on yhteensä kuusi aiemman yhdeksän sijaan. Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella tämä tarkoittaa yhtä sosiaalialan osaamiskeskusta aiemman kahden sijaan.
– Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on turvata muun muassa sosiaalialan asiantuntemuksen välittyminen, sosiaalihuollon perus-, erityis- ja asiantuntijapalveluiden kehittyminen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön monipuolinen yhteys. Tämä lakisääteinen tehtävä ei asetusmuutoksen myötä muutu, kertoo sopimuksen valmistelussa mukana ollut sosiaali- ja integraatiojohtaja Marika Huupponen.
Perustettavaan osaamiskeskukseen on mahdollisuus palkata perusrahoituksella enintään kolme henkilöä. Lisäksi osaamiskeskustoiminnassa hyödynnetään hankerahoitusta.
Etelä-Savon hyvinvointialue on tähän asti kuulunut Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) alueeseen, jossa ovat yhteistoiminta-alueelta (YTA) mukana myös Pohjois-Karjalan Siun Sote ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Myös Kainuu on ollut mukana Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa.
Lue lisää Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta täältä.
Lue Eloisa eroaa Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Sosiaali- ja integraatiojohtaja Marika Huupponen, p. 040 359 7659, marika.huupponen@etelasavonha.fi
Eloisa sai Rantasalmelta öljyntorjuntavaraston
Aluehallitus päätti ottaa vastaan Rantasalmen kunnan lahjoittaman öljyntorjuntatarvikkeiden varaston.
Mustalahden sataman läheisyydessä sijaitseva veden päälle rakennettu varasto tulee Etelä-Savon hyvinvointialueen haltuun vastikkeettomasti. Öljyntorjuntavarasto on pelastuslaitoksen toimintaan kuuluva rakennus ja palvelee keskeisesti Etelä-Savon pelastuslaitoksen öljyntorjunta- ja pelastustoimintaa Saimaalla ja erityisesti Haukivedellä.
Lue lisää lahjoituksesta täältä.
Lisätietoja
Henkilöstölakimies Aki Rasimus, p. 040 656 7444, aki.rasimus@etelasavonha.fi
Tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure, p. 044 351 9658,velimatti.thure@etelasavonha.fi
Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi
Yhdenvertaisuussuunnitelma eteni aluevaltuustoon
Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman vuosille 2025–2027 ja lähetti sen edelleen aluevaltuuston käsittelyyn.
– Suunnitelma sisältää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi laaditut konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskevat sekä henkilöstöä että asiakkaitamme. Henkilöstön osalta tavoitteena on rakentaa työyhteisö, jossa jokainen työntekijä voi kokea olevansa arvostettu ja yhdenvertaisesti kohdattu ja kohdeltu riippumatta taustasta, sukupuolesta tai elämäntilanteesta, kertoo suunnitelmaa valmistelleen monialaisen ja -ammatillisen työryhmän puheenjohtaja johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja. Työryhmässä oli myös henkilöstön edustus.
Yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään muun muassa vahvistamalla esihenkilöiden osaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, kehittämällä rekrytointikäytäntöjä ja varmistamalla, että palkkaus on läpinäkyvää ja yhdenvertaista. Myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen tarjotaan joustavia ratkaisuja kaikille työntekijöille tasapuolisesti.
Työyksiköiden hyvinvointia seurataan säännöllisesti, ja syrjintään tai häirintään puuttumista ohjaavat selkeät, yhtenäiset toimintatavat.
– Palvelujen suhteen suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että kaikki asukkaat saavat tietoa palveluista ymmärrettävästi ja voivat käyttää palveluja esteettömästi, riippumatta esimerkiksi kielestä, vammaisuudesta tai iästä, Syväoja sanoo.
Yhdenvertaisuuden tulee näkyä niin fyysisissä kuin digitaalisissa palveluissa. Erityistä huomiota kiinnitetään saavutettavaan viestintään, tulkkipalvelujen saatavuuteen ja digituen tarjoamiseen niille, jotka sitä tarvitsevat.
– Vahvistamme asiakkaiden osallisuutta keräämällä palautetta, hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita ja kehittämällä osallistumisen rakenteita, kuten asiakasraateja. Lisäksi päätöksenteossa on käytössä vaikutusten ennakkoarviointi, joka auttaa tunnistamaan päätösten mahdolliset eriarvoistavat vaikutukset jo etukäteen, Syväoja luettelee toimia.
Suunnitelman hyväksymisen jälkeen alkaa sen käytännön toteutus ja seuranta, jotka ovat ratkaisevia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa arvioidaan vuosittain.
Keskeinen vastuutaho suunnitelman toimeenpanossa ja arvioinnissa on hyvinvointialueen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä. Työryhmä koostuu eri toimialojen asiantuntijoista sekä henkilöstön ja työnantajan edustajista, ja se koordinoi suunnitelman etenemistä, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tukee esihenkilöitä ja johtoa yhdenvertaisuustyössä.
Aluehallitus äänesti suunnitelmasta, kun Pirkko Valtola (kok) esitti Jaana Strandmanin (ps) kannattamana ohjelman palauttamista valmisteluun. Äänin 7-6 käsittely jatkui.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kuitenkin muutti esitystä keskusteluun nousseen suunnitelman kohdan muotoilusta sivulla 19. Alkuperäisessä tekstissä luki ”Kaikissa hyvinvointialueen kunnissa on saatavissa fyysisiä sotepe-palveluita”. Yksimielisesti hyväksytyssä uudessa muotoilussa lukee nyt ”Kaikissa hyvinvointialueen kunnissa on saatavissa fyysisiä, liikkuvia tai digitaalisia sote-palveluita”.
Lue lisää Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmasta täältä.
Lue koko Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma täältä.
Lisätietoja
Johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja, p. 040 359 6749, pirjo.syvaoja@etelasavonha.fi
