Aluevaltuusto lopetti kautensa vuoden 2024 raportteihin
Vuoden 2024 toimintaa summaavat raportit muodostivat kautensa päättävän Etelä-Savon aluevaltuuston viimeisen kokouksen rungon. Tilinpäätös, henkilöstökertomus, alueellinen hyvinvointikertomus ja tilintarkastajien arviointikertomus saivat aluevaltuuston hyväksynnän.
Kuluvan vuoden asioista listalla olivat osavuosikatsaus ja investointisuunnitelman päivitys. Vuoteen 2027 saakka tähtäsi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Aluevaltuusto hyväksyi kaikki suunnitelmat.
Aluevaltuusto kävi vilkasta keskustelua useimmista esityslistan kohdista. Äänestyksiä ei tällä kertaa tullut lainkaan.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd) kiitteli aluevaltuustoa, aluehallitusta, lautakuntia ja vaikuttamistoimielimiä sekä koko henkilöstöä tehdystä hyvästä työstä, jossa tehtiin montaa asiaa ensimmäistä kertaa. Saavutuksista Mikkonen mainitsi muun muassa hyvinvointialueen brändin nimestä lähtien ja strategian luomisen.
– Aluevaltuuston ensimmäinen kausi täyttyi vaikeista ja vielä vaikeammista talouspäätöksistä. Ilokseni voin todeta, että saimme vietyä asioita eteenpäin ja pysytettyä Eloisan talouden hyvinvointialueiden keskikastissa. Samalla olemme turvanneet palvelut monessa suhteessa maan parhaalla tasolla. Kiitän lämpimästi aluevaltuutettuja ja erityisesti Eloisan työntekijöitä kaikista näistä hyvistä saavutuksista. Meidän tilanteessamme varmasti moni alue haluaisi olla. Aluevaltuusto työskenteli loppuun asti vilkkaasti keskustellen ja evästi tulevaa aluevaltuustoa muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämissä, kiitteli Mikkonen.
Tilintarkastajat huomauttivat aluehallitusta arviointikertomuksessaan
Tilinpäätökseen liittyvässä tarkastuskertomuksessaan tilintarkastajat olivat esittäneet aluehallitukselle muistutuksen, että tilikauden 2025 talousarvio ja tilikauden 2026 taloussuunnitelma eivät ole alijäämien takia hyvinvointialuelain mukaisesti tasapainossa.
Tilintarkastuskertomuksen mukaan muilta osin hyvinvointialueen hallintoa oli hoidettu lain ja aluevaltuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastajat myös esittivät vastuuvapauden myöntämistä aluehallitukselle ja hyvinvointialuejohtajalle, koska kertyneen alijäämän kattamisaikaa on jäljellä.
Hyvinvointialuejohtaja oli omassa selvityksessään tilintarkastajille huomauttanut, että hyvinvointialueen on turvattava perusoikeuksen mukaiset palvelut rahoituslain vaatimuksista huolimatta:
“Oikeuskanslerin 23.4.2025 Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle antamassa päätöksessä todettiin, että perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, ja tämä velvoite ei voi jäädä budjettirajoitteiden alle. Oikeuskanslerin toteama perusoikeusmyönteinen laintulkinta korostaa, että lakisääteisiä palveluja ei voida jättää järjestämättä alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi. Hyvinvointialueiden on tehtävä talouden tasapainottamiseksi sopeutustoimia, mutta ei niin, että perusoikeudet vaarantuvat. Näin on Etelä-Savon hyvinvointi alueella toimittu.”
Aluehallitus puolestaan totesi lausunnossaan tarkastuslautakunnalle, että vaikka uutta sääntelyä alijäämien kattamisen periaatteista ei ole tällä hetkellä valmisteilla, lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin ministeriölle harkintavallan arviointimenettelyn käynnistämisen suhteen. Menettelyn käynnistämättä jättämiselle on kuitenkin pystyttävä esittämään objektiivisesti arvioiden uskottavat, vahvat perusteet.
Aluehallitus katsoi, että Eloisalla on vahvat, todennettavissa olevat näytöt talouden sopeuttamistyön onnistumisesta, toiminnan uudistamisesta ja talouden kehityssuunnan kääntämisestä, vaikka alijäämien kattaminen lain mukaiseen määräaikaan mennessä ei olisikaan onnistunut.
”Etelä-Savon hyvinvointialue on kuitenkin osoittanut, että kulukasvun hillitseminen on onnistunut ja suunta on kääntymässä parempaan. Etelä-Savon hyvinvointialue on toiminut koko ajan vastuullisesti sekä palvelujen järjestämisen että taloudenhoidon osalta”, todettiin aluehallituksen lausunnossa.
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) piti keskusteluosuudessa laajan katsauksen hyvinvointialueiden valtakunnalliseen tilanteeseen. Laukkasen mukaan ainut järkevä ratkaisu monien hyvinvointialueiden tilanteen laukaisemiseen on alijäämien kattamisajan jatkaminen.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä huomautti, että hyvinvointialue on tehnyt mittavat sopeutuspäätökset ja siitä huolimatta luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat hankalassa tilanteessa: jotain lakia on rikottava, joko rahoituslakia tai perusoikeuksia. Seppälän mukaan on tietoisesti valittu rahoituslaki ja tätä tukee myös oikeuskanslerin äskettäinen kannanotto. Tilintarkastajat katsovat puolestaan vain talousnäkökohtia.
Aluevaltuusto yhtyi hyvinvointialuejohtajan ja aluehallituksen näkemyksiin ja päätti tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti merkitä kertomuksen tiedoksi.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Aluevaltuusto hyväksyi 2025 investointisuunnitelman keskusteluitta
Kuluvan vuoden investointisuunnitelma tuli kolmannen kerran aluevaltuuston käsittelyyn, koska investoinnit juuttuivat valtion käsittelyyn. Investointien suunnittelu alkoi jo syksyllä 2024 talousarvion valmistelun yhteydessä, joten tällä kertaa aluevaltuusto hyväksyi investointisuunnitelman keskusteluitta.
Ensimmäisen kerran aluevaltuusto hyväksyi investointeja talousarvion yhteydessä ja toisen kerran. maaliskuussa 15,1 miljoonan edestä investointeja aiemman vuoden 2023 lainanottovaltuuden perusteella.
Hyvinvointialue sai maaliskuussa 15,8 miljoonan euron edestä lisää lainanottovaltuutta. Yhteensä kuluvan vuoden investoinnit kohoavat yli 29 miljoonaan, ja mikäli valtioavustus otetaan huomioon, summa on 27,7 miljoonaa euroa. Summat sisältävä investointeja vastaavien sopimusten 2,5 miljoonaan euron osuuden, joka koostuu pääosin leasing-autoista.
Rakennuksiin käytetään uutta lainanottovaltuutta yhteensä 10,6 miljoonaa euroa, jossa suurin yksittäinen investointi on Rantasalmen paloasema, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Loppuosa summasta koostuu Vaalijalaan, Savonlinnan keskussairaalaan sekä Mikkelin keskussairaalaan kohdistuvista rakennusten korjausinvestoinneista.
Laite- ja kalustohankinnat muodostuvat Mikkeliin ja Savonlinnaan tehtävistä tila- ja tukipalvelujen erilaisista kalustohankinnoista. Summaltaan yksittäinen suurin on Mikkelin keskussairaalan O-osan kalustaminen. ICT-hankintoihin käytetään yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, jossa suurin yksittäinen investointi on vanhojen tietokantojen arkistointi, 550 000 euroa. Tähän investointiin kohdistetaan kylläkin vastaava summa valtiolta saatua hyvinvointialueiden aloittamiseen ja kehittämiseen tarkoitettua avustusta.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Alijäämän kertyminen tälle vuodelle mietitytti aluevaltuustoa
Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden talousseuranta näyttää, että Eloisan taloussopeutukset eivät toteudu niin suurina kuin on aiottu ja osa säästöistä siirtyy myöhemmäksi. Jos hyvinvointialue jatkaisi nykyisellä rahankäytön tasolla, niin alijäämää kertyisi tälle vuodelle noin 19,1 miljoonaa euroa. Se olisi talousarvion 0,4 miljoonan euron ylijäämää merkittävästi heikompi tulos.
Taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä kertoi, että virkamiehet ovat kartoittaneet ja aloittaneet jo 8,75 miljoonan edestä sellaisia säästötoimenpiteitä, joita voidaan tehdä ilman poliittisia päätöksiä. Keinoja ovat esimerkiksi lomaraha- ja säästövapaiden suositteleminen henkilöstölle, palveluostojen kriittinen tarkastelu, kuten myös aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa.
Tapani Liukkonen (ps) piti talouden suurimpana ongelmana erikoissairaanhoidon suurta määrää ja oli kiinnittänyt huomiota myös runsaaseen ostopalvelulääkäreiden käyttöön.
Jarno Strengell (sd) kysyi, miten lähelle sataa miljoonaa euroa todennäköisesti nousevat alijäämät aiotaan ratkaista. Aluehallituksen puheenjohtaja Laukkanen vastasi, että näin suuria leikkauksia ei voida tehdä. Hänestä ainoa ratkaisu on alijääminen kattamisajan jatkaminen.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä muistutti, että talousarviota huonomman tuloksen taustalla on muun muassa se, että aluevaltuusto siirsi osan säästöpäätöksistä myöhemmäksi. Liukkoselle Seppälä vastasi, että sopeutuksen myötä ostopalvelujen määrä laskee yli merkittävästi viime vuodesta.
Mikäli tulosennuste osoittaa myös syksyllä talousarviota heikompaa lopputulemaa, aluehallitus tuo aluevaltuustolle päätettäväksi talousarviomuutoksen.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Eloisan toinen henkilöstökertomus läpi aluevaltuustosta
Aluevaltuusto hyväksyi Eloisan toisen henkilöstökertomuksen. Se paljastaa, että taloudellisesti vaikeasta vuodesta huolimatta 2024 henkilöstökokemus parani. Suositteluindeksi eli NPS nousi edellisestä vuodesta ja oli +16. Vuonna 2023 vastaava lukema oli +9.
Aluevaltuutetut pitivät monista onnistumisista, mutta huomauttivat viranhaltijoita muun muassa työtapaturmista ja sairauspoissaolojen kasvusta. Hallituspuolueiden kansanedustajilta toivottiin pyöräilyedun säilyttämistä.
Vuonna 2024 yhteistoimintaneuvottelut oli merkittävä osa organisaation toimintaa. Taloudellisten syiden takia toteutettuja muutoksia edeltäneet useat yhteistoimintaneuvottelut olivat käynnissä melkein puolet koko toimintavuodesta.
Ensimmäistä kertaa Eloisa voi tehdä vertailua henkilöstöasioissa edelliseen vuoteen. Henkilöstökertomuksen osioissa kerrotaan mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, poissaoloista, henkilötyövuosista, työhyvinvoinnista, henkilöstökokemuksesta ja henkilöstökustannuksista.
Työhyvinvointiin ja työkyvyn tukemiseen on panostettu monin eri tavoin. Sairastavuuden vähentämisessä riittää kuitenkin vielä paljon tehtävää. Sairauspoissaolopäivien määrä per työntekijä oli keskimääräisesti 17,9 kalenteripäivää vuonna 2024. Edellisvuonna niitä kertyi 16,61 päivää työntekijää kohden.
Esihenkilöiden myöntämien sairauspoissaolojen jälkeen lähes yhtä paljon poissaoloja ovat aiheuttaneet tuki- ja liikuntaelinoireet sekä mielenterveyden häiriöt. Koko hyvinvointialueen henkilöstöstä 30 prosenttia ei ollut viime vuonna yhtään päivää poissa työstä sairauden takia, tätä määrää tulee kasvattaa edelleen.
Lisätietoja
Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi
Alueellinen hyvinvointikertomus mietitytti aluevaltuustoa
Alueellinen hyvinvointikertomus keräsi runsaasti kiitosta aluevaltuutetuilta ja aluevaltuusto hyväksyi sen laajan keskustelun jälkeen. Hyvinvointikertomus katsoo alueellisesta näkökulmasta, miten väestö voi eri ikäryhmissä. Sen pohjalta hyvinvointialue voi yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa tehdä suunnitelmia ja toimenpiteitä hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Monet myös tähdensivät Anne Puntasen (sd) tapaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole vain hyvinvointialueen tehtävä. Puntanen peräsi monen muun aluevaltuutetun kanssa toimia kumppanuuspöydissä.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä säesti Puntasen kommenttia muistuttamalla, että vain noin 20 prosenttiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä voi Eloisa vaikuttaa.
Keskustelussa muun muassa Seija Kuikka (kesk) huomautti suunnitelmaan liittyvästä taulukosta, josta voi tarkistaa, miten oman alueen kunta käyttää resursseja hyvinvoinnin edistämiseen.
Kertomus paljastaa hyvänä asiana muun muassa, että arjen turvallisuuden kokemus on maakunnassa hyvällä tasolla. Maakunnan suuria haasteita ovat edelleen huumekuolemien suuri määrä ja että nuoret ja aikuiset myös liikkuvat liian vähän. Päihdeongelmat nousivatkin monen valtuutetun puheenvuorossa esiin.
Lisätietoja
Hankejohtaja Mari Teittinen p. 044 417 3981, mari.teittinen@etelasavonha.fi
Hyvinvointikoordinaattori Terho Korhonen p. 040 137 2269, terho.korhonen@etelasavonha.fi
Aluevaltuusto hyväksyi yhdenvertaisuussuunnitelman
Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman vuosille 2025–2027.
Suunnitelma sisältää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi laaditut konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskevat Eloisan henkilöstöä että asiakkaita. Henkilöstön osalta tavoitteena on rakentaa työyhteisö, jossa jokainen työntekijä voi kokea olevansa arvostettu ja yhdenvertaisesti kohdattu ja kohdeltu riippumatta taustasta, sukupuolesta tai elämäntilanteesta.
Yhdenvertaisuuden toteutumista edistetään muun muassa vahvistamalla esihenkilöiden osaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä, kehittämällä rekrytointikäytäntöjä ja varmistamalla, että palkkaus on läpinäkyvää ja yhdenvertaista. Myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen tarjotaan joustavia ratkaisuja kaikille työntekijöille tasapuolisesti.
Työyksiköiden hyvinvointia seurataan säännöllisesti, ja syrjintään tai häirintään puuttumista ohjaavat selkeät, yhtenäiset toimintatavat.
Lisätietoja
Johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja, p. 040 359 6749, pirjo.syvaoja@etelasavonha.fi
—–
Lisätietoja
Aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen, p.050 306 7270, lh-anna-kristiina.mikkonen@etelasavoha.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
