Lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen

Syyskuussa 2025 avautuvat Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan uuden lastensuojeluyksikön ovet. Mikkelin kaupungin keskustaan, tiivisti keskussairaalan yhteyteen sijoittuvasta yksiköstä tulee koti ainakin tilapäisesti 14 lapselle ja nuorelle.

Uuden yksikön avaamista luotsaa Eloisan lastensuojelun palvelualuepäällikkö Johanna Will-Orava. Hän on työskennellyt lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen koko työuransa. Varhaiskasvatuksesta alkanut polku ohjautui lastensuojeluun 25 vuotta sitten. Lasten ja perheiden tukeminen on aina ollut Will-Oravalle tärkeää.

– Jokaisella on oikeus siihen, että kotona on turvallista olla, Will-Orava sanoo.

Aina perheessä ei kuitenkaan syystä tai toisesta voida tarjota lapselle hyviä kasvuolosuhteita. Silloin lapselle tarvitaan muu ympäristö, jossa hänelle mahdollistetaan rauhallinen arki ja elämä.  Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret asuvat joko sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojeluyksikössä.

Eloisalla on jo entuudestaan toiminnassa kaksi lastensuojeluyksikköä, Savonlinnassa sijaitseva Kuutti ja Mikkelissä sijaitseva Havurinne. Eloisan lastensuojelun kustannukset ovat valtakunnallisessa vertailussa korkeat.  Oman toiminnan lisäämisellä haetaan kustannussäästöjä.

Omat lastensuojeluyksiköt ovat kustannustehokkaampia kuin palvelujen ostaminen hyvinvointialueen ulkopuolelta. Oman toiminnan vahvistamisella tähdätäänkin siihen, että valtion myöntämällä rahoituksella pärjätään jatkossa.

Yksikön toiminta joustaa lapsen tarpeisiin

Syyt lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ovat aina traumaattiset. Taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien tai lasten mielenterveys ja riippuvuusongelmia, neuropsykiatrisia pulmia, käytöshäiriöitä, väkivaltaa tai koulunkäymättömyyttä. Will-Oravan mukaan myös sijoittaminen itsessään on rankka kokemus, joka voi johtaa voimistuneeseen häiriökäyttäytymiseen heti sijoittamisen jälkeen.

Will-Orava etsiikin nyt uuteen yksikköön henkilökuntaa, joka on valmis tekemään lastensuojelutyötä otteella, jossa yksikön toiminta mukautuu lapsen tilanteen mukaan. Jos lapsi ei heti sijoituksen jälkeen esimerkiksi kykene lähtemään kouluun, niin lapsen tilanne rauhoitetaan aluksi yksiköön ja koulun aloitus suunnitellaan yhdessä sivistystoimen kanssa. Tärkeintä on, että saadaan lapsen perusasiat, kuten ruoka, puhtaus ja lepo kuntoon.

– Tavoite on, että lasta ei siirretä meiltä muualle haastavankaan käyttäytymisen takia, vaan silloin rakennamme tilanteen mukaan tiiviimpää tukea lapsen ympärille. Me emme luovu lapsesta, Will-Orava sanoo.

Will-Oravan mukaan huolenpitoa ja hoitoa tullaan uudessa yksikössä toteuttamaan monialaisena yhteistyönä. Monialaisuus tarkoittaa, että lapsen ympärille rakennetaan eri alojen ammattilaisista koostuva työryhmä. Tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi lapsen koulun ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Yksikköön luodaan uudenlainen malli, jossa muut palvelut jalkautuvat lastensuojeluyksikköön osaksi arkea aina tilanteen niin salliessa. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tai nuoren ei tarvitselähteä yksikön ulkopuolelle saamaan esimerkiksi mielenterveys- ja riippuvuushoitoa, vaan hoito voitaisiin toteuttaa hänelle jo tutussa ympäristössä.

Myös yksikön työntekijät tulevat saamaan monialaista ohjausta tueksi lapsen kanssa työskentelyyn.

Tavoitteena palata kotiin

Will-Oravan näkemys on, että perheiden vaikeudet ovat vuosien saatossa monimutkaistuneet. Perhe voi olla asiakkaana useassakin palvelussa yhtä aikaa. Asiakkuus voi olla esimerkiksi niin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, aikuisten sosiaalipalveluissa, kuin lastensuojelussakin.

Will-Oravan mukaan olennaista on, että nämä kaikki tahot puhaltaisivat yhteen hiileen perheen hyvinvoinnin eteen. Uudessa yksikössä tullaankin tekemään tiivistä verkostotyötä eri palvelujen kanssa.

– Emme voi työskennellä toisistamme erillään, vaan meidän tulee tehdä aidosti vaikuttavaa yhteistyötä perheen ympärillä, Will-Orava sanoo.

Lastensuojelutyön keskiössä ei ole yksin lapsi, vaan koko perhe. Lasten perheiden kanssa työskennellään tiiviisti ja perheiden kanssa tehtävässä työssä on käytössä myös perheterapeutin resurssi. Haasteiden juurisyitä etsitään yhdessä ja työskennellään esimerkiksi lapsen ja vanhempien välisten suhteiden korjaamiseksi. Parhaimmillaan perhe saadaan mukaan työskentelyyn niin, että tilanne perheessä paranee ja sijoitus voidaan purkaa.

– Kyllä tavoite on, että lapsi voi palata takaisin kotiin, Will-Orava tähdentää.