Siirry sisältöön
sulje tiedote
Terveyspalveluissamme viivettä

Tietojärjestelmissämme oli vikaa tiistaina 18.6. Vika on korjattu. Palveluissamme voi silti esiintyä viivettä vielä ruuhkan purkamisen vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä.

Uutiset

Eloisan palvelujen uudistaminen alkoi – lue koko suunnitelmaluonnos ja ota kantaa

Julkaistu: 14.6.2023, klo 11:03

Palvelujen uudistamisen suunnitelmat tulivat ensimmäistä kertaa Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettujen tarkasteltavaksi seminaarissa 13.6. Juvalla. Valtuutetut saivat esittelyssä ja keskustelussa tukevan paketin tietoa alueen sote-palvelujen nykytilasta, sote-uudistuksen tavoitteista ja siitä, miten Etelä-Savossa uudistusta voidaan toteuttaa.

Palvelujen uudistaminen

Nyt virkajohdon valmistelusta syntyneet alustavat linjaukset vaihtoehtoineen lähtevät laajalle lausunto- ja kuulemiskierrokselle, jonka jälkeen aluehallitus valmistelee esityksen valtuustolle syyskuussa. Eloisan valtuusto tekee päätöksen palvelujen tuotantosuunnitelmasta syksyllä.

Alueemme asukkaiden ja kumppaneiden on mahdollista kommentoida luonnosta alla olevan linkin kautta pe 18.8. klo 16 saakka. Kiitos kaikille vastanneille!

Kunnilta ja Eloisan vaikuttamistoimielimiltä on pyydetty lausunnot erikseen. Eloisan henkilöstölle on lisäksi oma kyselynsä henkilöstöintrassa.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd) arvioi, että seminaarin johdosta tilannekuva parani merkittävästi koko aluevaltuustolla.

– Palvelujen tuotantosuunnitelma on yksi aluevaltuuston suurimpia käsiteltäviä kokonaisuuksia, jolla pitäisi samalla nähdä tulevaisuuteen, mutta rakentaa soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti sotepalvelujen parempaa saavutettavuutta. Toivon meiltä kaikilta päättäjiltä ja virkamiehiltä suurta viisautta alueen palveluntuotannon rakentamisessa alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea asiakkaidemme palvelujen puolesta, Mikkonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen saattamisessa yhteen eli ns. sote-integraatiossa Etelä-Savo on hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkasen (kesk) mukaan monta askelta edellä useita muita hyvinvointialueita. Alkuvuodesta Eloisa on keskittynyt mm. digipalvelujen laajentamiseen koko maakunnassa.

– Saimme lakkaavilta organisaatioilta sote- ja pelapalvelut siinä kunnoissa kuin ne olivat vuoden lopussa. Meille siirtyi monia toimivia palveluita ja monia ongelmia. Nykyistä palveluverkkoa ja palvelurakennetta haastaa rahan niukkuus, osaavan henkilöstön puute, digitaalinen murros sekä väestön määrän ja rakenteen muutos maakunnassa. Joudumme hakemaan uutta tasapainoa tiukoilla reunaehdoilla, Laukkanen toteaa. 

Kaikkiaan hyvinvointialuiden tilanne on kuitenkin Laukkasen mukaan parempi kuin mitä niistä julkisuudessa annettu kuva.

– Hoitoonpääsy on Etelä-Savossa säilynyt hyvänä. Monilla muilla alueilla maksetaan kuitenkin edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä. Tehtäväähän toki riittää meilläkin, koska koko uudistus olisi pitänyt toteuttaa kymmenisen vuotta aiemmin, Laukkanen huomauttaa.

Aluevaltuusto 13..6.2023
Aluevaltuusto käsitteli suunnitelmaluonnosta 13.6.2023. Anna-Kristiina Mikkonen johti puhetta. Antti Laurikainen ja Christian Juhola pitivät kirjaa.

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä muistuttaa taloudellisen ohjauksen suunnan vaihtuneen tyystin. Aiemmin kuntien määräysvalta ulottui peruspalveluihin, joiden taloutta on hoidettu tiukalla otteella. Erikoissairaanhoidon kasvua taas ollut suurta lääketieteen kehityksen myötä. Nyt valtio pyrkii ohjaamaan resursseja peruspalveluihin.

– Meidän perusasetelmamme on, että rahoitus on lähtökohdaltaan liian vähäistä suhteessa tarpeisiin. Väestön määrä vähenee ja ikääntyneiden palvelutarve kasvaa nopeasti. Pula tekevistä käsistä on ollut jo pidempään täällä ja väestön määrän väheneminen pahentaa tilannetta. Palveluja on siksi tarjottava aiempaa enemmän mutta tehokkaammin kuin ennen. Entiset toimintatavat eivät riitä. Nykyisestä henkilöstöstä on pidettävä hyvää huolta ja uusia saatava eläköityvien tilalle, Seppälä kuvailee muutostarpeen kokonaisuutta.

Soten rahoitusmallikin on Seppälän mukaan hyvin erilainen kuin aiemmin. Jos asukasluku alenee, se näkyy alenevana rahoituksena.

– Varsinkin työikäisten määrän vähennys on niin suuri, että ikääntyneiden palveluntarpeen kasvua ei voitane paikata ilman voimakasta muuttoliikettä alueelle tai palveluntuottamisrakenteen muutosta. Eloisan alueen kunnat menettävät asukkaita vuoteen 2030 mennessä jopa yli 14 500 henkeä, Seppälä toteaa.

Santeri Seppälä ja Heikki Laukkanen
Santeri Seppälä ja Heikki Laukkanen keskustelivat aluevaltuuston kokouksessa Juvalla.

Rahoitus määräytyy kuitenkin pitkälti myös tarpeen mukaan, minkä perusta on ns. tarvevakiointi. Hyvinvointialueiden suurimpana rahoituskriteerinä on tutkimukseen perustuva THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon sote-palvelutarvekerroin, jonka perusteella määräytyy noin 80 prosenttia yleiskatteisesta rahoituksesta. 

– Palveluja on pystyttävä mukauttamaan tarvevakioinnin mukaiseksi, mikä on täysin toisenlainen näkökulma kuin mihin olemme aiemmin kunta- ja kuntayhtymämaailmassa tottuneet. Jos tarve näyttää vähenevän tämän lisäksi tarvevakioinnilla mitattuna joissakin palveluissa, on pystyttävä sopeuttamaan rakenteita ja tarjontaa. Muuten joudutaan sopeuttamaan ja pahimmillaan myös sieltä, missä palvelut ovat muokkautuneet virtaviivaisiksi, Seppälä sanoo.

Taloutta sopeutettava 41 miljoonalla

Keskeisenä moottorina muutoksille toimii laskennallisesta rahoituksesta seuraava sopeutustarve. Talousennusteen mukaan se on kuluvalle vuodelle noin 41 miljoonaa euroa, minkä vuoksi tämän  vuoden muutostalousarvion valmistelua kuljetetaan jatkossa palvelujen tuotantosuunnitelman rinnalla.

Laskennallisesti suurin sopeutustarve on terveyspalvelujen erikoissairaanhoidossa, minimissään noin puolet koko sopeutuksesta. Muiden toimialojen sopeutustarve on kullekin 5-8 miljoonaa euroa. 

– Sopeutuksen määrä ja kohdentuminen riippuu vielä tehtävistä linjauksista ja talousarviovalmistelusta. Hallitusneuvottelut Säätytalolla voivat tuoda myös oman lisänsä tai kevennyksensä urakkaan. Varmaa on, että palvelut tulevat muuttumaan monella tapaa. Tarkat luvut saamme loppukesästä muutostalousarviossa, Seppälä sanoo.

Talousarvion mukaiset hyvinvointialueen menot kuluvalle vuodelle olisivat noin 855 miljoonaa euroa.

”Erikoissairaanhoitoa syytä uudistaa rohkeasti”

– Erityisen tärkeää on pystyä sopeuttamaan alueemme erikoissairaanhoito vastaamaan nykyistä ja tulevaisuuden palvelutarvetta ja taloudellista kantokykyä. Meidän tulee rohkeasti arvioida ja uudistaa koko palvelu ensihoidosta ja päivystyksestä sairaalatoimintoihin. Sairaaloiden työnjaossa onnistuminen on keskeinen osa rahoituksen ohjautumista tarvevakionnin mukaiseksi, arvioi terveyspalvelujen johtaja Kimmo Kuosmanen.

Oman terveyskeskuksen tilanne huolettaa varmasti Eloisan alueen pienemmillä paikkakunnilla.

– Digitaaliset ja liikkuvat palvelut sekä kotiin vietävät palvelut kuten kotisairaala mahdollistavat muutosta ja turvaavat asiakkaiden palvelua. Nykyisessä työntekijäpulassa paikkaan sidottuja pieniä yksiköitä on erittäin haastava ylläpitää. Etä- ja digitaaliset palvelut mahdollistavat työntekijöiden laajan rekrytoinnin ja työskentelyn melkein mistä päin maailmaa tahansa, pääkaupunkiseudulta tai vaikka Espanjasta. Palveluverkon muutokset ovat välttämättömiä, niin tilakustannusten, hoidon laadun kuin henkilöstön rekrytoinninkin näkökulmasta, sanoo Kuosmanen.

Ikäystävällinen Etelä-Savo monipuolistaa palvelurakennetta

Ikääntyneiden osuus väestöstä on Etelä-Savossa maan suurin ja itäinen osa on alueen sisällä ikääntyneempi. Väestö myös jatkaa ikääntymistään tulevina vuosina. Tämän johdosta heidän palvelutarpeensa on maan suurimpia, mikä näkyy niin raskaammissa asumispalveluissa kuin kevyemmissäkin palveluissa.

Vähenevän väestön takia Eloisan alueen palvelutarpeen kasvu on kokonaisuudessaan pientä verrattuna moneen muuhun alueeseen. Kaikki kasvu muodostuu tavalla tai toisella ikääntyneiden palveluihin, jossa tarpeet kasvavat ikääntyneiden määrän lisääntyessä: ikääntyneiden lakisääteisin palveluihin, kuten ennakoiviin palveluihin, ikääntyneiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, yhteisölliseen asumiseen, perhehoitoon, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon, jaksohoitoon, arviointi- ja jatkohoitoon sekä kotihoitoon.

Niina Kaukonen keskustelee Liisa Ahosen kanssa aluevaltuuston kahvitauollaa.
Liisa Ahonen kyselee Niina Kaukoselta aluevaltuuston kahvitauolla. Jonossa seuraavana tulevat Seppo Lokka ja Tapio Honkamaa.

Palvelurakenteen keventäminen jatkuu koko Eloisan alueella. Näihin kuuluvat muun muassa ennakoiva, toimintakykyä tukeva toiminta, löytävä vanhustyö, ikäneuvola, kiertävä perhehoito ja kuntouttava päivätoiminta, etäpalvelut ja uudenlaiset liikkuvat palvelut.

– Näiden merkitys palvelurakenteen keventämisessä ja sitä kautta kustannusten kasvun hillitsemissä on suuri. Nämä eivät välttämättä myöskään aina ole sote-palveluja, vaan tässä onnistutaan, kun voimavaroja yhdistetään myös muiden toimijoiden kanssa. Ja kun tarvitaan sote-palveluja, ne saadaan viivytyksettä, ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen sanoo.

Asiakas- ja palveluohjauksella on Kaukosen mukaan merkittävä rooli, kun ikääntyneille kerrotaan myös muiden toimijoiden kuin Eloisan vaihtoehdoista.

– Jatkossa nykyistäkin useampi ikääntynyt henkilö asuu pidempään kotona, joko omassa kodissa, yhteisöllisessä palveluasumisessa tai perhehoidossa. Näin ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat riittävät niille, jotka tarvitsevat turvallisempaa ympäristöä ja vahvemman henkilöstömitoituksen, kuten esimerkiksi muistisairaat ihmiset, Kaukonen sanoo.

Kotihoito tuottaa tarvittavia palveluja 24/7 ja kotisairaala tuo sairaalatason palvelut potilaiden kotiin.

– Yhteisöllinen asuminen sopii esimerkiksi niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat apua ja tukea arkeensa tai kokevat oman kodin turvattomaksi tai itsensä yksinäiseksi. Yhteisöllisessä asumisessa järjestetään sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa ja palveluja yksilöllisten tarpeiden mukaan, Kaukonen kertoo.

Vuoteen 2025 mennessä lisätään yhteisöllistä asumista noin 130 paikkaa ja pitkäaikaista perhehoitoa.

– Toivomme kovasti uusia perhehoidon yrittäjiä Etelä-Savon alueelle. Eloisa valmentaa uusia perhehoitajia jatkuvasti ja toimii myös toiminnan tukena, Kaukonen kannustaa.

Ikääntyvän väestön kotona asumisen tukemiseksi tarvitaan myös terveyspalveluja, etenkin kotisairaalatoimintaa. Riittävä arviointi- ja jatkohoito turvallisen kotona asumisen varmistamiseksi suunnitellaan yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa osastojen profiileja muuttamalla.

– Henkilöstön saatavuudessa on suuria haasteita, jotka ennusteiden mukaan pahenevat. Pulaa on ollut erityisesti kotiin annettavissa palveluissa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, johon on säädetty vähimmäishenkilöstömitoitus. Henkilöstörakennetta monipuolistamalla ja eri alan ammattilaisten saamisen varmistamisella luomme ikäihmisille turvallista arkea.  Asiakkaiden hoivan ja hoidon tarve lopulta ratkaisee, minkä alan ammattilaisia mihinkin työhön ja tehtävään tarvitaan. Tämä vaatii ihan uutta ajattelua ja tiedolla johtamista, arvioi Kaukonen.  

75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä
Lähde: Tilastokeskus

Väestöennuste ennakoi muutoksia sosiaalipalvelujen tarpeeseen

Alle 15-vuotiaiden osuus Eloisan itäisellä alueella vähenee jopa 44 prosenttia, eteläiselläkin jopa kolmanneksen.  Myös vanhempien ikäryhmien, 15-64-vuotiaiden osuus itäisellä alueella alenee kolmanneksella ja eteläisellä alueella neljänneksellä. Molemmat muutokset voivat vaikuttaa merkittävästikin palvelujen kysyntään sosiaalipalveluissa.

– Sopeutuspotentiaali sosiaalipalveluissa perustuu väestömäärän vähenemisiin ja valtakunnan keskimääräisiin kustannuksiin. On tarve päästä lähemmäksi valtakunnallista keskitasoa, jotta rahoitus riittää kattamaan kustannukset. Lyhyesti sanottuna pyrimme vahvistamaan peruspalveluja, jotta paine kalliisiin erityispalveluihin vähenee, sanoo sosiaalipalvelujen johtaja Saara Tavi.

Sote-uudistuksen ansiosta nyt on Tavin mukaan helpompi järjestää kullekin juuri oikeat, tarpeen mukaiset palvelut.

– Koko palvelujen tuotantosuunnitelma lähtee siitä, että asiakkaat olisivat palvelutarpeensa mukaisessa palvelussa. Peruspalvelusta lähdetään ja se saattaa sitten olla vaikkapa terveyspalveluihin kuuluva palvelu, jolla asiakkaan asia hoituu. Vammaispalvelut ovat sosiaalipalvelujen sisällä suurin palvelualueemme, joten sielläkin tulemme lähentymään valtakunnallista palvelutasoa, Tavi sanoo.

Hoiva-alan työvoimapula näkyy jossain määrin myös sosiaalipalvelujen puolella, varsinkin vammaispalveluissa, mutta kriittisin tarve on sosiaalityöntekijöistä.

– Kriittisin paikka on lastensuojelussa, jossa mitoitus muuttuu vuodenvaihteessa. Yhdellä lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voi lain mukaan olla enintään 30 lasta nykyisen 35 sijaan. Ennusteiden mukaan pula on valtakunnallisesti vielä pahenemassa, Tavi kertoo.

Kustannussäästöjä aiotaan hakea myös omia toimintoja lisäämällä.

– Ehdotamme yhden uuden lastensuojeluyksikön perustamista alueelle. Haemme investoinnilla parannusta palveluketjuun sekä kustannustehokkuutta. Haluamme vähentää riippuvuutta ostopalveluista. Meillä on hyvin vähän lastensuojelun omaa toimintaa ns. laitospaikoissa, Tavi sanoo.

 Pelastus- ja turvallisuuspalvelut sekä konsernipalvelut sopeuttavat

Myös konsernipalveluissa sekä pelastus- ja turvallisuuspalveluissa on tarkoitus tehdä miljoonaluokan sopeutukset.

– Nopeiten hyötyjä Eloisaksi yhdistymisestä kertynee tilasäästöistä. Jo tälle vuodelle tiloista luopumisesta ja toimintojen tiivistämisestä on merkitty parin miljoonan säästöt ja tilojen tiivistäminen jatkuu lähivuosina. Ensi vuonna merkittäviä hyötyjä on tulossa kuljetussopimusten ja elintarvikesopimusten kilpailuttamisesta. Laajemmat sopimukset ja tarkoituksenmukainen hankintapolitiikka tuottavat edullisemmat hinnat, arvioi konsernipalvelujen johtaja Sami Sipilä.

Seija Kuikka kysyy Sami Sipilältä.
Seija Kuikka kysyy Sami Sipilältä aluevaltuuston kokouksessa Juvalla.

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen osuus talousarviosta on Eloisassa pienin, noin 18 miljoonaa euroa.

– Pelastustoiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä haemme lähinnä johtamista ja varallaolokäytäntöjä muuttamalla. Koetamme löytää ensi vuodelle säästöjä sopimuspalokuntien varallaolon uudistamisesta ja selvitämme myös paloasemien hankkimista hyvinvointialueen omistukseen. Vuonna 2025 katsomme olisiko johtamisjärjestelmän uudistamisella saatavissa myös taloudellisia hyötyjä. Lisäksi kehitämme moniammatillista toimintaa yhdessä ensihoidon kanssa, kertoo toimialajohtaja Seppo Lokka.

Lisätietoja

Aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen, p.050 306 7270, anna-kristiina.mikkonen@etela-savo.fi

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 479 44003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi