Itä-Suomen yhteistyöalueen verkostopäivät konkretisoivat Kestävän kasvun ohjelman työtä
Itä-Suomen yhteistyöalueen edustajia kokoontui kesäkuussa kehittämispäiviin, joiden teemana oli Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) hankeyhteistyö. Paikalla oli yhteensä 50 hankekehittäjää Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilta. Kehittämispäivät pidettiin Kolin vaarojen katveessa.
– Täältä näkee kauas, ja kauas katsomisen rohkeutta tarvitaan myös kehittämisessä, hankepäällikkö ja tapahtuman puheenjohtaja Satu Elo Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta tiivisti alkuun.
Suomen kestävän kasvun ohjelman painopiste on heikoissa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoonpääsyn parantamisessa. Aiheeseen johdatti THL:n ylilääkäri Sara Launio, joka alusti etänä osallistujia hoidon saatavuudesta ja hoitoon pääsystä sekä kävi läpi alueiden tilannekatsausta aiheesta.
Hoidon oikea-aikaisuus on yksi laadun osa-alue. Suomen kestävän kasvun hankkeen näkökulmasta tilanne on hyvä: koko maan tasolla kaikilla yhteystavoilla laskettuna valtakunnallinen keskiarvo hoitoon pääsyssä heinäkuussa oli 79 %. Tavoite vuoden 2025 loppuun mennessä on 80 %.
Palveluiden hyvä saatavuus synnyttää jatkuvuuden kanssa toimivan kehän. Toisin sanoen, kun saatavuuteen liittyvät asiat (työ on hyvin organisoitua, henkilöstön rekrytointi on helpottunut ja vastaanottoaikoja löytyy asiakkaan toivomassa ajassa) ovat kunnossa, kohenee myös jatkuvuus (asiakkaan asiat hoituvat nopeammin, ammattilaiset tekevät vähemmän hukkaa ja päällekkäistä työtä ja tulokset sekä asiakaskokemus paranevat) – ja toisinpäin.
Hoitopolkujen kehittämisen tukena THL tarjoaa alueille muun muassa Sujuvat palvelut -valmennuksia, joissa alueet kehittävät valittuja hoitopolkuja ja ottavat oppia valmennusmenetelmästä omaan organisaatioon, tai tehdään yhteistyötä verkostoissa, joissa kehitetään samojen kohderyhmien palveluita tai kuullaan toisten alueiden haasteista tai jaetaan omia kehittämisideoita digitaalisista ratkaisuista. Hankkeen aamukahveilla ollaan ajankohtaisten kuulumisten äärellä.
Yli yhteistyöalueen kurottuvaa yhteistyötä kudottiin kasaan
Suomen kestävän kasvun ohjelma kannustaa ja mahdollistaa yhteistyöalueiden väliseen yhteistyöhön. Kehittämisessä on suotavaa sekin, että kopioi ja jakaa hyvät aihiot muille tai vie omaa kehittämistä rohkeasti valtakunnalliseen käyttöön.
THL:n kehittämispäällikkö Erja Heikkinen Itä-Suomen yhteistyöalueelta sekä kollega Eve Moilanen Pohjois-Suomen yhteistyöalueelta olivat koonneet Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden hyvinvoinnin tilannekarttaa. Haasteet ovat alueilla samankaltaisia: väestö ikääntyy ja sairastavuus sekä palvelutarve on korkea.
Kehittämisen ja hankkeen näkökulmasta haasteet tarkoittavat sitä, että etsitään yhdessä ratkaisuja esimerkiksi ikääntyvien palvelutarpeeseen, hyvinvointia lisääviin menetelmiin tai palveluiden parempaan saatavuuteen esimerkiksi digitaalisia palveluita lisäämällä ja kehittämällä.
Dialogityöpajalla rakennettiin luottamuksen peruspilaria
Yhteistyötä opittiin myös dialogityöpajan kautta.
– Muutoksessa luottamuksen rakentaminen on peruspilari, jota ei synny, jos ei tunne toista, kiteytti kouluttaja Minna Rytkönen työpajan aluksi.
Dialogityöpajassa rakennettiin perustaa toisen tuntemiselle ja toisen kuulemiselle ja niiden ajatusten sanoittamiseen, jota kehittämistyö vaatii. Työpajan anti kiteytyi hankehenkilöstön palautteisiin: laaja yhteistyö vaatii aikaa ja verkostoja, ja tällaiset verkostoitumispäivät mahdollistavat tiiviin yhteistyön tekemisen ja lisäävät ”me yhdessä” -henkeä. Eri alueilla on hanketyön parissa varsin samankaltaisia haasteita, joten ratkaisuja on hedelmällisempää pohtia yhdessä. Tämä rohkaisee jatkamaan hyvin liikkeelle lähtenyttä yhteistyötä.
