Siirry sisältöön
sulje tiedote
Terveyspalveluissamme viivettä

Tietojärjestelmissämme oli vikaa tiistaina 18.6. Vika on korjattu. Palveluissamme voi silti esiintyä viivettä vielä ruuhkan purkamisen vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä.

Blogit Uutiset

Blogi: Mikä ihmeen HoiVerke?

Julkaistu: 7.9.2023, klo 10:55

Blogisarjassa avaamme mitä HoiVerke on ja millaista laatutyötä sen puitteissa tehdään Eloisassa.

HoiVerKe on suomalainen hoitotyön laadun vertaiskehittämisen verkosto. Eloisassa HoiVerKe toimii hoitotyön laatujärjestelmänä sekä vertaiskehittämisen alustana ja on osa Eloisan tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Laadun vertailu tekee hoitotyön läpinäkyväksi ja edistää hoitotyöntekijöiden tietoisuutta oman toiminnan tuloksista. HoiVerKen indikaattoritieto paljastaa hoitotyön laatupoikkeamia ja antaa myös esihenkilöille ja johdolle tärkeää tietoa johtamisen tueksi.

HoiVerKe-toiminta alkoi yliopistosairaaloiden hoitotyön kehittäjien toimesta vuonna 2016. Toiminnan taustalla on magneettisairaalamalli, joka on hoitotyön kansainvälinen laatujärjestelmä. Magneettisairaala-aseman saavuttaneissa organisaatioissa on tutkimusten mukaan paremmat hoidon laadun, potilasturvallisuuden, hoitohenkilöstön työtyytyväisyyden ja pysyvyyden sekä taloudelliset tulokset.

Hoiverke-toiminnan taustalla on magneettisairaalamalli.

Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen tavoitteena on luoda Suomeen hoitotyön laadun
mittaamisen, tietotuotannon, arvioinnin ja kehittämisen järjestelmä osaksi sosiaali- ja
terveydenhuollon organisaatioiden laatutyötä.

Vertaiskehittämisen verkostossa on mukana lähes kaikki Suomen hyvinvointialueet sekä HUS. Vertaiskehittämisen avulla on mahdollista oppia muilta hyvinvointialueilta ja kansainvälisistä terveydenhuollon organisaatioista hyviä käytäntöjä, jotka perustuvat pitkäaikaiseen seurantaan ja tutkimusnäyttöön.

Seurattavat indikaattorit

HoiVerKessä seurataan niitä hoitotyön kansainvälisiä indikaattoreita, joihin hoitotyöllä on mahdollisuus vaikuttaa (niin kutsutut hoitotyösensitiiviset indikaattorit). HoiVerKessä seurattavia indikaattoreita ovat:

  • hoitotyön potilaspalaute
  • hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyys ja sitoutuneisuus
  • hoidon/palvelun aikana syntyneet painehaavat
  • hoidon/palvelun aikana tapahtuneet haittaa aiheuttaneet kaatumiset ja putoamiset
  • vajaaravitsemusriski

Nämä indikaattorit on huomioitu myös Eloisan palvelustrategiaesityksessä.

Muita hoitotyösensitiivisiä indikaattoreita on muun muassa potilaiden tyytyväisyys kivun hoitoon, kanyyli- ja katetri-infektiot sekä hoitotyön kokonaistunnit potilasta kohden. Hoitotyösensitiiviset indikaattorit on tarkoitus saada osaksi kansallista seurantaa laaturekisterien laajetessa nykyisestä yhdeksästä asetuksen piirissä olevasta rekisteristä useampiin laaturekistereihin.

HoiVerKe Eloisassa

Eloisa, kuten muutkin mukana olevat hyvinvointialueet ovat sitoutuneet edellä mainittujen indikaattoreiden säännölliseen ja asteittain laajenevaan tietotuotantoon.

Seurannan tärkein tavoite on aikaansaada Eloisan yksiköissä kehittämistoimia, jotka parantavat hoitotyön laatua asiakas- ja potilasturvallisuuden lisäämiseksi, inhimillisten kärsimysten vähentämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi.

Eloisassa hoitotyön laadun tietotuotanto ei ole vielä kovin säännöllistä ja kattavaa, mutta olemme vuoden 2023 aikana jo päässeet hyvään alkuun. Tietotuotannon haasteita meillä ja myös muilla hyvinvointialueilla ovat useat eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joihin ei indikaattoritietoja voida syöttää rakenteisesti. Siksi aineistoja kerätään erillisillä kyselyillä ja paperisina otantoina.

Hoitotyösensitiiviset laatuindikaattorit ovat osa Eloisan laatujärjestelmää ja ne voivat toimia vetovoimatekijöinä, kun kansalaiset tulevaisuudessa tekevät valintoja hoitopaikastaan verraten eri organisaatioiden laatua keskenään. Hoitotyön laadun seurannalla ja johtamisella voidaan varmistaa laadukkaat, turvalliset ja vaikuttavat palvelut hyvinvointialueilla. 

Blogin ovat kirjoittaneet

Pirjo Syväoja
johtajaylihoitaja, Etelä-Savon hyvinvointialue

Kirsi Nousiainen
kliinisen hoitotyön asiantuntija, Etelä-Savon hyvinvointialue


Kirjallisuutta aiheeseen liittyen:

  1. ANCC, American Nurses Credentialing Center https://www.nursingworld.org/organizational-programs/magnet/find-a-magnet-organization/
  2. Junttila K, Meriläinen M, Peltokoski J, Tervo-Heikkinen T, Mattila E, Lehtikunnas T, Heikkilä A, Koivunen M, Salmela S, Laitila M & Ritmala-Castrén M. 2020. Hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen (HoiVerKe). Tutkiva Hoitotyö 2020; 18(3),34–36.
  3. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
  4. Olli S, Tervo-Heikkinen T, Hoitotyösensitiivinen laatu, katsaus kirjallisuuteen. Tutkimuksesta tiiviisti, THL 2020. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140655/URN_ISBN_978-952-343-572-8.pdf?sequence=1
  5. Puikko, L. Hoitotyönjohtaja hoitotyösensitiivisen laadun johtajana. Pro-gradu-tutkielma Itä-Suomen yliopisto 2022 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/27524/urn_nbn_fi_uef-20220432.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  6. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326Torppa K, Matkalla kohti magneettisairaalaa – miksi ja miten? Duodecim 2018; 164 (3): 221-3
  7. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekistereistä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220801