Siirry sisältöön
sulje tiedote
Terveyspalveluissamme viivettä

Tietojärjestelmissämme oli vikaa tiistaina 18.6. Vika on korjattu. Palveluissamme voi silti esiintyä viivettä vielä ruuhkan purkamisen vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä.

Uutiset

Pelastustoimi pitää palvelutasonsa ja säästää

Julkaistu: 30.10.2023, klo 14:29

Aluehallitus hyväksyi (30.10.2023) omalta osaltaan Etelä-Savon pelastustoimen laajalla kuulemiskierroksella käyneen palvelutasopäätöksen. Aluehallitus vastuutti turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtajan kuitenkin käymään vielä kuntien kanssa keskustelua paloasemien vuokrien alennuksista.   

Lopullisesti palvelutasopäätöksen hyväksyy aluevaltuusto.

– Palvelujemme tuotanto pysyy saman tasoisena kuin aiemmin. Samalla toteutamme palvelujen tuotantosuunnitelmaan merkittyjä uudistuksia ja säästöjä. Lausuntokierrokselle ollutta esitystä on muokattu aluehallintoviraston lausunnon ja valvontakäynnillä saadun palautteen, kuntien lausuntojen ja muun palautteen perusteella, tiivistää palvelutasopäätöksen sisällön turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka.

Aluehallituksen kokous 30102023
Jaana Strandman, Niina Kaukonen ja Seppo Lokka valmistautuvat aluehallituksen kokoukseen.

Eniten keskustelua palvelutasopäätöksessä ovat herättäneet muutokset sopimuspalokuntien varallaolokäytäntöihin. Kahdeksassa sopimuspalokunnassa toinen puolen tunnin lähtövalmiudessa olevista kahdesta varallaolijasta putoaa pois. 

Varallaolon vähenemisestä lasketaan saatavan noin 300 000 euron säästö.

– Varallaoloa on tarkoitus vähentää lähinnä niiltä paikkakunnilta, joille on satsattu pelastustoimen ammattilaisten ympärivuorokautinen valmius. Palvelutaso on pidetty ennallaan vahvistamalla pelastuspalvelujen omaa suorituskykyä 30 minuutin varallaolon avulla, kuvailee Lokka muutoksia.

Lokan mukaan pelkästään 30 minuutin varallaolon avulla ei varmisteta pelastustoiminnan viivytyksetöntä ja tehokasta toteutumista. Varallaolon määrä on myös vähentynyt vuosien varrella muun muassa, koska henkilöstöä ei ole saatu siihen riittävästi.

Sopimuspalokuntia on myös pyritty ja pyritään edelleen vahvistamaan.

Sopimuspalokuntien henkilöstön toimintaedellytyksiä on parannettu vuoden alusta alkaen korottamalla virka- ja työehtosopimuksen hälytysraha nelinkertaiseksi 30,44 euroon sekä kohdistamalla 300 euron suuruinen raha käytettäväksi liikuntaan, kulttuuriin tai hyvinvointipalveluihin erillisen ohjeistuksen mukaan. Lisäpanostukset ovat tämänhetkisen arvion mukaan noin 180 000 euroa vuodessa. Lisäksi vuoden 2024 talousarvion valmistelun yhteydessä selvitetään vielä hälytysrahan mahdollista korottamista edelleen.

Sopimuspalokuntien koulutukseen ja fyysisen toimintakyvyn seurannan järjestelmän kehittämisen on esitetty myös lisää panostusta. Palvelutasopäätöskauden aikana perustetaan tai siirrettään yksi palomestarin virka Savonlinnan alueelle erityisesti koulutukseen ja sopimuspalokuntien yhteistyöhön liittyen ja pelastustoiminnan johtamisedellytysten varmistamiseksi normaali- ja poikkeusoloissa.

Eloisan turvallisuuslautakunta esitti ponsilausumana palvelutasopäätöksen käsittelyn yhteydessä 300 000 euron lisäystä talousarvioon, jotta nykyinen sopimuspalokuntien varallaolojärjestelmä voisi säilyä. Varallaolon säilyttämistä toivoivat erityisesti kunnat, joissa varallaolo vähenisi.

Aluehallitus siirsi yksimielisesti vastuuta takaisin kunnille esittämällä alennuksia paloasemien vuokriin.  

– Kunnat ovat pitäneet sopimuspalokuntien varallaoloa tärkeänä ja aluehallitus tarjoaa nyt mahdollisuutta säilyttää sen. Aluehallitusta velvoittavat aluevaltuuston palvelujen tuotantosuunnitelmassa päättämät tiukat tavoitteet, joita laitamme nyt pelastuksen osuudelta toimeen. Palvelujen tuotantosuunnitelman tavoitteista pitäminen on välttämätöntä myös, jotta voimme käydä uskottavasti rahoittajamme valtiovallan kanssa keskustelua. Olemme tietysti valmiita keskusteluun myös erilaisista vaihtoehdoista, mikäli kunnilta löytyy siihen vastaantuloja, perustelee linjausta aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.)

Aluehallituksen päätöksessä vaihtoehtona on, että ”kunnat antavat 30% alennuksen pelastuksen tilojen vuokratasoistaan ja tällöin sopimispalokuntien varallaoloa ei heikennetä. Aluehallitus vastuuttaa pelastus- ja turvallisuusjohtajan neuvottelemaan kuntien kanssa ja mikäli alennuksiin ei suostuta toteuttamaan ehdotetun 300 000 euron sopimuspalokuntien tason leikkauksen.”

Aluehallitus kokoustaa 30102023
Seija Kuikka ja Heikki Laukkanen vaihtavat ajatuksia ennen kokousta. Santeri Seppälä käy läpi sähköpostiaan.

Toimialajohtaja Lokan mukaan perusteluna sopimuspalokuntien aiotuille muutoksille on, että uudessa tilanteessa koko pelastuspalvelujen pakettia täytyy uudistaa.

– Pelastuspalvelujen tasoa on nyt pyritty turvaamaan vahvistamalla vakinaisen henkilöstön ympärivuorokautista päivystystä. Tarvitsemme luonnollisesti myös sopimuspalokuntia mutta hieman vähemmän, Lokka perustelee muutoksia.

Kangasniemelle, Mäntyharjulle ja Juvalle on päättyvän kolmivuotiskauden aikana lisätty ympärivuorokautinen pelastustoimen yksikkö. Punkaharjulle, Puumalaan ja Sulkavalle on lisätty moniammatilliset yksiköt, joissa kussakin työskentelee yksi pelastaja ja yksi ensihoitaja terveyspalveluista.

Kerimäen ja Haukivuoren varallaolon vähentäminen perustuu Lokan mukaan siihen, että eri alueita on kohdeltava yhdenvertaisesti tehtyjen riskikartoitusten perusteella. Haukivuoressa Essote piti varallaolon aiemmin vahvana, koska kuntayhtymä halusi sillä tavoin vahvistaa terveydenhuollon ensivastetta.

Kerimäellä ei yhdenvertaisuusnäkökulmasta Lokan mielestä ole kahteen varallaolijaan sellaista perustetta kuin aikaisemmin.

– Tilanne on sillä suunnalla myös muuttunut muun muassa Punkaharjun moniammatillisen yksikön myötä, Lokka kertoo.

Palvelutasopäätös sisältää myös alueella olevat paloasemien rakennus- ja korjaustarpeet.     

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi

Osavuosikatsaus ennakoi Eloisan alijäämän tason pysyvän

Talousluvut ovat pysyneet pääpiirteittäin entisellä tasolla ja varsinaiseen toiminnan ja henkilöstön tyytyväisyyden lukemat ovat pysyneet hyvällä tasolla Etelä-Savon hyvinvointialueella. Oman toiminnan säästöt ovat alkaneet purra, mutta valtion rahoitus on osoittautumassa ennakoitua pienemmäksi. Erikoissairaanhoidossa hoitoonpääsy nousi maan parhaalle tasolle. Muun muassa näin todetaan Eloisan kolmannessa osavuosikatsauksessa.

Aluehallitus sai osavuosikatsauksen tiedokseen.

– Muut hyvinvointialueet kipuilevat kiireettömän erikoissairaanhoidon kanssa. Etelä-Savon hyvinvointialue oli ainoa, joka pystyi parantamaan hoitoon pääsyä, iloitsee hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Tehtävämuutosten, palvelutuotantorakenteen ja taloustilanteen vuoksi kuluvan vuoden aikana tullaan käymään yhteistoimintaneuvotteluja kaikkiaan 18 viikon ajan. Alkaneista vuoden kolmansista yhteistoimintaneuvotteluista huolimatta henkilöstön tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla ja jopa hieman parantunut.

Nettosuositteluindeksi nousi lukemaan 18, kun edellinen luku oli 17. Henkilöstötilanne vaihtelee toimialoittain. Tilanne koheni erityisesti kotihoidossa, jossa on tehty alkuvuodesta systemaattista kehittämistyötä muun muassa Tulevaisuus kotona -hankkeessa.

– Kotihoidossa työntekijöiden perehdyttämiseen on panostettu ja luotu yhtenäisiä käytäntöjä koko alueelle. Eloisan kanavissa on viestitty positiivisesti kotihoidon tehtävistä ja työntekijöiden näkemyksiä on kuultu ja otettu aiempaa paremmin huomioon työtä järjestettäessä, kertoo ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Kotihoidon työntekijämäärä on tasaantunut eri alueilla. Hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden sekä Eloisan uuden strategian mukaisen toiminnan, esimiesvalmennuksen ja palkkojen harmonisoinnin johdosta kotihoidon työntekijöiden nettosuositteluindeksi nousi arvoon 50, mitä voi pitää erinomaisena tuloksena miltei mille tahansa organisaatiolle.

Hakijamäärät avoimiin tehtäviin ovat eri toimenpiteiden ansiosta kasvaneet kotihoidossa koko hyvinvointialueella ja erityisesti Savonlinnan seudulla, jossa aiemmin on ilmennyt eniten rekrytointivaikeuksia.

Kaikilla hyvinvointialueilla on haasteita henkilöstön saatavuudessa. Eloisassa tilanne on kuitenkin jossain määrin parempi kuin alkuvuoden aikana.

Eloisan työnantajakuvan edistämiseen liittyvä kampanja, aktiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa, palkkaratkaisut, rekrytointipalkkiot, kilpailukykyiset henkilöstöetuudet ja esihenkilöiden valmennus ovat tuottaneet myös positiivista tulosta: rekrytointi on esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien kohdalla helpottunut verrattuna alkuvuoteen.

Erityisen kiinnostavia paikkoja ovat olleet digitaalisten palveluiden työpaikat. Haasteita on edelleen erityisesti koulupsykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä puheterapeuttien rekrytoinnissa.  

Eloisan yksi keskeisimmistä strategisista tavoitteista on olla paras ja joustavin työnantaja, joka pystyy kilpailemaan menestyksekkäästi osaavasta työvoimasta valtakunnallisen työvoimapulan oloissa. Henkilöstökokemuksen systemaattinen mittaaminen on tässä tärkeä työkalu.

Talousnäkymät ovat heikentyneet hieman verrattuna edelliseen osavuosikatsaukseen. Tuolloin alijäämää näytti olevan tulossa 49,4 miljoonan euroa. Nyt alijäämää arvioidaan kertyvän noin 50,5 miljoonaa euroa.

– Keskeisin syy heikkoon talousnäkymään on tulojen jääminen alle alkuperäisessä talousarviossa merkittyä tasoa. Menojen kokoluokan arviointi näyttää onnistuneen jopa yllättävän tarkasti, kertoo konserninpalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä

Alijäämä kertyy pääasiassa odotettua vähäisemmistä tuloista, Suurimmat alaspäin poikkeavat tulevat valtion 8,5 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmästä rahoituksesta. Myös toimintatulojen arvioidaan jäävän noin 4,7 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä pienemmiksi.

Eloisa ei ole myöskään saamassa täyttä osuuttaan hyvinvointialueiden aloitukseen liittyvästä kertakorvauksesta. Eloisan talousarvion mukaan kertakorvaus tulisi olla noin 40 miljoonaa euroa, josta tämän hetken tietojen mukaan olisi tulossa vain 27 miljoonaa.

Tulojen ennakoitu pienuus vaikuttaa heikentävästi vuosikatteeseen, joka kerryttää alijäämää osaltaan 34,8 miljoonaa euroa. Loppuosa alijäämästä kertyy rahoituskuluista ja poistoista.

Myös toimintatulot tippuvat ennusteen mukaan noin 130 miljoonaan euroon, mikä on 4,5 miljoonaa talousarviota vähemmän.

Toimintamenot sen sijaan ovat pysymässä hieman alle talousarvioon merkityn lukeman, 854,3 miljoonassa eurossa. Henkilöstömenot ovat tarkentuneet. Kulut ovat kasvaneet, mutta ne ovat edelleen jäämässä alle talousarvion: ennuste osoittaa 412,6 miljoonaa, kun alkuperäiseen talousarvioon oli merkitty 426 miljoonaa euroa.

Nykyiseen ennusteeseen sisältyy edelleen suuria epävarmuuksia sekä menojen että tulojen suhteen. Muiden hyvinvointialueiden laskutukseen arvioidaan liittyvän viiveitä, sillä ne kamppailevat samaan tapaan laskutuksensa tietoteknisten ongelmien kanssa kuin Eloisa keväällä. Kaikissa organisaatioissa kymmenien erilaisten tietojärjestelmien ja kirjaamistapojen yhdistäminen ottaa aikansa.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 47944003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi