Siirry sisältöön
sulje tiedote
Terveyspalveluissamme viivettä

Tietojärjestelmissämme oli vikaa tiistaina 18.6. Vika on korjattu. Palveluissamme voi silti esiintyä viivettä vielä ruuhkan purkamisen vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä.

Uutiset

Eloisan Seppälä: En usko sairaala- ja päivystysesityksen toteutuvan esitetyssä muodossa

Julkaistu: 11.1.2024, klo 16:00

Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten nykytilaa ja tulevaisuutta selvittänyt työryhmä julkaisi raporttinsa (11.1.2023). Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä ei usko, että monikaan työryhmän esityksistä toteutuu.

Seppälä kuului sairaaloiden ja päivystysten tulevaisuutta selvittäneen työryhmän ohjausryhmään.

– Työryhmä teki esityksensä lääketieteellisestä näkökulmasta. Se listasi itsekin monta kohtaa, joihin tarvitaan perusteellista arviointia ja joita tässä esityksessä ei ollut lainkaan. Vaikutukset muun muassa alueiden elinvoimaan ja koulutusjärjestelmään tai vaihtoehtoiskustannukset ensihoitoon ja kuljetuksiin liittyen puuttuvat vielä täysin. Kun näitä muita arvioita saadaan, esityksiin tulee varmasti lisää realismia ja lopputulos tulee olemaan hyvin toisenlainen kuin tämä, Seppälä arvioi.

Työryhmän esitys on jaettu kahteen vaiheeseen. Vuonna 2026 alkavassa ensimmäisessä vaiheessa yöaikaisten erillisten perusterveydenhuollon päivystyspisteet vähenisivät. Niitä voisi pitää vain erittäin pitkien etäisyyksien vuoksi.

Muutoksen ensimmäisessä vaiheessa jokaisella hyvinvointialueella toimisi vielä synnytyssairaala ja sairaalassa voisi toteuttaa konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa sekä tehohoitoa ja -valvontaa. Hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus tuottaa anestesiaa edellyttäviä pientoimenpiteitä myös muutoin kuin ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen yhteydessä.

Toisessa vaiheessa keskussairaaloiden työnjakoon tulisi suuria muutoksia noin vuosista 2028-2030 lähtien ja riippuen ensimmäisen vaiheen etenemisestä.

Virkamiestyöryhmä esittää keskussairaalatasoisten päivystävien sairaaloiden lukumäärän rajua vähentämistä nykyisestä 15 sairaalasta 5–8 sairaalaan. Jokaisella hyvinvointialueella säilyisi kuitenkin yksi akuuttisairaala, joka päivystäisi yöaikaankin ja jossa olisi akutologinen ympärivuorokautinen päivystys tarvittavilla erikoisaloilla painottuen konservatiivisiin erikoisaloihin mutta tarvittaessa myös esim. anestesiologia ja psykiatria. Niissä ei kuitenkaan olisi 24/7 leikkausvalmiutta, synnytysten hoitoa ja tehohoitoa.

Työryhmän työn keskeisiä ajatuksia on, että paljon erikoissairaanhoidon työvoimaa sitovien päivystysrinkien, synnytysten ja yöaikaisen leikkausvalmiuksien määrää vähennetään, jotta henkilöstö saadaan riittämään ja potilasturvallisuus turvattua jäljelle jäävissä yksikössä. Muutoksia työryhmä perustelee myös kustannussäästöillä.

Toisen vaiheen toteuttaminen esitetyssä muodossa merkitsisi suuria muutoksia muun muassa Mikkelin keskussairaalassa, jonka synnytykset ovat olleet poikkeusluvalla. Seppälä jättikin selvitykseen ohjausryhmässä eriävän mielipiteen yhdessä kolmen muun hyvinvointialuejohtajan kanssa. 

– Eriävässä mielipiteessä huomautamme, että vaikutuksia ja vaihtoehtoiskustannuksia ei ole lainkaan selvitetty. Tarkempi analyysi voi johtaa täysin päinvastaisiin johtopäätöksiin, sanoo Seppälä.

Lainvalmistelu tehdään esitysten pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä vuoden 2024 aikana, ja muutosten suunnitellaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Valmistelun yhteydessä tehdään laaja vaikutusarviointi, joka kattaa myös taloudelliset vaikutukset sekä hyvinvointialueille että kansallisesti.

Seppälän mukaan sairaaloiden ja päivystysten työnjaossa on kehitettävää ja työryhmän työn monet huomiot ovat perusteltuja. Seppälä arvioi, että työryhmän esitys kohtaa vaikeuksia myös poliittisessa käsittelyssä.

Maan hallitus aikoo tehdä lainsäädännön valmisteluun linjauksia tämän vuoden kevään aikana. 

– Keskussairaaloiden henkilöstöt voivat suhtautua rauhallisin mielin tulevaisuuteen. On epätodennäköistä, että ehdotukset toteutuisivat jyrkimmissä muodoissaan. Lainsäädännön tekeminen vie aikaa ja vaikutusarviot muuttavat näkymiä. Samaan aikaan hyvinvointialueet säätävät erikoissairaanhoidon yhteistyötään yhteistoiminta-alueilla joka tapauksessa. Kaikilla hyvinvointialueilla on tarve leikata kustannuksiaan, joten yhteistyö varmasti lisääntyy, Seppälä sanoo.

Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Katso virkamiestyöryhmän selvitystä koskeva tiedotustilaisuus täältä: