Hyvinvointialueen huoltovarmuuden toimintamalli turvaa entistä paremmin koko Etelä-Savoa
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda huoltovarmuuden toimintamalli, jota muutkin hyvinvointialueet voivat hyödyntää. Mallin avulla voidaan määrittää ja arvioida hyvinvointialueen eri toimialojen kriittisten toimintojen, palvelujen ja materiaalisen varautumisen tasoa alueellisen huoltovarmuuden varmistamiseksi.
Huoltovarmuus on osa hyvinvointialueen varautumisen ja turvallisuuden kokonaisuutta. Huoltovarmuuden tarkoituksena on turvata vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, kuten hyvinvointialueen palveluntuotanto, väestön toimeentulo sekä alueen talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri. Kriittinen infrastruktuuri on yksi tärkeä tekijä hyvinvointialueiden toiminnoille ja palvelujen turvaamiselle.
”Toiminta- ja turvallisuusympäristömme on muuttunut ja on jatkossakin muutoksessa. Meidän tulee varautua entistä paremmin erilaisiin alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin häiriötekijöihin ja ilmiöihin. Työn lähtökohtana on Etelä-Savon alueellinen riskiarvio. Määrittelemme, mitä konkreettisia vaikutuksia riskien toteutumisella on huoltovarmuuteen ja materiaalien saatavuuteen ja kuinka voimme varautumisella pienentää riskien vaikutuksia”, projektipäällikkö Harri Forsberg kertoo.
Projektissa muodostetaan alueellisen huoltovarmuuden ja materiaalisen varautumisen tilannekuva. Tilannekuvassa huomioidaan muiden viranomaisten ja sidosryhmien kytkeytyminen osaksi hyvinvointialueen tilannekuvaa. Tilannekuvaa hyödynnetään johtamisessa, toiminnan ohjauksessa, ennakoinnissa ja varautumisessa alueellisessa riskiarviossa tunnistettuihin riskeihin.
Hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa
Yhteistyö Etelä-Savon hyvinvointialueen, kuntien ja muiden viranomaisten, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja muiden hyvinvointialueiden kanssa on huoltovarmuuden toteuttamisen kannalta erittäin keskeistä.
”Hyvinvointialueet ovat hyvin riippuvaisia erilaisten palvelun- ja tavarantuottajien tuotanto- ja toimitusketjujen toimivuudesta. Esimerkiksi lääkkeet, tarvikkeet, varusteet ja kuljetukset ensihoitoa lukuun ottamatta ovat elinkeinoelämän tuottamia ja niiden haavoittuvuudet vaikuttavat myös hyvinvointialueiden toimintaan”, Forsberg huomauttaa.
Osana Etelä-Savon maakunnan kokonaisturvallisuuden rakennetta onkin tarve selkeyttää ja dokumentoida hyvinvointialueen vastuut, tehtävät ja tarpeet alueellisen huoltovarmuuden kehittämisen ja ylläpidon kannalta. Projektissa huomioidaan myös elinkeinoelämän vastuulla oleva hyvinvointialueen tehtävien kannalta välttämätön palvelutuotanto (esim. polttoainejakelun varmistaminen ja kriittinen infra) sekä viranomaisyhteistyö.
Kaikki hyvinvointialueet hyötyvät hankkeesta
Eloisa on saanut kaksivuotiselle ”Hyvinvointialueen huoltovarmuuden toimintamalli” -hankkeelle rahoitusta Huoltovarmuuskeskuksen Alue 2030 -ohjelmasta. Hanke käynnistyi tämän vuoden alussa ja päättyy vuoden 2025 lopussa.
”Tämän kaksivuotisen, Etelä-Savossa toteutetun pilotin tarkoituksena on hyödyttää kaikkia hyvinvointialueita ja selventää erityisesti yritysten roolia hyvinvointialueen huoltovarmuuden tuottajana. Laajaa sidosryhmäverkostoa hyödyntävä ja hyödyttävä hanke parantaa varmasti aluetason varautumista”, toteaa varautumisasiantuntija Roope Siirtola Huoltovarmuuskeskukselta.
Asiantuntijoina hankkeessa toimivat Eloisan eri toimialojen asiantuntijat ja sidosryhmien edustajat. Kehitettävää toimintamallia tullaan myös pilotoimaan Eloisassa.
Projektin kokonaiskustannusarvio on noin 250 000 euroa. Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusosuus on 60 % eli 150 000 euroa ja Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitusosuus 40 % eli 100 000 euroa. Projektin kustannukset koostuvat työntekijöiden palkkakustannuksista, työvälineistä ja mahdollisista työmatkojen kustannuksista.
Etelä-Savon hyvinvointialue tuottaa koko maakunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut ja vastaa viranomaisen roolissa monien häiriötilanteiden johtamisesta, onnettomuuksien hoitamisesta sekä alueellisesta valmiussuunnittelusta. Huoltovarmuuden kehittäminen on osa tätä varautumisen ja turvallisuuden kokonaisuutta.
