YTA-alueen Nuorten menetelmäkeskuksen toiminta vakiintunut: Psykososiaaliset menetelmät pysyvään käyttöön

Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA-alueen) Nuorten menetelmäkeskus on aloittanut vakiintuneen toimintansa 1.1.2024. Nuorten menetelmäkeskusta valmisteltiin vuosien 2020–2023 aikana Tulevaisuuden sote-keskus- ja yo-koordinaatio -hankkeissa. Hankkeet toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana osana sote-uudistusta, ja ne pohjautuivat mielenterveysstrategiaan.

Hankkeiden tehtävänä oli tarjota vaikuttavien ja näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien koulutusta, koordinaatiota ja juurtumisen tukea eli implementaatiota. Ne myös välittivät tietoa uusista vaikuttavista psykososiaalisista menetelmistä, joita valtakunnallisesti otettiin käyttöön.

– Tavoitteina hankeaikana oli muun muassa vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien parempi, tasavertainen ja oikea-aikainen saatavuus, ennaltaehkäisevän tuen lisääminen varhaisiin mielenterveysongelmiin sekä menetelmien juurtuminen pysyvästi ammattilaisten käyttöön, kertoo Nuorten menetelmäkeskuksen vastaava ylilääkäri Tarja Koskinen.

Toiminta-alueena oli ja on Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueet: Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. Hankerahoitus päättyi vuoden 2023 lopussa, mutta Nuorten menetelmäkeskuksen kaltaisen toiminnan tärkeys hyvinvointialueilla tunnistettiin. Nuorten menetelmäkeskus tuottaa palveluja koko YTA-alueelle. Yhteistyö Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa on tiivistä.

– Sen jälkeen toiminta on jatkunut vakiintuneena toimintana hyvinvointialueiden rahoittamana, ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana Suomessa.

Nuorten menetelmäkeskuksen toiminta pohjautuu valtioneuvoston keskittämisasetukseen. Sen mukaan yliopistollisen sairaalan tehtävänä on huolehtia, että kaikilla sen toiminta-alueilla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on käytössä vaikuttaviksi todettuja psykososiaalisia ja psykoterapeuttisia menetelmiä sekä niihin liittyvää koulutusta ja työnohjausta

Koulutetut menetelmät työntekijöiden työkalupakkiin

Nuorten menetelmäkeskuksessa koulutetaan psykososiaalisia menetelmiä ja koordinoidaan muuta koulutustoimintaa. Menetelmäkeskuksen toimintaan kuuluvat myös menetelmäohjaus ja menetelmäosaamisen vahvistaminen.

– Lisäksi siellä varmistetaan implementaatiotyön tuella, että koulutetut menetelmät tulevat käyttöön ja juurtuvat pysyvästi osaksi työntekijöiden työkalupakkia ja sitä kautta avuksi nuorille, Vasiljev lisää.

Implementaatiotyötä tehdään aktiivisesti hyvinvointialueille niin esihenkilöiden kuin menetelmiin koulutettujen työntekijöiden suuntaan. Implementaation avulla pyritään myös poistamaan esteitä, joita menetelmän käyttöön liittyy sekä tukemaan niitä elementtejä, jotka tukevat menetelmien käyttöä pysyvästi.

Osana implementaatiotyötä ja hoidonporrastuksen tueksi nuorten menetelmäkeskus tarjoaa hyvinvointialueille myös koulutusstrategian suunnittelua niin, että koko palveluketju toimii mahdollisimman tehokkaasti ja saumattomasti yhteen.

– Koulutusstrategia suunnitellaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Kartoitamme koulutustarpeita, suunnittelemme koulutuksien oikea-aikaisuutta ja kohderyhmää ja arvioimme koulutusten tuomaa hyötyä.

Tällä hetkellä nuorten koulutettavat psykososiaaliset menetelmät ovat olleet IPC (Interpersonaalinen vuorovaikutusohjanta) nuorten mielialaoireiluun, Cool Kids nuorten ahdistusoireiluun ja IPT-N (Interpersonaalinen terapia) nuorten masennuksen hoitoon. Kaikkiin menetelmiin on koulutettu myös menetelmäohjaajia vahvistamaan paikallista menetelmäohjaajapotentiaalia.

Toiminnasta ollut jo apua nuorten psyykkiseen oireiluun

Menetelmiin on koulutettu Itä-Suomessa yhteensä jo lähes 800 työntekijää, ja noin 2500 nuorta on saanut menetelmistä apua psyykkiseen oireiluun. Lisäksi työntekijät ovat saaneet keinoja psyykkisesti oireilevien nuorten arvioimiseen ja kohtaamiseen.

– Perustason työntekijöiden mielenterveysosaamista tullaan myös jatkuvasti vahvistamaan koulutuksissa, Järvenpää huomauttaa.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien koulutukset kohdentuvat eri hoidonportaille: IPC-menetelmä kohdistuu perustasolle, Cool Kids-menetelmän koulutukset kohdentuvat sekä perustasolle että erikoissairaanhoitoon ja IPT-N-koulutuksia on kohdennettu erityisesti perheneuvoloihin, nuorten työryhmiin ja erikoissairaanhoitoon.

– Nuorten menetelmäkeskuksen koordinoimana koulutetaan myös jatkossa uusia vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä, joissa huomioidaan kansalliset suositukset, työryhmien tarpeet ja epidemiologinen tarve, toteaa Koskinen lopuksi.

Nuoret ovat olleet itsekin tyytyväisiä menetelmiin

” IPC:n ansiosta opin paljon itsestäni ja opin käsittelemään ja tunnistamaan tunteitani. Sain myös apua tunnistamaan oman lähipiirin ja miten tärkeitä he ovat ja opin käyttämään heitä apuna.”

-IPC-jakson läpikäyneen nuoren palaute

Lisätietoja antaa:

Vastaava ylilääkäri Tarja Koskinen, tarja.koskinen@pshyvinvointialue.fi
Koordinaattori Sannamaaria Järvenpää, sannamaaria.jarvenpaa@pshyvinvointialue.fi
Koordinaattori Suvi Vasiljev, suvi.vasiljev@pshyvinvointialue.fi