Siirry sisältöön
sulje tiedote
Etelä-Savossa on voimassa maastopalovaroitus

Avotulen tekeminen on kielletty. Tulen leviämisvaara on suuri maaston kuivuuden vuoksi.

Uutiset

Valtion rahoitus Eloisalle sakkaa – omat taloustoimet purevat

Julkaistu: 8.5.2024, klo 15:56

Eloisa on saanut tuoretta tietoa taloutensa suunnasta valtiovarainministeriön painelaskelmien ja ensimmäisen osavuosikatsauksen talousennusteen kautta.

Valtiovarainministeriön julkaisemat hyvinvointialueiden painelaskelmat toivat pettymyksen Eloisalle. Uusien lukujen perusteella lähivuosina edessä on kaikkiaan noin 133,2 miljoonan euron sopeutukset, joista tähän asti on tehty päätöksiä ja toimeenpanossa 48 miljoonan euron edestä.

– Tilanne on hyvin samankaltainen kaikilla meidän naapurialueilla. Meillä on kuitenkin paremmat lähtökohdat siksi, että henkilöstötilanne on hyvä ja palvelut pelaavat, arvioi hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Santeri Seppälä Coynty Chief Executive Officer
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Myös luvattu hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien alijäämien tasaus näyttää tuovan laihan lohdun Etelä-Savolle. Rahoitus kasvaa tämän johdosta vain kolme miljoonaa euroa verrattuna aiempaan painelaskelmaan.

Epävirallisissa arvioissa jälkikäteistarkastuksen odotettiin nostavan vuoden 2025 rahoitusta jopa 10-20 miljoonalla eurolla. Vuosina 2026–2028 Eloisan rahoituksen taso on laskemassa selvästi aiempaan painelaskelmaan verrattuna; esimerkiksi vuodelle 2028 ennakoitu 762 miljoonan euron rahoitus on noin 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin aiemmassa laskelmassa.

Laskelmissa on jo huomioitu maan hallituksen kehysriihen päätökset hyvinvointialueiden tehtävien muutoksista. Ne leikkaavat hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua kaikkiaan noin 336 miljoonalla eurolla.

– Entiset sopeuttamispäätökset pitää toteuttaa täysimääräisinä ja lain mukaan uusia pitäisi pystyä tekemään lähivuosina noin 85 miljoonan edestä. Joudumme väestön vähenemisen ja hallituksen kehysriihen päätösten perusteella sopeuttamaan talouttamme noin 15 prosenttia. Se on valtava muutosurakka, arvioi taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Suunnilleen vastaava tilanne on koko itäisen Suomen väestöään menettävillä hyvinvointialueilla.

– Omat toimet talouden sopeuttamiseksi kyllä purevat. Valtion rahoitus perustuu osaksi väestömäärään ja se on ankara meidän kaltaisille alueille, joissa ikäihmisten määrä ja sitä myötä hoidon ja hoivan tarve edelleen kasvaa. Rahoitusmalliin on saatava muutos, sillä nykymalli eriarvoistaa palveluja maan eri osien välillä ja meidän on vielä palveltava laajaa kausiasukkaiden joukkoa, Seppälä kertoo.

Virkamiehet aloittavat talouden sopeutusten valmistelun toukokuussa.

– Valmistelemme esityksiä talouden sopeuttamisesta huolella ja ne tulevat vaiheittain kesällä ja syksyllä päätöksentekoon. Tässä vaiheessa mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, koska olemme juuri saaneet sekä painelaskelman suuntaviivat ja oman talousennusteen tälle vuodelle. Varmuudella voi sanoa ainoastaan, että tänäkään vuonna päätökset eivät tule olemaan helppoja, kuvailee Seppälä tilannetta.

Osavuosikatsaus näyttää ennakoitua pienempää alijäämää

Kuluvan vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden talouskatsaus näyttää Eloisalle ennakoitua parempia numeroita. Talousarviossa alijäämäksi arvioitiin 49,2 miljoonan euron alijäämä, mutta nyt luvut näyttävät alijäämää noin 8,8 miljoonaa euroa vähemmän eli noin 40,5 miljoonaa euroa.

Parempi tulos selittyy pitkälti toimintatulojen talousarviosssa ennakoitua paremmalla kasvulla, joka tuli näkyviin Eloisan tilinpäätöstiedoissa.

– Toimintatuottojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 21,9 miljoonalla eurolla, päätyen noin 156 miljoonan euron kokonaismäärään. Toki näin varhaisessa vaiheessa vuotta ennusteeseen sisältyy paljon epävarmuuksia niin menojen kuin tulojenkin suhteen. Tulotasoa on tarkastettu ylöspäin ennen kaikkea vuoden 2023 tilinpäätöstietojen perusteella. Toki myös esimerkiksi päätetyt hinnankorotukset on huomioitu ennusteissa, kertoo vt. hankinta- ja talousjohtaja Tiia Tamlander.

Myös menot näyttävät kasvavan. Noin 884,6 miljoonan euron toimintakulujen ennakoidaan ylittyvän ensimmäisen kolmen kuukauden tietojen perusteella noin 13 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen ennustetaan tältä pohjalta toteutuvan noin 8,85 miljoonaa euroa talousarviota parempana, 728,6 miljoonan euron suuruisena.

Valtion rahoituksen määrä, 709,6 miljoonaa euroa, on joulukuussa 2023 annetussa rahoituspäätöksessä noin 78 000 euroa talousarviota pienempi, rahoitustulojen ja -menojen sekä poistojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina.

– Eloisan eri toimialojen raportoinnin mukaan tietyissä menoryhmissä on ylityspainetta, jotka on kuitenkin mahdollisimman kattavasti huomioitu palvelualue- ja toimialakohtaisesti koostetussa ennusteessa, kertoo Tamlander.

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Vt. hankinta- ja talousjohtaja Tiia Tamlander, p. 040 571 1983, tiia.tamlander@etelasavonha.fi