Eloisa ennakoi 44,2 miljoonan alijäämää
Aluehallitus sai (9.9.2024) tietoonsa hyvinvointialueen osavuosikatsauksen, joka kattaa puolivuotistiedot ja tietoja myös elokuulta.
Tulosennuste näyttää 44,2 miljoonaa euroa alijäämää. Summa on alkuperäistä talousarvion 49,2 miljoonan alijäämää parempi, mutta kesäkuussa aluevaltuuston vahvistaman muutostalousarvion jälkeen tilanne on heikentynyt noin 3,8 miljoonaa euroa
– Alijäämää on tietysti paljon, mutta hyvinvointialueiden vertailussa se on keskitasoa. Ilonaiheitakin osavuosikatsauksesta löytyy. Esimerkiksi rekrytointiin on lisätty resurssia ja rekrytointi onkin onnistunut aiempaa paremmin. Eloisassa on onnistuttu hyvässä työnantajamielikuvassa ja henkilöstön saatavuuden myötä on voitu vähentää ostopalveluja ja parantaa palveluita, kertoo hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.
Etelä-Savon hyvinvointialueen taloustilanne on vaikea. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä taseessa on kumulatiivista alijäämää 34,4 miljoonaa euroa. Ennuste merkitsisi toteutuessaan vuoden 2024 tilinpäätöksessä 78,6 miljoonan euron kumulatiivista alijäämää, joka tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Alijäämän kasvu kesäkuussa hyväksyttyyn muutostalousarvioon verrattuna selittyy toimintamenojen 2,3 miljoonan euron kasvulla ja toimintatulojen 1,5 miljoonan pienentymisellä aiemmasta ennusteesta. Toimintamenojen ennusteessa suurin kasvanut erä on henkilöstömenot. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy kaikkiaan 31,4 miljoonan euron tasapainotustoimenpiteet, joista 26,1 miljoonan arvioidaan olevan toteutumassa. Suunniteltujen tasapainotustoimenpiteiden toteutumatta jääminen tai siirtyminen seuraavalle vuodelle lisää sopeutustarvetta entisestään, kertoo vt. rahoitusjohtaja Tiia Tamlander.
Vuosille 2025-2026 kohdistuvien sopeutustoimien kokonaismäärä yhteensä 55,5 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon aiemmat toimet.
Valtion puolelta helpotusta ei ole luvassa. Huhtikuun lopulla julkaistuissa hyvinvointialueiden rahoituslaskelmassa ja painelaskelmassa Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitus vuonna 2025 on noin kolme miljoonaa euroa aiempia laskelmaversioita korkeampi, 753,6 miljoonaa euroa. Aiemmin vuoden 2025 rahoitukseen odotettiin selvempää kasvua edellisiin painelaskelmaversioihin verrattuna 2023 alijäämiin perustuvan jälkikäteistarkastuksen johdosta. Muun muassa kehysriihen rahoitusleikkausten johdosta rahoituksen kokonaismäärä ei kuitenkaan nouse odotetusti, vaikka jälkikäteistarkastus lisätään hyvinvointialueiden rahoituspohjaan.
Eloisalle valmistellaan uutta sopeutusohjelmaa, joka on määrä tuoda aluevaltuuston hyväksyttäväksi 7.10.2024 kokoukseen. Uusiin sopeutustoimiin liittyvät yhteistoimintaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, ja ne päättyvät 20.9.2024.
Lue koko osavuosikatsaus täältä.
Lisätietoja
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Vt. rahoitusjohtaja Tiia Tamlander, p. 040 571 1983, tiia.tamlander@etelasavonha.fi
Yhteistyöalueen sopimus etenee aluevaltuustoon
Aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan Itä-Suomen hyvinvointialueen yhteistyöalueen (YTA) sopimuksen ja lähetti sen aluevaltuuston käsiteltäväksi. Sopimus tähtää strategiseen kumppanuuteen, joka tuottaa kaikille yhteistyöalueen viidelle hyvinvointialueille lisäarvoa ja edistää samalla koko yhteistyöalueen etua.
– Sote-uudistuksen myötä yhteistyöalueet mahdollistavat laajaa yhteistyötä ja ensimmäinen sopimus paljasti heti YTA-alueen merkityksen. Aiemmin näissä kokouksissa puhuimme sairaanhoitopiirien välillä erikoissairaanhoidon työnjaosta. Nyt työlistalla on koko hyvinvointialueiden palvelu- ja hankintapaketti. Yhteistyöalue mahdollistaa viisaan ja kustannusten nousua hillitsevän työnjaon, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen.
Yhteistyösopimus on valtuustokausittain hyväksyttävä valtuustotasoinen asiakirja, jonka vuoksi sopimuskirjaukset ovat yleisellä tasolla ja ne ovat luonteeltaan periaatteellisia. Konkreettiset päätökset esim. hankintayhteistyöstä tehdään hankintalainsäädännön ja kunkin hyvinvointialueen oman hallintosäännön tai muun toimivaltajaon mukaisesti.
Sopimuksen mukaan yhteishankintoja ja hankintayhteistyötä lisätään tavoitteena parantaa hankintojen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteistyötä lisätään ennen kaikkia aine-, tarvike- ja tavarahankinnoissa sekä tukipalveluissa.
Yhteistyötä sähköisten palveluiden osalta tiivistetään myös entisestään.
Hyvinvointialueet on lainsäädännöllisesti jaettu viiteen yhteistyöalueeseen. Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.
Sopimus hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti, mutta päätöksen muotoilusta äänestettiin. Panu Peitsaro (liik.) esitti sopimuksen hyväksymisen lisäksi, että ”Etelä-Savon hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa huomioidaan yhteistyösopimuskaudella voimaan tulevien lakien ja asetusten muutokset mm. nyt valmistelussa olevan päiväkirurgian ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian, kuten tekonivelkirurgian päivystysvaatimusten kevennysten osalta”. Esitystä kannattivat Jouni Koskela (krist.), Sanni Saari (kesk.) ja Janne Laine (kesk.).
Äänestyksessä pohjana oli hyvinvointialuejohtajan lisämuotoilu ”Etelä-Savon hyvinvointialueen oman toiminnan suunnittelussa huomioidaan myös yhteistyösopimuskaudella voimaan tulevien lakien ja asetusten muutokset”. Äänin 8-5 hyvinvointialuejohtajan esitys voitti.
Lisätietoja
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, lh-heikki.laukkanen@etelasavoha.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Islabin tilojen peruskorjauksen suunnittelu alkaa Mikkelissä
Aluehallitus päätti käynnistää Mikkelin keskussairaalan O-osan peruskorjauksen toteutussuunnitteluvaiheen kilpailutuksen. Eloisan asiakkaat tuntevat talon parhaiten siellä sijaitsevista Islabin laboratorion tiloista. Rakennushankkeen varsinaisen käynnistämispäätöksen tekee Eloisan aluevaltuusto.
O-osalla sijaitsee Islabin lisäksi lähes 70 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastopaikkaa.
– Osastojen tilat eivät teknisesti vastaa enää nykyaikaisen vuodeosaston vaatimuksia. Peruskorjauksella voidaan turvata myös osastopalveluiden jatkuvuus näissä tiloissa, kertoo tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure.
Peruskorjausten tärkeimpänä perusteluna on tiloissa sijaitsevien Islabin sekä sairaalan kannalta tärkeiden yksiköiden toiminnan turvaaminen toimivissa ja teknisesti nykyaikaisissa tiloissa.
Hankkeen alustava kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, joka on varattu vuoden 2023 päivitettyyn investointisuunnitelmaan. Islabin toiminnan on jatkuttava keskeytyksettä koko muutosprosessin ajan.
– Laboratorion remonttia vauhdittaa myös merkittävimpien kemian laitteiden sopimusten ja käyttötuen loppuminen alkuvuodesta 2027. Uusien laitteiden kilpailutus on aloitettava jo 2025, jotta uudet laitteet saadaan hankittua, asennettua ja testattua ajoissa. Laboratoriopalveluita tarvitaan keskeytyksettä koko käyttöönottoprosessin ajan. Uudet laitteet ja toimintamallit tarvitsevat myös uusia tiloja, kertoo Islabin Etelä-Savon aluelaboratorion johtaja Päivi Ylikangas.
Töiden on tarkoitus alkaa elokuussa 2025 ja päättyä vuoden 2027 aikana.
Lisätietoja
Tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure, p. 044 351 9658, velimatti.thure@etelasavonha.fi
Islabin Etelä-Savon aluelaboratorion johtaja Päivi Ylikangas, p. 044 71 8916 paivi.ylikangas@islab.fi
Aluehallitus lähetti Etelä-Savon kumppanuusstrategian lausunnoille
Useat lait edellyttävät valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden toimijoilta alueellista suunnitelmallista yhteistä kehitystyötä. Kuntien, maakuntaliiton ja hyvinvointialueen yhteistyönä on tehty kehitystyötä ohjaava kumppanuusstrategia.
Aluehallitus päätti pyytää virkajohdon valmistelemasta kumppanuusstrategiasta alueen kunnilta lausunnot.
– Elinvoiman ja edunvalvonnan, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden sekä työllisyyden, osallisuuden ja kasvun edistäminen edellyttää laaja-alaista ja monitoimijaista yhteistyötä. On ollut tarkoituksenmukaista ja resurssien kannalta viisasta laatia yhteistyötä ohjaava strategia. Kumppanuusstrategia ohjaa hyvinvointialueen, kuntien ja maakuntaliiton yhteisen tekemisen suuntaa ja yhteistoimintarakenteita, kertoo Eloisan konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.
Kumppanuustyöhön osallistetaan lisäksi alueen yrittäjiä, järjestöjä sekä muita yhteistyötoimijoita.
– Kumppanuusstrategia tukee Eloisan strategista tavoitetta olla haluttu ja osallistava kumppani. Meille strategialla on myös se erityinen merkitys, että se antaa pohjan kumppanuussopimusten laadinnalle. Monet yhteisöt ja yritykset täydentävät ja tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottamalla erilaisia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja alueen asukkaiden hyväksi. Näiden kanssa teemme kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia ja tuemme järjestöjä myös yhteisöavustuksilla, Sipilä kertoo.
Lisätietoja
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Hankejohtaja Mari Teittinen, p. 044 417 3981, mari.teittinen@etelasavonha.fi
