Siirry sisältöön
sulje tiedote
Terveyspalveluissamme viivettä

Tietojärjestelmissämme oli vikaa tiistaina 18.6. Vika on korjattu. Palveluissamme voi silti esiintyä viivettä vielä ruuhkan purkamisen vuoksi. Pahoittelemme mahdollisia viiveitä.

Uutiset

Eloisan talousarvio tähtää 48,9 miljoonaan alijäämään 2024

Julkaistu: 29.11.2023, klo 12:18

Hyvinvointialuejohtajan esitys talousarvioksi 2024 on valmistunut Etelä-Savon hyvinvointialueella. Menojen loppusummaksi Etelä-Savon suurimmassa julkisessa budjetissa arvioidaan noin 871,2 miljoonaa euroa.

Esitys menee seuraavaksi aluehallituksen käsittelyyn 4.12. Aluevaltuusto päättää talousarviosta lopullisesti 11.12. kokouksessaan Pieksämäellä.

– Lähdemme toiseen toimintavuoteen ristiriitaisissa tunnelmissa. Oma toiminta pyörii erinomaisesti ja säästötoimet purevat, mutta valtion rahoitus jää kymmeniä miljoonia aiemmin ennakoitua vähäisemmäksi. Jatkamme aiemmin päätettyjen säästöjen toimeenpanoa ja etsimme uusia sopeuttamisen mahdollisuuksia, tiivistää talouden näkymät hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä

Eloisan ensimmäisen vuoden historia on merkinnyt jatkuvia säästötoimia. Henkilöstövähennykset ovat painottuneet hallintoon, johtoon ja asiantuntijatehtäviin.

Aiemmin vuoden 2023 aikana on jo jätetty johtavia virkoja täyttämättä 1,7 miljoonan euron edestä. Mikäli viimeisen yt-neuvotteluiden tulos hyväksytään luottamuselimissä, on Eloisa tehnyt päätökset ensimmäisen toimintavuoden aikana kaikkiaan 155 työpaikan vähentämisistä.

Mittavien säästötoimien jälkeenkin alijäämää kertyy myös ensi vuonna 48,9 miljoonaa euroa.

– Taloushaasteista huolimatta suhtaudun optimistisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevaisuuteen. Keskeiset ratkaisut sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuksen järjestämiselle maakunnan ihmisille ja suunnilleen samansuuruiselle määrälle kausiasukkaita on pääosin tehty. Meillä on tekemisessä rento meininki. Osaava ja työstään innostunut henkilökunta pitää uudistukset hyvässä vauhdissa. Vaikka talouden sopeutukset tulevat olemaan monella tapaa vaikeita, olen varma, että onnistumme uudistumisessa, Seppälä sanoo.

Santeri Seppälä
Haastavasta taloustilanteesta huolimatta hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti.

Kaikki hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa sote-uudistuksen siirtymävaiheessa syntyneessä vaikeassa taloudellisessa asetelmassa. Uudistuksen ensimmäisenä vuonna 2023 hyvinvointialueille arvioidaan kertyvän yli miljardin euron alijäämä, mikä vastaa yli neljää prosenttia alueiden toimintakuluista.  

– Olemme arvioineet menotason aivan oikein ja meillä hoitoon pääsee erikoissairaanhoidossa parhaiten koko maassa. Olemme uudistaneet toimintaamme etujoukossa ja pystymme tekemään merkittäviä säästötoimia tulevina vuosina. Tuntuu hyvin epäreilulta, kun valtion rahoitus sakkaa tulevina vuosina pienenevän väestömme mukana, vaikka palvelutarve kasvaa jäljelle jäävien ikääntymisen myötä, Seppälä sanoo.

Emeritusprofessori Markku Pekurisen hyvinvointialuejohtajien H23-verkostolle tekemän selvityksen mukaan siirtyneiden palvelujen mukana seurannut rahoitus vastaa vain osittain siirtyneiden palvelujen todellisia tuotantokustannuksia. Myös lainsäädännön asettamista uusista tehtävistä hyvinvointialueille aiheutuva kustannusrasite on selvästi aliarvioitu.

Alijäämien taso otetaan hallintaan

Hyvinvointialuelainsäädännön mukaisesti vuoden 2026 lopussa taseessa ei saa olla alijäämiä. Ilman omia toimenpiteitä Etelä-Savon hyvinvointialueen kertynyt alijäämää kertyisi vuoden 2026 lopussa 225,3 miljoonaa euroa ja ensi vuonna noin 72 miljoonaa.

– Palvelujen tuotantosuunnitelman sopeutusten lisäksi tarvitsemme ensi vuonna muutaman lisämiljoonan säästöt. Niiden tarkka määrä voidaan arvioida vasta tämän vuoden tilinpäätöstietojen valmistuttua. Lisäsopeutukset edellyttävät varsinkin toimitilojen vähentämistä, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Suurimmat sopeutukset näkyvät taloudessa vuonna 2025, jolloin aiemmat säästöpäätökset alkavat täysimääräisesti purra.

Eloisan tuloslaskelma näyttää vuodelle 2024 alijäämää 48,6 miljoonaa euroa.

– Lähdemme siitä, että vuosina 2025-2026 tulos kääntyy plussalle, mutta alijäämät eivät vielä kuittaudu. Tämän pitää riittää. Tuohon pääsemme uudistumalla voimakkaasti ja erittäin suurilla sopeutustoimilla. Sote-palveluja selkeästi pysyvästi vaurioittaviin sopeutuksiin tuskin muutkaan hyvinvointialueet lähtevät, arvioi Sipilä.

Aluevaltuuston hyväksymässä palvelujen tuotantosuunnitelmassa on erilaisia sopeuttamistoimia määritetty aiemmin noin 45 miljoonan edestä vuosille 2023 – 2025. Vuodelle 2024 sopeutustoimista kohdistuu 18,8 miljoonaa euroa ja vuodelle 2025 16,5 miljoonaa euroa.

Näiden lisäksi tämän hetken arvion mukaan lisäsopeutuksia tulee vuodelle 2024 yhteensä 2,4 miljoonaa euroa, 2025 yhteensä 25 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Terveyspalveluissa tilat vähenevät

Talouden tasapainottamistoimet kohdistuvat terveyspalveluissa kaikkiin palvelualueisiin ja toimintoihin.

– Palveluverkko säilyy nykyisillä paikkakunnilla palvelujen tuotantosuunnitelman yhteydessä tehtyjen linjausten mukaisesti. Etsimme parasta aikaa pienempiä ja edullisempia tiloja lähinnä joko omista yksiköistä tai kuntien kiinteistöistä, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.  

Sote-kiinteistöistä haetaan säästöjä tiloja tiivistämällä ja vuokrakustannuksia vähentämällä neuvottelemalla tai vuokrasopimuksia irtisanomalla:

  • Savonlinnan kaupungin / Punkaharjun, Enonkosken kunnan ja Rantasalmen kunnan sote-asemien toiminnot siirretään pienempiin tiloihin. 
  • Puumalan kunnan hammashoitolan toiminnot siirretään sote-aseman tiloihin. 
  • Savonlinnan kaupungin / Kerimäen, Juvan kunnan, Mäntyharjun kunnan, Sulkavan kunnan, Mikkelin kaupungin / Ristiinan sote-asemien tiloja, Pieksämäen kaupungin ja Pertunmaan kunnan tiloja vähennetään. 
  • Kangasniemen kunnantalon toiminnot siirretään sote-aseman tiloihin. 

Aukioloja yhtenäistetään vuoden 2024 alusta. Sote-asemien aukiolot ovat sote-keskuksia suppeammat ja loma-aikoina on mahdollista tarpeen mukaisesti supistaa palveluita.

Sairaalapalveluissa on yksi sairaala ja kaksi yksikköä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Yksiköiden työnjakoa ja tilojen käyttöä optimoidaan niin Savonlinnassa kuin Mikkelissäkin.

Vuodeosastopaikkojen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon osastopaikkoja vähennetään maakunnan tarpeen mukaiselle tasolle. Osastopaikat profiloidaan erikseen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja ikäpalvelujen tarvitsemien paikkojen mukaan.

– Muutokset osastoilla edellyttävät uusia toimintatapoja. Kun paikkoja on vähemmän, pitää olla myös lyhyemmät hoitoajat. Kotisairaalan työ laajenee tässä yhteydessä koko Etelä-Savon alueelle, Kuosmanen kertoo.

Terveyspalvelut uudistavat toimialajohtaja Kimmo Kuosmasen mukaan toimintatapoja.

Rantasalmen vuodeosasto lakkautetaan. Kangasniemen osasto muuttuu ikääntyneiden palveluiden geriatriseksi arviointiosastoksi.  

Ensihoidossa palvelu rakentuu ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Molemmissa sairaalayksiköissä säilyy ympärivuorokautinen yhteispäivystys. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kevennetään palvelurakennetta siirtämällä painopistettä avopalveluihin ja vähennetään laitospaikkoja.  

– Vähennämme myös kalliita ostopalveluja. Olemme myös neuvotelleet sopimuksia uudelleen, mistä on jo saatu säästöjä. Toisaalta panostamme rekrytointiin ja oman henkilöstön lisäämiseen. Oma työ on merkittävästi ostopalveluja edullisempaa. Pyrimme myös kasvattamaan palvelujen myyntiä muille hyvinvointialueille, mistä saamme jonkin verran lisää tuloja, Kuosmanen kertoo. 

Ikääntyneiden palvelut kasvavat

Etelä-Savon ikääntyneiden palvelujen tarve on maan suurimpia ja asiakasmäärät kasvavat aina 2030-luvun alkuun saakka. Ikäpalvelut sai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arviossa kehut oikeansuuntaisesta kehitystyöstä.

– Olemme jo pitkään tehneet maakunnan tasolla yhteistyötä ja systemaattisesti keventäneet ja monipuolistaneet palvelurakennetta. Näin olemme saaneet hillittyä kustannusten kasvua. Tämän johdosta alueen 75 vuotta täyttäneeseen suhteutetut kustannukset ovat noin 10 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Toimialajohtaja Niina Kaukosen mukaan yhteisöllinen asuminen lisääntyy ikäpalveluissa.

Huolimatta alhaisesta kustannustasosta myös ikäpalveluilla on edessä kuuden miljoonan euron säästötavoite vuosille 2023-2025. Siihen päästään vahvistamalla ennalta ehkäiseviä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja sekä kotona mahdollistavia ja tukevia palveluja sekä monipuolistamalla asumispalvelujen eri vaihtoehtoja sekä henkilöstörakennetta. Kustannukset tulevat kuitenkin vuosittain kasvamaan asiakasmäärän kasvun takia.

– Kaikki mikä edistää ikääntyneiden toimintakykyä, voi pidentää tai viivästyttää päätymistä raskaampiin palveluihin. Tässä työssä tarvitaan myös muita kuin sote-toimijoita, etenkin kunnilla ja kolmannella sektorilla on merkittävä rooli. Myös asumispalvelut monipuolistuvat asiakastarpeiden mukaisesti, jotta muistisairaille riittävät ympärivuorokautiset paikat. Luomme lisää esimerkiksi yhteisöllistä asumista ja perhehoitopaikkoja. Osaavan henkilöstön saaminen on tietysti edellytys kestävälle palvelurakenteelle, Kaukonen sanoo.

Ikäpalvelut jatkavat henkilöstörakenteen monipuolistamista. Yksiköissä työskentelee jatkossa entistä enemmän hoidon ja hoivan ammattilaisten lisäksi muitakin ammattiryhmiä, esimerkiksi farmaseutteja, fysioterapeutteja, arkityöntekijöitä, geronomeja, sosionomeja sekä kulttuurityöntekijöitä. Myös geriatrien ja muiden lääkäreiden riittävyys tulee turvata.  

Sosiaalipalvelut lisää matalan kynnyksen palveluja

Sosiaalipalveluiden talousarvioesityksessä korostuvat palvelujen tuotantosuunnitelmassa merkityt asiat – oman toiminnan, peruspalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen.

Vammaispalveluiden kustannukset ovat THL:n arviointiraportin mukaan edelleen korkeat, jonka takia vammaispalveluihin kohdistuu 8,5 miljoonan euron sopeuttamistavoitteet 2023-2025. Osatavoitteisiin on päästy jo vuonna 2023 muun muassa vahvistamalla henkilökohtaisen avun omaa toimintaa sekä optimoimalla vaativien erityispalvelujen käyttöä.

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen tulevaisuuden skenaariotyötä jatketaan valmisteilla olevan kustannusanalyysin pohjalta. Vaalijalan palvelujen myynti muille hyvinvointialueille jatkuu.

– Alueellamme on maan toiseksi eniten lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevia sekä huostassa olevia lapsia ikäryhmään suhteutettuna. Lapsiperheille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja ja palveluun pääsyä kehitetään määrätietoisesti tämän suunnan kääntämiseksi, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi.   

Lastensuojelussa on käynnistynyt vuoden 2023 aikana ripeästi oman toiminnan uuden yksikön suunnittelu Mikkelin sairaalakampukselle. Tällä hankkeella tavoitellaan paitsi oman toiminnan vahvistamista myös merkittäviä säästöjä sijaishuollon kustannuksiin vuonna 2025.

P-rakennus
Tuleva lastensuojelun yksikkö on arkkitehti Johan Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

Työikäisten palveluissa lisätään kuntouttavan työtoiminnan kustannustehokkuutta 0,5 miljoonalla eurolla vuonna 2024.

Lisäsäästötavoitteita toimialalle on vuodelle 2024 asetettu 1,4 miljoonaa.

– Toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi voivat olla esimerkiksi ostopalvelujen karsintaa, kuntouttavan työtoiminnan organisoinnin tehostamista ja mahdollisia muutoksia toiminnan organisointiin. Vahvistamme talousosaamista kaikilla tasoilla, Tavi kertoo.

Toimialajohtaja Saara Tavin mukaan digitaaliset palvelut vahvistuvat myös sosiaalipalveluissa.

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut pitää palvelutasonsa

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palvelualueiden toiminta perustuu pelastustoimen palvelutasopäätökseen.

– Lähtökohta palvelutuotannossa on se, että palvelutuotanto pysyy saman tasoisena kuin aikaisemmin. Sopimuspalokuntien varallaoloa vähennetään aluevaltuustossa hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti, kertoo toimialajohtaja Seppo Lokka.  

Turvallisuuspalveluissa toteutetaan iso muutos, kun osana hyvinvointialueen yt-neuvottelua on päätetty yhdistää valvontakoordinaattoreiden, turvallisuusasiantuntijoiden ja asiakas- ja potilasturvallisuuspäällikön tehtävät.

Pelastuspalvelut säilyttävät palvelutasonsa, kertoo toimialajohtaja Seppo Lokka.

– Turvallisuuspalvelujen asiakas- ja potilasturvallisuustoiminta yhdistyy hyvinvointialueen konsernipalvelujen valvontakoordinaattoreiden työn kanssa. Uusi perustettava valvonta- ja turvallisuustiimi siirtyy konsernipalveluiden toimialan alueelle, kertoo Lokka.

Vartiointipalvelujen kilpailuttaminen valmistuu joulukuussa 2023 ja tavoitteena on saada aikaan entistä kustannustehokkaampi palvelukokonaisuus. Turvallisuuden tasosta ei ole kuitenkaan tarkoitus merkittävästi tinkiä.

Konsernipalvelut vähentää väkeä ja tiloja

Päättyneet yhteistoimintaneuvottelut vähentävät konsernipalvelujen henkilöstöä vuoden 2024 aikana lähes 10 prosenttia. Sopeutustoimet kohdistuvat niin johtaja-, päällikkö-, asiantuntija- kuin työntekijätasollekin.

– Irtisanomisuhka kohdistuu 17 henkilöön. Eläköityviä työntekijöitä on 28 henkilöä, ja näitä tehtäviä ei täytetä. Kaikkiaan 25 henkilön määräaikaisuuksia ei jatketa, luettelee merkittävimpiä henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia toimialajohtaja Sipilä.  

Sopeutustoimien vaikutukset konsernipalvelujen palvelutuotantoon ovat merkittävät. Palvelutuotannon vasteajat pitenevät ja palvelujen laatu heikkenee. Säästöt pienentävät henkilöstökustannuksia noin 2,7 miljoonaa euroa.

Keskeinen konsernipalvelujen kustannuksia vähentävä toimi on tilaverkon tiivistäminen ja tilakustannusten nousun hillitseminen. Etelä-Savon hyvinvointialueen käytössä olevien omistettujen tilojen osuus on lähes puolet kaikista tiloista ja määrä on asukaslukuun suhteutettuna maan korkein (lähes 1,3 m2/asukas).

Sami Sipilä
Konsernipalvelujen väki vähenee 2024 kymmenen prosenttia, kertoo toimialajohtaja Sami Sipilä.

Etelä-Savon kunnilta vuokrattujen tilojen osuus on noin 37 prosenttia kaikista tiloista. 

– Hyvinvointialue ei hyväksy vuokrankorotuksia vuodelle 2024.Tiloja pyritään tiivistämään ja tilojen määrää supistamaan myös vuoden 2024 aikana kaikkien Etelä-Savon kuntien alueella. Kaikki tilat on hankittu palvelutuotantoa varten, joten tilojen supistaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä palvelujen tuotannon kanssa, Sipilä kertoo.

Tilojen määrää ja kustannuksia nostavat kahdella kampuksella toimiva sairaala ja valtakunnallisesti merkittävä erityishuollon yksikkö Vaaliala.

Merkittävimmät tilakustannusten säästöt toteutuvat vuosina 2025 ja 2026. Vuokrasopimukset päättyvät ja muutot pienempiin tiloihin ottavat aikansa, Sipilä sanoo.

Toimielimiä esitetään lopetettavaksi

Hyvinvointialuejohtajan esitykseen talousarviosta sisältyy vuodelle 2024 myös merkittäviä luottamushenkilöitä koskevia sopeutustoimia.

Yhteistoimintaneuvotteluihin sisältyneiden assistenttipalvelujen vähentämisen seurauksena myöskään luottamuselimiä ei voida pitää ennallaan. Mikäli aluehallitus ja aluevaltuusto hyväksyvät esityksen tulevat seuraavien luottamuselinten jatkamiset harkintaan: palvelu- ja tulevaisuuslautakunta, turvallisuuslautakunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, koulutuksen ja osaaminen yhteistyöfoorumi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien ja järjestöyhteistyön foorumi. Muutokset näihin edellyttävät myös muutoksia hallintosäännössä.

Aluevaltuuston ryhmärahasta aiotaan luopua. Viranhaltijoiden kokouspalkkiot esitetään lakkautettavan kokonaan.

Lue Eloisan johdon diasetti talousarvioesityksestä täältä.

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi
Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi
Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi
Hankinta- ja talousjohtaja Tiia Tamlander, p. 040 571 1983, tiia.tamlander@etelasavonha.fi
Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi