Aluevaltuusto äänesteli talousarvion 2024 maaliin
Etelä-Savon aluevaltuusto urakoi hyvinvointialueen vuoden 2024 talousarvion kasaan 12.12.2023. Aluevaltuusto aloitti talousarvion käsittelyn kuuden tunnin kokoontumisella Pieksämäellä 11.11. ja jatkoi sitä runsaan kolmen tunnin verran seuraavana päivänä Teamsissa.
Lukuisissa äänestyksissä talousarvioon tuli vain muutama muutos, joista taloudellisesti merkittävin oli 100 000 euron lisäys sopimuspalokuntien toiminta- ja palvelukyvyn parantamiseen. Talousarvion yhteydessä aluevaltuusto hyväksyi lopullisesti myös syksyn kolmansien yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen.
Menojen loppusummaksi Etelä-Savon suurimmassa julkisessa budjetissa arvioidaan noin 871,6 miljoonaa euroa. Mittavien säästötoimien ja useiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeenkin alijäämää kertyy ensi vuonna 49,2 miljoonaa euroa.
– Aluevaltuutetut kävivät maanantaina perusteellisen keskustelun talousarviosta ja heiltä tuli paljon kysymyksiä hallitukselle ja virkamiehille. Moni aluevaltuutettu sai varmasti hyvää lisätietoa Eloisan toiminnasta, vaikka lopullinen päätöksenteko venyikin, sanoo kokousta maanantaina johtanut aluevaltuuston varapuheenjohtaja Mira Ilmoniemi (kok).
Aluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) oli maanantaina estynyt, koska eduskunta käsitteli vuoden 2024 talousarviota ja äänestettävinä olivat muun muassa opintotuen ja työttömyysturvan heikennykset. Mikkonen pääsi kuitenkin vetämään jatkokokouksen.
– Mittavia sopeutuksia sisältänyt talousarvio ei varmasti ollut aluevaltuutetuille helppo rasti. Kiitän kaikkia paneutumisesta talousarvioon ja toivotan henkilöstölle jaksamista monien muutosten keskelle, Mikkonen sanoo.
”Mahdoton aikataulu”
Talousarvion esitellyt aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) piti keskeisimpänä ongelmana valtion rahoituksen niukkuutta ja aikataulujen mahdottomuutta.
– Kyllä tämä malli toimii kansalaisille, kun rahoitus on kunnossa, Laukkanen sanoi.
Hän teki valtiovallalle kolmen kohdan vetoomuksen, koska hyvinvointialueiden alijäämiä ei voi purkaa nyt voimassa olevilla ehdoilla.
– Hyväksykää se tosiasia, että pikasäästöt eivät onnistu, aikataulut realistisiksi. Purkakaa nykyistä normiohjausta ja ohjausjärjestelmää, jos haluatte kustannustehokkaat ja toimivat palvelut. Tunnustakaa se, että nykyinen rahoituksen taso ei riitä. Yhtälöä ei voi ratkaista nyt annetuilla ehdoilla. Tulee rumaa jälkeä ja huono sote, jos rahoitusta ja normeja ei muuteta, Laukkanen sanoi.
Mittavista sopeuttamistoimista huolimatta talousarvio tähtää alijäämien kattamiseen vasta vuosikymmenen lopulla, ei valtion vaatimassa aikataulussa vuoden 2026 loppuun mennessä. Aluehallitus liitti tämän vuoksi perusteluksi talousarvioon ohjaavien ministeriöiden kirjeen, jossa ne kehottavat välttämään ”lyhytnäköisiä, vain hetkellisesti vaikuttavia ja mahdollisesti myöhemmin kustannuksia lisääviä toimenpiteitä”.
Eloisan talous on tarkoitus kääntää plussalle 2025. Suunnitelman mukaan ylijäämää syntyisi vuosina 2025–2026 yhteensä 25 miljoonaa. Tästä huolimatta Eloisalla olisi edelleen vuoden 2026 lopussa kattamatonta alijäämää noin 75 miljoonaa euroa.
Laukkanen muistutti, että aiempien päätösten mukaan palveluverkko pysyy ennallaan. Tämän johdosta säästöt täytyy hakea kiinteistöistä.
– Niistä pitää saada vuoden 2026 loppuun mennessä 20 prosenttia kuluja pois. Jos tämä ei ole mahdollista, niin sitten palaamme alkuruutuun miettimään palveluverkkoa. Sama koskee myös palveluverkon sisäistä toimintaa. Jos saamme siitä säästöjä mm. digin ja liikkuvien palvelujen kautta, niin silloin voimme ylläpitää tiivistä verkkoa, Laukkanen sanoi.
Seppälä: ”Henkilöstöön ei merkittäviä sopeutustoimia”
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä täydensi Laukkasen kuvaa niukkuuden rakentumisesta. Seppälän mukaan toiminnan alkuvaiheessa painottuvat monien onnistumisten lisäksi aiemmilta organisaatioilta siirtyneiden palvelujen talouden ongelmat.
Selvitysten mukaan siirtyneiden palvelujen mukana seurannut rahoitus vastaa vain osittain siirtyneiden palvelujen todellisia tuotantokustannuksia. Seppälä arvosteli erityisesti indeksitarkistusta, joka ei mittaa todellisia kustannuksia.
– Rahoituksen tason tarkistaminen hyvinvointialueindeksillä johtaa ajan mittaan hyvinvointialueiden rahoituksen irtautumiseen niiden järjestämisvastuulla olevien palvelujen todellisista tuotantokustannuksista ja siten mahdollisesti kroonisesti alijäämäiseen rahoitukseen, Seppälä sanoi.
Haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta henkilöstöstä halutaan pitää tiukasti kiinni. Talousarviossa ei esitetä Seppälän mukaan merkittäviä sopeutustoimia esimerkiksi henkilöstöetuihin.
– Pidämme henkilöstöä avaintekijänä hyvinvointialueen menestykselle. Alueella on suomen vanhimman väestön lisäksi Suomen vanhin henkilökunta ja hyvinvointialueen menestyäkseen tulee tulevaisuudessa pystyä rekrytoimaan alueen ulkopuolelta tuhansia henkilöitä. Tämä on suuri haaste mutta alku on ollut positiivinen, Seppälä sanoi.
Vastaesityksiä 25
Yhdeksän tunnin käsittelyn aikana aluevaltuutetut käyttivät kymmenittäin puheenvuoroja tekivät kaikkiaan 25 vastaesitystä aluehallituksen esitykseen.
Kokouksen äänestykset alkoivat Janne Laineen (kesk.) ja useamman aluevaltuutetun kannattamalla esityksellä, että talousarvio palautetaan valmisteluun. Laineen mielestä aluehallituksen talousarviokokouksessa tapahtui muotovirhe, kun hänen esitystään talousarvion palastelusta ei otettu käsittelyyn ja jääviyksiä käsitelty tämän jälkeen erikseen.
Liki tunnin kestäneen aluehallituksen kokousten esteellisyyksiin liittyneen keskustelun jälkeen talousarvion käsittely jatkui äänin 39-18. Laine, Eija Stenberg (sd.), Seija Puputti (liik.), Jari Smedberg (liik.), Panu Peitsaro (liik.), Jouni Koskela (krist.) ja Tero Juuti (liik.) jättivät eriävän mielipiteen.
Muun muassa tilakysymykset herättivät keskustelua. Osa aluevaltuutetuista epäili, että tiloja vähennetään lähinnä itäiseltä alueelta.
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä kertoi, että entisen Essoten alueelta on kuluvana vuonna tiloja vähennetty nettomääräisesti jo 24 448 neliötä. Entisen Sosterin alueella Eloisan käyttämiä tiloja on puolestaan lisätty nettona 527 neliötä.
Terveyspalvelut keräsi vastaesityksiä
Eniten keskustelua ja vastaesityksiä keräsi kuitenkin talousarvion terveyspalvelujen osuus. Terveyspalveluihin liittyi osin jo Laineen esitys hallintoon ja johtoon keskittyvistä kolmen miljoonan euron lisäsäästöistä. Laine halusi siirtää tämän verran euroja terveyspalveluihin.
Aluehallituksen puheenjohtaja Laukkanen piti Laineen säästöesitystä kohtuuttomana, koska vuoden kolme yhteistoimintaneuvottelua oli kohdistunut näihin henkilöstöryhmiin. Myös hyvinvointialuejohtaja Seppälä todisteli johtaja- ja päällikkötason vähäisyyttä vertailemalla läheisiin alueisiin ja kaupunkeihin. Laineen esitys kaatuikin äänin 46-10. Lisäksi Laineen esitys kuuden miljoonan euron lisäyksestä terveyspalveluihin kaatui numeroin 40-16.
Hallintoa koskeviin kirjauksiin tuli ainoastaan yksi muutos. Rantasalmelaisen Eero Sistosen (kesk.) esityksestä talousarvioon lisättiin yksimielisesti tavoite hallinnon laadun parantamisesta.
Rantasalmelainen Sanni Saari (kesk.) esitti puolestaan Rantasalmen lähikuntoutusosaston muuttamista geriatriseksi arviointiosastoksi. Saaren ehdotus jäi toteutumatta numeroin 30-26.
Eija Stenberg esitti, että Punkaharjun, Enonkosken, Kerimäen, Pieksämäen ja Rantasalmen sote-asemien toimintoja ei siirretä pienempiin tiloihin. Stenbergin esitys hävisi numeroin 39-17. Stenbergin esitys poissaolojen täydentämisestä ylitöinä kaatui myös luvuin 43-13.
Lauri Niiranen (kesk.) ehdotti, että Enonkosken sote-aseman toiminnot pysyvät nyt käytössä olevissa tiloissa. Niirasen esitys hylättiin numeroin 39-17.
Keskustan ryhmän nimissä Arto Sepponen esitti, että tilojen muutoksilla ja tiivistämisellä ei saa heikentää sote-asemien palveluvalikoimaa ja että tilojen muutoksiin liittyvät asiat on käytävä läpi kuntien kanssa.
Sepponen sai vastakaikua useissa ryhmissä. Sitä kannatti muun muassa vihreiden Maisa Juntunen. Esitys hyväksyttiinkin äänin 25-30, 1 tyhjä.
Sopimuspalokuntiin rahaa
Sopimuspalokuntien rahoituksen muutokset saivat valtuutetut tekemään kaksi muutosesitystä. Keskustan valtuustoryhmän nimissä Arto Sepponen esitti pelastustoimen talousarvioon 100 000 euron lisäystä, joka kohdennetaan sopimuspalokuntien toiminta- ja palvelukyvyn parantamiseen. Turvallisuuslautakunta saa esityksen mukaan kohdentaa rahat.
Eija Stenberg esitti sopimuspalokunnille 300 000 euroa, joilla olisi peruttu niihin kohdistuvat sopeutukset. Esitykset saivat tukea monilta aluevaltuutetuilta.
Äänestyksissä Stenbergin esitys hävisi ensin Sepposen ehdotukselle äänin 20-34, 2 tyhjää. Lopullisessa äänestyksessä Sepposen esitys voitti aluehallituksen linjauksen numeroin 21-34, 1 tyhjä.
Investoinnit, ryhmärahat ja kokouspalkkiot äänestyttivät
Toiseen kokouspäivään jäivät aluevaltuuston ja muiden toimielinten palkkiokysymykset. Ne tuottivat runsaasti äänestyksiä.
Erilaiset aluevaltuuston ryhmärahaan liittyvät poistoesitykset kaatuivat. Viimeisenä aluehallituksen esitystä vastassa oli vihreiden Heli Järvisen muotoilu, joka hävisi numeroin 39-19, 1 tyhjä. Järvisen esitykseen sisältyi, että ryhmärahan sijaan Eloisa olisi ryhtynyt järjestämään kaikille avoimia seminaareja tai keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan sekä Eloisan luottamushenkilöt että virkamiehet. Muut ryhmärahan lakkauttamista esittäneet olivat Janne Laine ja Jaana Strandman.
Ryhmärahaan tuli kuitenkin nykytilanteeseen tuli merkittävä leikkaus. Raha pienenee aluehallituksen esityksen mukaisesti 5000 eurosta 1500 euroon.
Myös leikkausesitykset luottamushenkilöiden vuosipalkkioihin ja kokouspalkkioihin kaatuivat selkein numeroin. Esityksiä olivat tehneet aluevaltuutetut Strandman ja Stenberg.
Suurimman äänimäärän aluehallituksen luottamustoimia ja palkkioita koskevia esityksiä vastaan keräsi Pirkko Valtolan (kok.) muotoilu. Se kaatui numeroin 30-29. Valtola olisi halunnut aluehallituksen valmistelemaan hallintosäännön yhteydessä lautakunnat ja palkkiot sekä kustannusvaikutukset ja toteuttaa ne muutostalousarvion yhteydessä.
Jouni Koskelan (krist.) esitys järjestöjen rahoituksen nostamisesta 300 000 eurolla kaatui numeroin 41-16.
Seija Puputin ehdotus hoitotyön kliinisen asiantuntijan tehtävän säilyttämisestä kaatui äänin 42-16.
Investointien suhteen äänestettiin kahdesti. Eija Stenberg olisi halunnut siirtää Mikkelin keskussairaalalle aiottua kaikkiaan 26,5 miljoonan remonttia. Aluehallituksen pohjaesitys voitti Stenbergin äänestyksessä numeroin 45-14.
Sen sijaan Arto Sepposen keskustan ryhmän nimissä esittämä tekstilisäys voitti aluehallituksen pohjan numeroin 18-39, 2 tyhjää. Valtuutetut halusivat ja saivat sairaaloiden rakennushankkeiden käynnistämiset aluevaltuuston päätettäväksi.
Talousarvion käsittelyn lopuksi äänestyksen kautta hyväksyttiin Eero Sistosen muotoilema ponsi äänin 16-40, 2 tyhjää. Sistonen sai ponnen avulla viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden johdon Rantasalmelle järjestämään infotilaisuuden lähikuntoutusosaston henkilöstölle.
Lisätietoja
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi
Aluevaltuuston varapuheenjohtaja Mira Ilmoniemi, p. 0400 522 435, mira.ilmoniemi@etela-savo.fi
Aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi
Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi
Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi
Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi
Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi
Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi
Vt. hankinta- ja talousjohtaja Tiia Tamlander, p. 040 571 1983, tiia.tamlander@etelasavonha.fi
Hyvinvointikertomus esittää palvelujen yhtenäistämistä
Aluevaltuusto hyväksyi alueellisen hyvinvointikertomuksen 2022 ja hyvinvointisuunnitelman 2023-2025. Hyvinvointikertomuksia on tehty koko maakunnan käsittävinä jo vuodesta 2018. Strateginen asiakirja antaa suuntaviivat hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kehittämistyölle.
– Hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyistä ponnistuksista huolimatta Etelä-Savossa näyttää edelleen olevan merkittäviä hyvinvointi- ja terveyseroja. Niiden kaventaminen edellyttää jatkossa koko alueelta pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhteistyötä, kertoo kertomusta valmistellut hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen.
Yksi kehittämiskohteista on, että palveluja täytyy yhtenäistää koko alueella. Indikaattorivertailuja arvioitaessa havaittiin lasten, nuorten ja aikuisten yksinäisyyden kokemusten ja ahdistuneisuuden lisääntyneen.
– Nuorten elämään tyytyväisyys oli laskenut edelleen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Muutoksia huolestuttavaan suuntaan oli tapahtunut myös nuorten elintavoissa, joissa mm. kouluruoan syömättä jättäminen ja liian vähäinen nukkuminen olivat edelleen haasteena, Häkkinen kertoo.
Nuorten päihdekokeilut, tupakointi ja nuuskaaminen olivat edelleen yleisempiä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla kuin lukiolaisilla.
– Iloisia uutisia tulee työikäisten toimintakyvyn kehittymisestä parempaan suuntaan, sillä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien osuus on vähentynyt. Samoin ikäihmisten kokema toimintakyky oli parantunut, iloitsee Häkkinen.
Ylipainoisten osuus oli edelliseen alueelliseen hyvinvointikertomukseen verrattuna lisääntynyt kaikilla ikäryhmillä.
Työkykynsä heikentyneeksi kokevien aikuisten osuus oli lisääntynyt, mutta aikaisempaa suurempi osa aikuisista arvioi jaksavansa työssä eläkeikään saakka. Erot korkeasti koulutettujen ja matalasti koulutettujen välillä olivat jonkin verran tasoittuneet. Matalasti koulutetuista hieman yli 33 prosenttia ja korkeasti koulutetuista liki 26 prosenttia arvioi, ettei jaksa työssään eläkeikään asti.
Ikäihmisten kokema toimintakyky oli parantunut aikaisempaan verrattuna. 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia koki noin joka viides 75 vuotta täyttäneistä, kun aikaisemmin näin koki yli 30 prosenttia ikääntyneistä.
Asuminen, ympäristö ja turvallisuus ovat pysyneet Etelä-Savossa pääosin hyvällä tasolla.
– Kehittämiskohteiden laajoiksi lähiajan teemoiksi nousevat palvelujen yhdenvertaisuus hyvinvointialueella ja terveellisten elintapojen edelleen kehittäminen, jotta asukkaiden kestävä hyvinvointi ja toimintakyky edelleen paranevat. Laajoihin teemoihin kuuluvat myös toimintakyvyn, turvallisuuden sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen, joiden sisällyttäminen suunnitelmaan on edelleen tärkeää, Häkkinen kertoo.
Lisätietoja
Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen, p. 044 351 2321, eeva.hakkinen@etelasavonha.fi
—-
Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi muun muassa ensihoidon palvelutasopäätöksen, neuvolasuunnitelman 2023-2026, alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän ja opiskelijahuoltosuunnitelman sekä eroilmoituksia luottamuselimistä ja vastauksia aluevaltuutettujen aloitteisiin.
Pitkän kokouksen loppupuolella aluevaltuusto äänesti vielä vihreiden ryhmän aloitteesta, jonka mukaan lastensuojelun jälkihuollon ikäraja olisi säilytetty Etelä-Savon hyvinvointialueella 25:ssä ikävuodessa. Se kaatui numeroin 41-12.
