Blogi: Kuvataide ja musiikki vahvistavat potilaiden osallisuuden kokemusta sairaalaympäristössä
Taide ja kulttuuri ovat nousseet viime vuosina keskusteluun merkittävinä hyvinvointia ja terveyttä edistävinä tekijöinä. Kulttuuri onkin jossain muodossa osa jokaisen arkea, mutta kuinka taide- ja musiikkitoiminta sopivat sairaalaympäristöön ja mitä hyötyä niistä voi olla potilaille, vapaaehtoisille tai henkilöstölle?
Tätä pohdittiin Oloisa – osallisuutta taiteen keinoin Etelä-Savon sairaaloissa -hankkeessa, jossa tuotiin osallisuutta tukevaa, eteläsavolaisesta kulttuuriperinnöstä ammentavaa taidetoimintaa Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloihin. Samanaikaisesti hanketiimi loi monialaisessa yhteistyössä Eloisan henkilökunnan kanssa sairaaloihin taidelähtöisiä toimintamalleja, joilla tuetaan asiakkaiden ja vapaaehtoisten osallisuutta.
Vapaa työryhmä sai hankkeelle Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston kärkihankeapurahan ajalle vuodelle 2024. Työryhmään kuuluivat kaksi sairaalataiteilijaa – kansanmuusikko, MuT Sirkka Kosonen ja kuvataitelija (YAMK), FM Mari Liimatainen – sekä palvelumuotoilija, TaM Heidi Huovinen ja projektituottaja, MuT Taru Tähti.
Mikkelin keskussairaalassa kuvataiteilija teki yhteistyötä neurologisen ja ortopedisen kuntoutusosaston, palliatiivisen keskuksen ja OLKA-pisteen kanssa. Savonlinnassa kansanmuusikko työskenteli dialyysi-, kuntoutus- ja yleislääketieteen osastoilla sekä OLKA-pisteellä. Tässä blogitekstissä nostamme esiin potilaiden kokemuksia Mikkelin ja Savonlinnan kuntoutusosastoilta sekä laajemmin kokemuksia osallisuuden vahvistumisesta.
Mikkelin kuntoutusosastolla taide antaa kaikkien kukkien kukkia
Mikkelin keskussairaalan kuntoutusosastolla henkilökunta toivoi yhteisöllistä teosta, joka toisi iloa, väriä ja luontoa kuntoutusosaston parvekkeelle. Kuvataiteilija suunnitteli ja koosti teoksen, joka koostuu viitteellisesti kukkien muotoon sahatuista MDF-levyistä, jotka potilaat maalasivat akryylimaaleilla ohjatuissa työpajoissa oman mielensä mukaan.
– Potilaat maalasivat keskittyen siveltimen liikkeeseen ja väriin, kuin meditoiden, kertoi kuvataitelija Liimatainen. Tunnelma maalauspöydän ympärillä oli lämmin ja hyväksyvä, ja potilaat kertoivat kokevansa maalaamisen yllättävän helpoksi, vaikka monilla heistä oli fyysisiä rajoitteita kuten esimerkiksi dominoiva käsi oli halvaantunut. Potilaat iloitsivat siitä, että osastolla on vähän erilaistakin toimintaa, sillä aika tulee helposti pitkäksi. Luova toiminta motivoi, sillä se ei aseta paineita eikä vaatimuksia, vaan antaa onnistumisen ja osaamisen kokemuksia silloin, kun niitä eniten tarvitaan.
Savonlinnan kuntoutusosastolla kanteleet soivat jatkossakin
Savonlinnan kuntoutusosastolla kansanmuusikko laulatti, soitti kanteletta ja haitaria sekä jutusteli potilaiden kanssa ohjatuissa musiikkihetkissä. Henkilökunta kertoi, että yhdessä soittaminen, laulaminen ja tanssiminen lisäsivät potilaiden välistä vuorovaikutusta, toisten kannustamista ja yhteisöllisyyttä sekä paransivat ilmapiiriä osastolla. Musiikki vei potilaiden ajatukset pois kivusta ja auttoi siten kivun lievityksessä. Sairaalataiteilijana kansanmuusikko kiersi myös potilashuoneissa mm. tukemassa afasiapotilaan puhetta laulamalla tai rauhoittamassa muistisairasta kanteleen soitolla.
Oloisa-hanke osti kuntoutusosastolle pysyvästi käyttöön kanteleita ja Kosonen teki sairaalaosastoja varten yksinkertaisen kanteleensoitto-oppaan aloittelijoille. Monet potilaat innostuivatkin kanteleen soitosta ja yhdelle potilaalle kanteleensoitto lähti kotiutuessa mukaan uutena harrastuksena.
Kuntoutusosastolla työskentelevä toimintaterapeutti alkoi hyödyntää kanteletta aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvien terapiassa. – Kanteleen kielet antavat äänen kautta palautteen siitä, että sormi toimii ja soittaja onnistuu, kuvailee toimintaterapeutti Soile Tiimonen. Kanteleensoittaminen itsessään antaa potilaalle palautetta, jolloin potilaan on helpompi oppia ja ruveta toistamaan oikeita liikemalleja. Tutulla ja innostavalla kappaleella motivaatio harjoitella kestää pidempään.
Taide- ja musiikkitoiminta tarjosi potilaille osallisuuden kokemuksia
Oloisa-hankkeessa arvioitiin taide- ja musiikkitoimintaan osallistuneiden osallisuuden kokemuksia palautekeskusteluiden ja kyselyiden avulla. Osallisuuden kokemuksen nähdään muodostuvan (THL 2023) neljästä seikasta: 1) kuulumisesta itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön, 2) päivittäisten tekemisten merkityksellisyydestä, 3) mahdollisuudesta tavoitella itselle tärkeitä asioita sekä 4) mahdollisuudesta osallistua yhteisiin tekemisiin ja vaikuttaa elinympäristöön.
Potilaiden (n=17) kysely- ja haastatteluvastausten perusteella toimintaan osallistuneilla oli kokemuksia kuulluksi tulemisesta, he kokivat tulleensa kohdatuiksi kunnioittavasti ja turvallisesti ja he olivat saaneet taidetoiminnassa viettää aikaa yhdessä muiden potilaiden kanssa ja joskus jopa auttaa toisia. Potilaat kokivat taitelijoiden tarjoavan mielekästä tekemistä ja mahdollisuuksia oman luovuuden käyttämiseen. Kaksi potilasta sai mukaansa sairaalasta uuden tai jo tutun, mutta sairauden myötä jääneen harrastuksen, jonka parissa he jatkoivat kotiuduttuaan.
Hankkeen taide- ja musiikkitoiminta lisäsi joidenkin potilaiden ja vapaaehtoisten kohdalla mahdollisuuksia tavoitella itselle tärkeitä asioita: Yksi potilaista sai työstää omia pöytälaatikko sanoituksiaan valmiiksi kappaleiksi, joita esitettiin kuulijoille. Palliatiivisen keskuksen vapaaehtoiset oppivat uudenlaisia taidelähtöisiä menetelmiä potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin tueksi. Kuvataidetoimintaan osallistuneet potilaat kokivat vaikuttaneensa sairaalaympäristön viihtyisyyteen. Toisaalta myös henkilökunta saattoi vaikuttaa osastojen yhteisiin tekemisen tapoihin ja ilmapiiriin ammentamalla soittamisesta, laulamisesta ja tanssimisesta yhteisiä kohtaamisia sairaalan arjessa.
Pitkäkestoisia vaikutuksia potilaiden hyvinvointiin ja osallisuuteen voidaan saada aikaan taide- ja terveysalojen ammattilaisten pitkäjänteisellä yhteistyöllä.
Kirjoittaja: projektituottaja Taru Tähti, Oloisa-hanke
Kysy lisää: johtajaylihoitaja Pirjo Syväoja, Etelä-Savon HVA
