Blogi: Tulokset ennaltaehkäisevän tuen satsauksista näkyvät pitkällä viiveellä – Säästöpaineessa niitä ei saa jättää kuitenkaan tekemättä

THL:n asiantuntija-arviossa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella: Alueellinen asiantuntija-arvio, syksy 2024 Etelä-Savon hyvinvointialue sai kehuja toimenpiteistään ja palvelujen suunnastaan, mutta sosiaalipalveluissa on valtakunnallisten mittarien mukaan kehitettävää. Raportin mukaan lastensuojelussa on henkilöstöpulan vuoksi haasteita järjestää yhdenvertaisesti palveluja koko alueella. Myös mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen saatavuudessa on haasteita.  THL:n raportin mukaan Etelä-Savossa on tehty korjaavia toimenpiteitä painopisteen siirtämiseksi sosiaalipalvelujen raskaista palveluista peruspalveluihin Essoten ja Sosterin toimintaan verrattuna, mutta tulokset näkyvät viiveellä ja realisoituvat lähivuosina.

Etelä-Savon hyvinvointialue pitää kakkossijaa sijoitettujen lasten määrässä valtakunnassa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2023 suhteellisesti maan eniten (13 %), ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus kasvoi vuosina 2019–2023 selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin, todetaan raportissa. Lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet ja suurin osa kustannuksista kohdistuu sijaishuollon kalliisiin kustannuksiin.  Raportin mukaan kasvua selittää lastensuojelutarpeen ja sijoitettujen lasten määrän kasvu. Tähän tilanteeseen on useita syitä, ja vastuussa tästä on koko yhteiskunta ja palvelujärjestelmäkokonaisuus, ei yksinomaan lastensuojelupalvelut. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että perheiden ja lasten palvelukokonaisuus ei toimi optimaalisella tavalla, kun lapset ja perheet saavat apua sosiaalihuollosta vasta lastensuojelun palveluissa.

Mitä sitten voidaan tehdä? On tärkeää, että Eloisan palvelutuotantosuunnitelman tavoitteet palvelutuotannon painopisteen siirtämisestä peruspalveluiden suuntaan saadaan konkreettisiksi toiminnaksi ja palveluiksi, jotka palvelevat perheen arkea. Varhaisen tuen lisääminen on tehtävä, jota useammat vuosikymmenet on yritetty siinä kuitenkaan täysin onnistumatta.  Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista yhteiskunnan kaikilta tasoilta investointina ja tekoina. Erityisen ajankohtaista tämä on nyt, kun käydään arvokeskustelua ihmisten palveluista ja keskustelua, mistä säästetään tilanteessa, kun rahat ovat loppu.

On todettu, että perheiden on vaikea löytää palveluita tai tukea tässä palveluviidakossa, eikä siihen ole aina voimia. Neuvola tavoittaa suurimman osan lapsiperheistä, mutta onko henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan aikaa, kun kansallisesti ohjataan tarkkoihin strukturoituihin ja ennalta sovittuihin toimintamalleihin. Perheet jäävät liian yksin ratkomaan ongelmiaan. Etelä-Savon perhekeskusverkosto on verkostomainen rakenne, joka kokoaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden. Tämän verkoston tehtävänä on mahdollistaa lasta ja perhettä saamaan apua ajoissa, silloin kuin avun ja tuen tarve on vielä konkreettinen ja helpommin hoidettavissa oleva.

Etelä-Savon hyvinvointialue on ottanut käyttöön sähköisen perhekeskuksen kokonaisuuden, joka kokoaa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut Etelä-Savossa. Tämän lisäksi Perheneuvo-asiakasohjausta kehitetään siihen suuntaan, että perheet saisivat sosiaalihuollon kevyempää tukea ja palveluja varhaisessa vaiheessa. Sosiaalihuollon palvelut voivat olla esimerkiksi kotipalvelua, sosiaaliohjausta, kasvatus- ja perheneuvontaa, tukiperhepalvelua taikka ohjausta terveydenhuollon tai järjestöjen antamiin palveluihin. Perhekeskustyö on mitä suurimmassa määrin monialaista perheitä tukevaa yhteistyötä yli palvelualue- ja sektorirajojen sekä asioiden ja ilmiöiden tunnistamista.  Ja tämä tarvitsee onnistuakseen yhteistä tekemistä, toistensa työn tuntemista ja vuorovaikutusta. Yksin emme tässä onnistu, vaan myö yhdessä. Palveluita tulee kehittää jatkuvasti, kuullen perheitä, mitkä palvelut tukisivat parhaiten arjessa selviytymistä.

Tummia pilviä tavoitteen saavuttamiseksi on yllä. Hyvinvointialueiden säästöpaineista on viime aikoina keskusteltu paljon. Järjestöt tarjoavat ennaltaehkäisevää tukea ja palveluja, ja järjestökenttä on huolissaan valtion rahoitusleikkauksista.  Kuntarahoitus on tiukkaa, käydään yt-neuvotteluja ja etsitään säästöjä. Palveluiden kuormitus kasvaa, joten meidän on käytävä myös arvokeskustelua, mitä haluamme näistä muutoksista toteuttaa. Jos kehitämme palveluverkkoa tähän suuntaan, ei muutos tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa. Nyt koetellaan uskoa asiaan, mutta panostus perheisiin kannattaa, vaikkakin taloudellisesti hedelmät ovat poimittavissa vasta useamman vuoden päästä.