Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus

Vastaanottovalmennukset

Järjestimme Eloisan vastaanottovalmennuksia, joissa samaa tai samankaltaista työtä tekevät tiimit kehittivät yhdessä omaa toimintaansa. Valmennusten aikana tehtiin konkreettisia muutoksia työtapoihin ja pyrittiin tehostamaan pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoitopolkuja.

Vastaanottovalmennuksen tavoitteena on lyhentää odotusaikoja sekä parantaa hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja henkilöstön osaamista perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa.

Asiakasohjauskoulutukset

Pidimme asiakasohjauskoulutuksen noin 160 Eloisan ammattilaisille. Tarkoituksena oli tehostaa ja yhtenäistää Eloisan alueen asiakasohjausta. Lisäksi pohdimme yhdessä, miten asiakasohjausta voidaan edelleen alueellamme kehittää. Asiakasohjausta kehitetään palvelualueillamme jatkuvasti palvelujen uudistuessa.

Vuorovaikutuskoulutukset

Järjestimme vuorovaikutuskoulutuksen 240 Eloisan ammattilaiselle. Tarkoituksena oli kouluttaa ammattilaisia parempaan asiakkaan kohtaamisen ja asiakaspalveluun.

Digitaalinen sote-keskus koostuu Eloisan sähköisistä palveluista, joita ovat muun muassa moniammatillinen chat, sähköiset ajanvaraukset, sekä etävastaanotot. Digitaalisen sote-keskuksen jatkuvaa laajenemista ja kehittymistä edistää oma digitiimimme.

Digitaaliset palvelut eivät korvaa fyysisiä palveluja, vaan toimivat niiden rinnalla. Digitaalisilla palveluilla:
• Parannamme palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä laatua ja vaikuttavuutta
• Siirretään toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
• Vahvistetaan palvelujen monialaisuus ja yhteentoimivuus
• Hillitään kustannuksia

Lue lisää: https://etelasavonha.fi/sahkoinen-asiointi/

Tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon laatua parannetaan ohjaamalla heidät suoraan erityiskoulutuksen saaneen fysioterapeutin suoravastaanotolle ilman lääkärin alkuarviota ja lähetettä.

Suoravastaanotolle otettiin käyttöön myös etäpalvelu, jonka avulla asiakas voi ohjautua vastaanotolle suoraan Eloisan chatista.

Fysioterapeutit toimivat osana monialaista vastaanottotiimiä, johon kuuluu lisäksi hoitajia ja lääkäreitä; täten välitön lääkärinkonsultaatiotuki on saatavilla jatkuvasti.

Perusterveydenhuoltoon luotiin sosiaalityön toimintamalli, jossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset työskentelevät yhtenäisenä tiiminä.

Toimintamallin tavoitteena on:
• Tunnistaa asiakkaan terveyssosiaalityön ja sosiaalihuollon palvelutarve perusterveydenhuollossa
• Parantaa sosiaalityön ja -ohjauksen saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
• Tarjota tasavertaisia sosiaalihuollon palveluja hyvinvointialueella
• Ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä oikea-aikaisella tuella
• Turvata katkeamaton palvelupolku
• Kehittää digipalveluita (mm. sähköinen ajanvaraus ja etävastaanotto)

Laajensimme ravitsemusterapian palvelutarjontaa muun muassa lisäämällä ravitsemusterapian etävastaanottoja asiakkaan yksilöohjauksessa ja aloittamalla erilliset ryhmäohjaukset. Tavoitteena on nopeuttaa ravitsemusterapeutin vastaanotolle pääsyä.

Lisätietoja: Noora Järvinen, noora.jarvinen@etelasavonha.fi

Projektissa keskeisenä tavoitteena oli osastojen lääkehoitoprosessin tukeminen ja kliinisen farmasian kehittäminen hoitotyössä. Kliinisen farmasian avulla potilaiden hoitojaksot sairaalassa lyhenevät ja vähenevät, kun lääkitykseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Kliininen farmasia on tarkoitus saada toimimaan perusterveydenhuollosta aina potilaan kotiin asti.

Projektissa:
• Farmaseutti jalkautui työskentelemään suoraan osastoille
• Laajennettiin Eloisan chattiä farmasian palveluihin
• Ylläpidettiin ja turvattiin sairaala-apteekin toimintoja
• Otettiin käyttöön älylääkehuoneita
• Tuettiin osastotoimintaa
• Muodostettiin moniammatillinen verkosto

Loimme useita toimintakäsikirjoja eri palveluihin ammattilaisten käyttöön. Toimintakäsikirjat tukevat yhtenäistä toimintaa ja auttavat muun muassa uusien henkilöiden perehdytyksessä ja toiminnan kehittämisessä.

Hyödynsimme asiakasvastaava (ASIVA) toimintamallia perusterveydenhuollon vastaanotolla ja laajensimme sen käyttöä entisestään. Asiakasvastaava -mallin avulla varmistetaan yhdenmukainen hoito pitkäaikaissairaille sekä paljon palveluja käyttäville asiakkaille.

Arkikuntoutus on iäkkään henkilön omassa elinpiirissä tapahtuvaa ja arjen toimintoihin kytkeytyvää tavoitteellista, moniammatillista kuntoutusta. Arkikuntoutusta kehitetään kotihoidossa ja asumispalveluissa.

Kehittämisen tavoitteena oli löytää erilaisiin yksiköihin soveltuvia arkikuntoutuksen toteutusmalleja sekä yhtenäistää ja sujuvoittaa arkikuntoutusprosessiin liittyviä käytäntöjä, kuten asiakasohjausta, moniammatillisen yhteistyön rakenteita, kirjaamista ja arviointia. Hankkeessa seurattiin arkikuntoutuksen vaikutuksia asiakkaiden toimintakykyyn sekä palvelutarpeeseen. 

Arkikuntoutuksen avulla:
• Tuetaan ikääntyneen itsenäistä toimintakykyä
• Parannetaan asiakkaan elämänlaatua ja hyvinvointia
• Vähennetään hoivapalvelujen tarvetta
• Ehkäistään tai viivästetään raskaampiin palveluihin siirtymistä
• Hillitään kustannuksia
• Lisätään edellytyksiä sote-henkilöstön riittävyydelle väestön ikääntyessä

Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparimallia testattiin Savonlinnan keskussairaalan kirurgisella osastolla. Työparityöskentelyllä vahvistetaan potilaan toimintakykyä ylläpitävää ja lisäävää toimintaa osastolla sekä sujuvoitetaan turvallista kotiutumista.

Moniammatillinen yhteistyö kytkeytyy päivittäisten toimien ympärille. Fysioterapeutti on osaston henkilökuntaa ja läsnä hoitotyössä kuntoutuksen asiantuntijana.

Osaston yleisilme ja kalustus on suunniteltu siten, että se tukee potilaiden aktiivisuutta osastojakson aikana. Potilashuoneissa ja käytävillä on aktiivisuuteen kannustavia visuaalisia tietoiskuja. 

Kotiutumisen suunnittelu alkaa potilaan tullessa osastolle. Kotona selviytymisen kyselylomakkeen avulla selvitetään kotona selviytymisen nykytilanne ja kartoitetaan muutostarpeet.

Olemme käyttöönottaneet ja laajentaneet sosiaalisen kuntoutuksen palveluja hyvinvointialueella. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaaliohjaus on asiakkaan neuvontaa palvelujen käytössä ja eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tarkoituksenamme on tarjota sekä ryhmä-, että yksilöohjausta.

Ryhmätoimintaa on toteutettu Eloisan alueen viidessä kunnassa. Tavoitteena on, että palvelu jää Eloisan työikäisten sosiaalipalvelujen tarjontaan hankkeen jälkeen. 

Eloisan alueella toimii kolme apuvälineyksikköä; Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa.

Yhteensovitimme apuvälinetoiminnan ja asunnonmuutostyöt yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, joka palvelee yhtenäisesti koko alueella.

Yhtenäistämisessä pyrittiin löytämään kokonaistaloudellisesti parhaat toimintamallit, jotta hyvinvointialueen asukkaat saavat tarvitsemansa apuvälinepalvelut asuinpaikasta riippumatta sujuvasti ja oikea-aikaisesti elämän eri tilanteissa.

Tavoitteenamme oli:
• yhtenäistää hyvinvointialueen laajuisesti kuraattorien perustehtäviä, mm. yhtenäisesti sovitut työmenetelmät ja koulutukset
• yhteensovittaa kuraattoripalveluja muiden sote-keskuspalvelujen sekä opiskeluhuollon kanssa
• yhtenäistää kirjaamis- ja tilastointikäytänteitä
• yhteistöllisentyön menetelmien ja toimintatapojen selkiyttäminen kuraattorityössä.

Lisäksi testasimme yhteisöllistä kuraattorityötä Savonlinnan Taidelukiossa vuoden 2023 aikana. Tuimme opiskelijoita yhteisöllisen työskentelymenetelmien avulla mielenhyvinvoinnin ja elämäntaitojen vahvistamisessa sekä oppimisen tukemisessa. Yhteisökuraattori työskentelee oppilaiden kanssa muun muassa kurakahvien merkeissä sekä on tavattavissa opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koulupäivän aikana.

Yhtenäistimme hyvinvointialueen kasvatus- ja perheneuvontapalveluja sosiaalihuoltolain mukaisiksi kaikissa ikäluokissa.

Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.

Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea.

Pyrimme myös jatkokehittämään päätöksentekoprosesseja sosiaalihuoltolain mukaisista vaatimuksista.

Olemme käyttöönottaneet sijaishuollon DigiPalautepelin, jota on kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa. DigiPalautepeli on sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja nuoren työkalu, jolla nuori voi antaa palautetta sekä välittää kokemuksiaan, ajatuksiaan ja toiveita omalle sosiaalityöntekijälle ajasta ja paikasta riippumatta.

Sijaishuollon digipalautepeli kehitettiin yhdessä Adventure Club:n kanssa.

Testasimme ja kehitimme ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien toimintaa erityisen tuen lasten, nuorten ja perheiden parissa yhdessä Vaalijalan erityispalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Vertaistukiryhmien toimintaa testattiin kahdessa asiakasryhmässä:
• neurokirjon lasten vanhempien ja
• itsenäistyvien nuorten ja heidän perheidensä kanssa.

Toiminta on osa psykososiaalista kuntoutusta, jolla voidaan vahvistaa asiakkaan ja/tai hänen perheensä toimijuutta, tukea toimintakykyä ja kuntoutumista arjen ympäristössä sekä tarjota mahdollisuutta vertaistukeen samassa tilanteessa oleville. Ennaltaehkäisevän psykososiaalisen kuntoutuksen ja tuen oikea-aikaisuudella voidaan vähentää raskaiden palvelujen tarvetta.

Edistimme lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja alueelle juurtumista. Menetelmät ovat:
• IPC, eli nuorten mielialaoireiden helpottamiseksi käytettävä ohjaus- ja neuvontamenetelmä, joka on suunnattu 13-18 vuotiaille nuorille.
• Cool Kids, eli kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva ahdistuneisuuden hoito-ohjelma, joka on suunnattu 7-17 vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen.

Tarkoituksenamme oli levittää, jalkauttaa ja juurruttaa yllä kuvattuja menetelmiä opiskeluhuoltoon sekä perustason palveluihin. Menetelmien koulutuksia, koordinointia ja käyttöönoton tukea tuotti nuorten mielenterveyden osaamiskeskustiimi (KYS, NMOK) Itä-Suomen yhteistyöalueella.

Psykososiaalisten menetelmien avulla pyritään pitkän aikavälin tavoitteena siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla, jolloin erikoissairaanhoidossa pystytään keskittymään vaikeimpien häiriöiden hoitoon.  Reagoimalla oikea-aikaisesti lasten ja nuorten mielialaoireiluun pystytään myös ehkäisemään oireilun hankaloitumista ja pitkittymistä. Myös kustannukset ovat pienemmät, kun raskaampien palveluiden tarve vähenee.  

Yhtenäistimme lasten omaishoidon tuen palvelut osaksi perhepalveluja. Aiemmin lasten omaishoidon tuen palvelujen tarvetta arvioitiin useasta eri yksiköstä ja lapselle saatettiin tehdä useita palvelutarpeen arvioita, joka on hidasta ja väsyttävää.

• Omaishoidon tilanne ja myöntäminen arvioidaan jatkossa samalla kertaa kuin muutkin lapsiperheen palvelutarpeet
• Perheille määritetään jatkossa omatyöntekijä, joka toimii yhteyshenkilönä perheelle. Omatyöntekijä hahmottaa ja koordinoi lapsen ja perheen palvelukokonaisuuden
• Uudistimme lasten ja perheiden palvelupolkuja niin, että omaishoidon tuen tarve tunnistetaan entistä paremmin

Toimintamallin ansiosta:
• Perhe saa oikea-aikaista ja selkeämpää palvelua
• Perhe- ja sosiaalipalvelujen työntekijät osaavat tunnistaa omaishoidon ja lapsen tuen tarpeita paremmin
• Säästämme yhtenäisellä toimintamallilla resursseja

Juurrutimme lasten ja nuorten palveluihin systeemistä työotetta, jossa lasten ja perheen elämä nähdään laajana kokonaisuutena. Työotteen tavoitteena on vahvistaa ja luoda työntekijöille sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa he pystyvät tekemään asiakkaiden kanssa suhdeperusteista ja kohtaavaa asiakastyötä mahdollisimman laadukkaasti.

Mitä systeeminen työote tarkoittaa?

Lapsi, perhe, läheiset ja sosiaalityöntekijät sekä moniammatillinen tiimi etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näin voidaan saada aikaan pysyviä ja positiivisia muutoksia. ​Systeeminen työote tuo systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun, välineet ja rakenteet työntekijöiden käyttöön. Työskentelyssä painotetaan luottamusta ja asiakassuhteen rakentumista, sosiaalityöntekijä tutustuu asiakkaaseen ja hänen elinympäristöönsä huolellisesti.​ Tärkeä osa systeemistä työotetta ovat monialaiset tiimikokoukset, joissa pyritään keskustelun avulla löytämään uusia näkökulmia perheen tilanteeseen ja rakentamaan yhteistä suunnitelmaa. ​Monialaisissa tiimikokouksissa voivat olla mukana kaikki asiakkaan palveluihin osallistuvat ammattilaiset läheisten lisäksi.

Toiminnan tuloksena on lapsi- ja perheystävällinen toimintakulttuuri ja palvelut, joissa lapsen oikeudet toteutuvat.

Tavoitteenamme oli:

• Jalkauttaa systeemisen työotteen lasten ja nuorten peruspalveluihin
• Pitää systeemisen työotteen koulutukset kasvatus- ja perheneuvonnalle
• Käyttöönottaa palautetietoisen työskentelyn FIT-mittari lastensuojelun sekä lapsiperhesosiaalityön systeemisissä tiimeissä

Uudistimme asiakasohjausta ja palvelupolkua neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja nuorille (AD(H)D). Uudet palvelupolut on otettu käyttöön lapsiperhepalveluissa.

Tarjoamme jatkossa maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille hyvinvointialueen asukkaille. Tarkoituksenamme on tehostaa, laajentaa ja yhtenäistää nuorten raskauden ja seksitautien ehkäisyä.

Saatavilla on kattavasti kaikki ehkäisymuodot (myös kondomit) ehkäisyneuvoloissa sekä opiskeluhuollossa.

Toimintamallilla sujuvoitetaan ehkäisypalveluja ja turvataan niiden saatavuus ja saavutettavuus. Maksuttoman ehkäisyn avulla pyrimme vaikuttamaan raskauden keskeytyksiin sekä teiniraskauksiin. Myös seksuaaliohjaus kuuluu asiakastapaamisiin.

Rakensimme ja käyttöönotimme uudet asiakasohjauskanavat Etelä-Savon hyvinvointialueen lapsiperheille.

• Perheneuvo auttaa sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa chatissa ja puhelimitse.

• Palveluluukku auttaa terveysasioissa ja -kysymyksissä puhelimitse ja chatissa.

Tarkoituksena on ollut helpottaa hyvinvointialueen lapsiperheiden palveluihin pääsyä. Asiakas voi olla kumpaan tahansa tahoon yhteydessä, mikäli hän ei ole varma kumpaan tulisi ohjautua. Perheneuvon ja palveluluukun tiimit toimivat moniammatillisesti yhdessä.

Otimme Voimaperheet -toimintamallin käyttöön koko hyvinvointialueen kattavasti. Aiemmin toimintamallia on hyödynnetty alueellamme kuntakohtaisesti.

Voimaperheet on alle kouluikäisten käytösongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen hoitomalli. Hoitomallissa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen välityksellä toteutettavaa vanhempainohjausta ja verkkopohjaista psykoedukatiivista hoito-ohjelmaa.

Toimintamallissa lähetetään kaikille 4-vuotta täyttävien lasten vanhemmille  kyselylomake, joka palautetaan täytettynä 4-vuotisneuvolakäynnin yhteydessä omalle terveydenhoitajalle.

Voimaperheet -toimintamallilla voidaan tunnistaa lapsen mahdollisia käytösongelmia varhaisemmassa vaiheessa ja antaa tukea sekä ohjeistusta vanhemmille lapsiarjen haasteisiin.

Edistimme psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja alueelle juurtumista myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Psykososiaalisten menetelmien avulla pyritään pitkän aikavälin tavoitteena siihen, että asiakas saa varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla, jolloin erikoissairaanhoitoon ohjautuminen vähenee.

Perustimme matalan kynnyksen kohtaamispaikan ”Muikun” täysi-ikäisille päihdeongelmaisille, syrjäytymisuhan alla oleville sekä elämänhallintaa tukea tarvitseville asiakkaille. Muikku sijaitsee Savonlinnassa. Lisätietoja täällä.

Kohtaamispaikassa tarjotaan tukea, apua, välittämistä ja kannustusta. Toiminnalla pyritään vahvistamaan kävijöiden osallisuutta ja parantamaan elämänlaatua.

Muikkuun voit saapua aukioloaikojen puitteissa milloin vain, juuri sellaisena kuin olet.

Kohtaamispaikan tavoitteena on:
• Vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin ja ohjata asiakas palvelujen piiriin
• Herättää hoitomotivaatiota
• Vähentää sosiaalisista syistä tapahtuvia päivystyskäyntejä
• Tarjota asiakkaalle matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää arkipäivää vertaistuen äärellä

Kehitimme koulujen käytössä olevaa varhaintyönmallia, jota voidaan hyödyntää Välkkäri-työryhmissä. Kehittämistyötä teki koulupsyykkari, joka toi varhaintyönmallia tutuksi oppilaiden kanssa työskentelevissä verkostoissa.

Tällä pyritään entistä varhaisempaan oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

Koulupsyykkari toimi tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon sekä koulun henkilöstön kanssa.

Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteistä toimintaa, jota ei alueella ole juurikaan aiemmin tehty. Rakenteellinen sosiaalityö on tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista, yhteiskunnallisista rakenteista ja sosiaalihuollon vaikutuksista, toimenpide-ehdotuksien tekemistä asioiden muuttamiseksi ja sosiaalihuollon työntekijöiden asiantuntemuksen hyödyntämistä.

Etelä-Savon hyvinvointialueelle on perustettu rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, joka toimii rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen ja toteutustapojen linjaajana ja seuraajana. Sosiaalinen raportointi on käynnistetty tuottamaan ilmiöpohjaista tietoa. 

Kirjaamisen kehittäminen
Yhtenäistämme eri ammattiryhmiin kuuluvien kirjaamista hyvinvointialueella. Pääpaino on ollut perusterveydenhuollon kirjaamisessa.

Olemme kartoittaneet kirjaamisen tilaa eri yksiköissä, jonka pohjalta laadimme kehittämissuunnitelman.

Tietojärjestelmien yhtenäistäminen
Yhdistämme hyvinvointialueen kuntien eri järjestelmät, kustannuslaskennat ja tietojohtamisen datat.

Tietojohtamisen järjestelmien jalkauttaminen
Jalkautamme tietojohtamisen järjestelmiä käyttöön koulutusten, opetusmateriaalien ja käyttötuen avulla.

Tietojohtamisen luotettavuuden ja tarkkuuden lisääminen
Validoimme lähdedataa ja tarkennamme laskentakaavoja tietojohtamisen järjestelmissä.

Tietojohtamisen kulttuurin kehittäminen
Tuotamme informaatiota ja materiaaleja strategisen- ja yksikkötason tueksi. Rakennamme mittarit vaikuttavuuden ja hyvinvoinnin seurantaan.

Verkostoyhteistyötä edistetään koko hyvinvointialueen kattavasti, jotta voimme sujuvoittaa henkilöstön työskentelyä, yhdistää toimintamalleja ja parantaa työn tehokkuutta.

Verkostojen avulla:
• Saadaan kollegoilta tukea omaan työhön
• Kehitetään yhteisiä toimintatapoja
• Koulutetaan moniammatillisia tiimejä hyvinvointialueen kattavasti ja laajentamaan heidän osaamistaan
• Pystytään hyödyntämään erityisosaajien ammattitaitoa parhaalla mahdollisella tavalla

Tällä hetkellä perustettuna on lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien, vastuulääkäreiden sekä haavahoitajien verkostot. Verkostoyhteistyön puitteissa myös suun terveydenhuolto liitettiin osaksi kansalista laatu- ja vaikuttavuusverkostoa.