Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus

Aloitamme Eloisan vastaanottovalmennukset, jotka mukailevat THL:n Hyvä vastaanotto -valmennuksia. Valmennuksissa samaa tai samankaltaista työtä tekevät tiimit kehittävät yhdessä omaa toimintaansa. Valmennusten aikana tehdään konkreettisia muutoksia työtapoihin.

Vastaanottovalmennuksen tavoitteena on lyhentää odotusaikoja sekä parantaa hoidon saatavuutta, jatkuvuutta ja henkilöstön osaamista perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa.

Vastaanottovalmennuksen mahdollisina tuloksina ovat:
• Paremmat valmiudet kohdata hoitotakuulainsäädännön vaateet 
• Parempi asiakastyytyväisyys
• Paremmin aikaa muuhun kehittämiseen
• Edellytykset saada enemmän irti uusista digitaalisista työvälineistä 
• Paremmin voiva henkilöstö ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin helpottuminen

Tällä hetkellä valmennuksen ovat käyneet Pieksämäen ja Savonlinnan vastaanottopalvelujen henkilökunta. Seuraavaksi valmennetaan hyvinvointikeskukset ja -asemat muulta Etelä-Savon alueelta.

Digitaalinen sote-keskus koostuu Eloisan sähköisistä palveluista, joita ovat muun muassa moniammatillinen chat, sähköiset ajanvaraukset, Omaolo sekä etävastaanotot. Digitaalisen sote-keskuksen jatkuvaa laajenemista ja kehittymistä edistää oma digitiimimme.

Digitaaliset palvelut eivät korvaa fyysisiä palveluja, vaan toimivat niiden rinnalla. Digitaalisilla palveluilla:
• Parannamme palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä laatua ja vaikuttavuutta
• Siirretään toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
• Vahvistetaan palvelujen monialaisuus ja yhteentoimivuus
• Hillitään kustannuksia

Lue lisää: https://etelasavonha.fi/sahkoinen-asiointi/

Tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon laatua parannetaan ohjaamalla heidät suoraan erityiskoulutuksen saaneen fysioterapeutin suoravastaanotolle ilman lääkärin alkuarviota ja lähetettä. Suoravastaanotolle otetaan käyttöön kevään 2023 aikana myös etäpalvelut. Fysioterapeutit toimivat osana monialaista vastaanottotiimiä, johon kuuluu lisäksi hoitajia ja lääkäreitä; täten välitön lääkärinkonsultaatiotuki on saatavilla jatkuvasti.

Fysioterapeutin suoravastaanoton mahdollisia hyötyjä ovat:
• Parempi hoidon laatu
• Tyytyväisemmät potilaat
• Vähemmän fysioterapiakäyntejä riittää
• Vähemmän tarvetta lääkärikäynteihin
• Vähemmän tarpeettomia kuvantamistutkimuksia
• Vähemmän tarvetta tulehduskipulääkkeille
• Vähemmän tarvetta erikoissairaanhoitoon
• Vähemmän kustannuksia

Sairaanhoitajan ja fysioterapeutin työparimallia testataan tällä hetkellä Savonlinnan keskussairaalan kirurgisella osastolla. Työparityöskentelyllä vahvistetaan potilaan toimintakykyä ylläpitävää ja lisäävää toimintaa osastolla sekä sujuvoitetaan turvallista kotiutumista.

Moniammatillinen yhteistyö kytkeytyy päivittäisten toimien ympärille. Fysioterapeutti on osaston henkilökuntaa ja läsnä hoitotyössä kuntoutuksen asiantuntijana.

Osaston yleisilme ja kalustus on suunniteltu siten, että se tukee potilaiden aktiivisuutta osastojakson aikana. Potilashuoneissa ja käytävillä on aktiivisuuteen kannustavia visuaalisia tietoiskuja. 

Kotiutumisen suunnittelu alkaa potilaan tullessa osastolle. Kotona selviytymisen kyselylomakkeen avulla selvitetään kotona selviytymisen nykytilanne ja kartoitetaan muutostarpeet.

Perusterveydenhuoltoon luodaan sosiaalityön toimintamalli, jossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaiset työskentelevät yhtenäisenä tiiminä.

Toimintamallin tavoitteena on:
• Tunnistaa asiakkaan terveyssosiaalityön ja sosiaalihuollon palvelutarve perusterveydenhuollossa
• Parantaa sosiaalityön ja -ohjauksen saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta
• Tarjota tasavertaisia sosiaalihuollon palveluja hyvinvointialueella
• Ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä oikea-aikaisella tuella
• Turvata katkeamaton palvelupolku
• Kehittää digipalveluita (mm. sähköinen ajanvaraus ja etävastaanotto)

Työkyvyn tuen palvelulla pyritään edistämään työkykyä ja työllistymistä arvioimalla asiakkaan työkykyä ja työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä hyödyntämällä palveluohjausta. Kyseessä on matalan kynnyksen palvelu, joka lähtee liikkeelle asiakkaan omasta tai ammattilaisen tukemasta yhteydenotosta.

Palvelu tarkoitettu kaikille työikäisille, joilla ei ole työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoa.

Työkyvyn tuen palvelu on kehitetty yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Palvelua saa jo laajasti koko hyvinvointialueelta, mutta joitain kuntakohtaisia eroja vielä on.

Keskeisenä tavoitteena on osastojen lääkehoitoprosessin tukeminen ja kliinisen farmasian kehittäminen hoitotyössä. Kliinisen farmasian avulla potilaiden hoitojaksot sairaalassa lyhenevät ja vähenevät, kun lääkitykseen liittyvät asiat ovat kunnossa. Kliininen farmasia on tarkoitus saada toimimaan perusterveydenhuollosta aina potilaan kotiin asti.

Projektissa:
• Farmaseutti jalkautuu työskentelemään suoraan osastoille
• Laajennamme Eloisan chattiä farmasian palveluihin
• Ylläpidämme ja turvaamme sairaala-apteekin toimintoja
• Otamme käyttöön älylääkehuoneita
• Tuemme osastotoimintaa
• Parannamme asiakkaan elämänlaatua optimaalisen ja tarkastetun lääkehoidon avulla
• Luodaan säästöjä ja positiivista kustannusvaikuttavuutta
• Muodostamme moniammatillisen verkoston

Kliininen farmasia hyödyttää hoitajia ja lääkäreitä heidän työssään, koska heille jää enemmän aikaa suoraan potilastyöhön. Lisäksi sairaala-apteekin toiminta tehostuu ja apteekki pystyy kehittymään esim. lisäämällä lääkeautomaatiota koko hyvinvointialueelle.

Kehitämme ravitsemusterapian palvelutarjontaa hyvinvointialueella. Lisäämme muun muassa ravitsemusterapian etävastaanottoja asiakkaan yksilöohjauksessa ja aloitamme myös erilliset ryhmäohjaukset. Tavoitteenamme on nopeuttaa vastaanotolle pääsyä.

Tarkoituksenamme on:
• Nopeuttaa hoitoon pääsyä
• Lisätä etävastaanottoja ja hyödyntää ryhmäohjauksia
• Ottaa käyttöön uusia työtapoja

Lisätietoja: Noora Järvinen, noora.jarvinen@etelasavonha.fi

Perustamme matalan kynnyksen kohtaamispaikan ”Muikun” täysi-ikäisille päihdeongelmaisille, syrjäytymisuhan alla oleville sekä elämänhallintaa tukea tarvitseville asiakkaille. Muikku sijaitsee pilottiaikana Savonlinnassa 10/23 saakka, jonka jälkeen toiminnan laajentumista arvioidaan. Muikun palvelut tuottaa Savon Taitajat Oy.

Kohtaamispaikassa tarjoamme tukea, apua, välittämistä ja kannustusta. Toiminnalla pyrimme vahvistamaan kävijöiden osallisuutta ja parantamaan elämänlaatua.

Muikkuun voit saapua aukioloaikojen puitteissa milloin vain, juuri sellaisena kuin olet.

Kohtaamispaikan tavoitteena on:
• Vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin ja ohjata asiakas palvelujen piiriin
• Herättää hoitomotivaatiota
• Vähentää sosiaalisista syistä tapahtuvia päivystyskäyntejä
• Tarjota asiakkaalle matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää arkipäivää vertaistuen äärellä

Olemme käyttöönottaneet ja laajentaneet sosiaalisen kuntoutuksen palveluja hyvinvointialueella. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaaliohjaus on asiakkaan neuvontaa palvelujen käytössä ja eri tukimuotojen yhteensovittamisessa. Tarkoituksenamme on tarjota sekä ryhmä-, että yksilöohjausta.

Ryhmätoimintaa on toteutettu Eloisan alueen viidessä kunnassa ja suunnittelussa on ryhmiä vielä keväälle ja syksylle -23. Yksilöohjauksen mallia suunnitellaan. Tavoitteena on, että palvelu jää Eloisan työikäisten sosiaalipalvelujen valikkoon hankkeen jälkeen. 

Arkikuntoutus on iäkkään henkilön omassa elinpiirissä tapahtuvaa ja arjen toimintoihin kytkeytyvää tavoitteellista, moniammatillista kuntoutusta. Arkikuntoutusta kehitetään kotihoidossa ja asumispalveluissa.

Kehittämisen tavoitteena on löytää erilaisiin yksiköihin soveltuvia arkikuntoutuksen toteutusmalleja sekä yhtenäistää ja sujuvoittaa arkikuntoutusprosessiin liittyviä käytäntöjä, kuten asiakasohjausta, moniammatillisen yhteistyön rakenteita, kirjaamista ja arviointia. Hankkeessa seurataan arkikuntoutuksen vaikutuksia asiakkaiden toimintakykyyn sekä palvelutarpeeseen. 

Arkikuntoutuksen avulla:
• Tuetaan ikääntyneen itsenäistä toimintakykyä
• Parannetaan asiakkaan elämänlaatua ja hyvinvointia
• Vähennetään hoivapalvelujen tarvetta
• Ehkäistään tai viivästetään raskaampiin palveluihin siirtymistä
• Hillitään kustannuksia
• Lisätään edellytyksiä sote-henkilöstön riittävyydelle väestön ikääntyessä

Muistivastaanottoja ja muistineuvontaa toteutetaan tällä hetkellä hieman eri tavoin kuntakohtaisesti. Tarkoituksenamme on yhtenäistää muistivastaanottojen toimintatapoja ja luoda uusi palvelukokonaisuus, joka palvelee asiakkaita moniammatillisesti ja tasavertaisesti koko hyvinvointialueella.

Toiminnan kehittäminen on vasta alussa. Tiedotamme myöhemmin aiheesta lisää.

Eloisan alueella toimii kolme apuvälineyksikköä; Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa.

Yksiköissä on erilaisia toimintakäytäntöjä ja prosesseja liittyen apuvälineiden luovutukseen huoltoon, logistiikkaan ja henkilöstön työnjakoon. Tavoitteena on yhteensovittaa apuvälinepalvelutoiminta ja asunnonmuutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhtenäistämisessä pyritään löytämään kokonaistaloudellisesti parhaat toimintamallit, jotta hyvinvointialueen asukkaat saavat tarvitsemansa apuvälinepalvelut asuinpaikasta riippumatta sujuvasti ja oikea-aikaisesti elämän eri tilanteissa.

Kehitämme koulujen käytössä olevaa varhaintyönmallia, jota voidaan hyödyntää Välkkäri-työryhmissä. Kehittämistyötä tekee koulupsyykkari, joka tuo varhaintyönmallia tutuksi oppilaiden kanssa työskentelevissä verkostoissa.

Tällä pyritään entistä varhaisempaan oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.

Koulupsyykkari toimii tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon sekä koulun henkilöstön kanssa. Koulupsyykkaritoiminnan ohella laajennamme Eloisan chattiä myös lapsille ja nuorille, osana mielenterveys- ja päihdepalveluja.

Yhtenäistämme lasten omaishoidon tuen palvelut osaksi perhepalveluja. Tällä hetkellä lapsiperheiden omaishoitoa arvioidaan useasta eri yksiköstä ja lapselle saatetaan tehdä useita palvelutarpeen arvioita, joka on hidasta ja väsyttävää.

Tavoitteenamme on:
• Omaishoidon tilanne ja myöntäminen arvioidaan jatkossa samalla kertaa kuin muutkin lapsiperheen palvelutarpeet
• Perheille määritetään omatyöntekijä, joka toimii yhteyshenkilönä perheelle. Omatyöntekijä hahmottaa ja koordinoi lapsen ja perheen palvelukokonaisuuden
• Uudistaa lasten ja perheiden palvelupolkuja niin, että tunnistetaan omaishoidon tuen tarve

Tämän ansiosta:
• Perhe saa oikea-aikaista ja selkeämpää palvelua
• Perhe- ja sosiaalipalvelujen työntekijät osaavat tunnistaa omaishoidon ja lapsen tuen tarpeita paremmin
• Säästämme yhtenäisellä toimintamallilla resursseja

Edistämme lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja alueelle juurtumista. Menetelmät ovat:
• IPC, eli nuorten mielialaoireiden helpottamiseksi käytettävä ohjaus- ja neuvontamenetelmä, joka on suunnattu 13-18 vuotiaille nuorille. Lue lisää menetelmästä tästä.
• Cool Kids, eli kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva ahdistuneisuuden hoito-ohjelma, joka on suunnattu 7-17 vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Lue lisää menetelmästä tästä.

Tarkoituksenamme on levittää, jalkauttaa ja juurruttaa yllä kuvattuja menetelmiä opiskeluhuoltoon sekä perustason palveluihin. Menetelmien koulutuksia, koordinointia ja käyttöönoton tukea tuottaa nuorten mielenterveyden osaamiskeskustiimi (KYS, NMOK) Itä-Suomen yhteistyöalueella.

Olemme tällä hetkellä kartoittaneet menetelmäosaajien kattavuutta ja työntekijöiden käsityksiä menetelmien käyttöä edistävistä ja ehkäisevistä tekijöistä, rekrytoineet uusia koulutettavia, sekä tehneet työntekijä- ja esihenkilöyhteistyötä juurtumisen tueksi. Tarkoituksena on laatia psykososiaalisten menetelmien juurtumis- ja koordinaatiosuunnitelma, jonka avulla voimme edistää toimintaa koko hyvinvointialueen kattavasti.

Psykososiaalisten menetelmien avulla pyritään pitkän aikavälin tavoitteena siihen, että alueen lapset ja nuoret saavat varhaista ja oikea-aikaista tukea jo perustasolla, jolloin erikoissairaanhoidossa pystytään keskittymään vaikeimpien häiriöiden hoitoon.  Reagoimalla oikea-aikaisesti lasten ja nuorten mielialaoireiluun pystytään myös ehkäisemään oireilun hankaloitumista ja pitkittymistä. Myös kustannukset ovat pienemmät, kun raskaampien palveluiden tarve vähenee.  

Olemme palkanneet Savonlinnan Nuorisopsykiatrian poliklinikalle palveluohjaajan, jotta voimme vapauttaa poliklinikan erityistyöntekijöiden työaikaa heidän oman osaamisalansa mukaiseen tarkoitukseen.

Savonlinnan Nuorisopsykiatrian poliklinikka on eri ammattiryhmistä koostuva asiantuntijaorganisaatio, josta erityistukea tarvitsevilla nuorilla ja perheillä on mahdollisuus saada erikoissairaanhoitotasoista moniammatillista apua.

Palveluohjaaja toimii osana poliklinikan työryhmää ja huolehtii asiakkaiden hoidon koordinoinnista yhteistyössä psykiatrien, psykologien, psykiatrisen sairaanhoitajan, perheterapeutin sekä osastonsihteerien kanssa, ja toimii yhdyshenkilönä monien tahojen ja verkostojen välillä. Palveluohjaaja auttaa tiimiä hoitamalla myös asiakkaiden arkisia asioita, kuten Kelan etuuksien hakemista tai kuntoutuksiin ja valmennuksiin ohjautumista, kartoittaa eri palveluja, järjestää hoitokokouksia ja jalkautuu asiakkaan kanssa hänen arkeensa ja ympäristöönsä.

Nuori, hänen läheisensä tai kaikki ne yhteistyötahot, jotka ovat tekemisissä nuorten asiakkaiden kanssa, voivat ottaa palveluohjaajaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Palveluohjaajan kanssa voi yhdessä selvitellä mahdollista hoidon tarvetta ja vaihtoehtoja.

Nuoren hoitokokonaisuudessa hyödynnetään tarvittaessa myös muita erityisammattilaisia, kuten ravitsemusterapeutteja, fysioterapeutteja, erityiskoulutettuja terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja yhteistyötahoja.

Juurrutamme lasten ja nuorten palveluihin systeemistä työotetta, jossa lasten ja perheen elämä nähdään laajana kokonaisuutena. Työotteen tavoitteena on vahvistaa ja luoda työntekijöille sellaiset työskentelyolosuhteet, joissa he pystyvät tekemään asiakkaiden kanssa suhdeperusteista ja kohtaavaa asiakastyötä mahdollisimman laadukkaasti.

Mitä systeeminen työote tarkoittaa?

Lapsi, perhe, läheiset ja sosiaalityöntekijät sekä moniammatillinen tiimi etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat yhdessä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näin voidaan saada aikaan pysyviä ja positiivisia muutoksia. ​Systeeminen työote tuo systeemisen ja perheterapeuttisen ajattelun, välineet ja rakenteet työntekijöiden käyttöön. Työskentelyssä painotetaan luottamusta ja asiakassuhteen rakentumista, sosiaalityöntekijä tutustuu asiakkaaseen ja hänen elinympäristöönsä huolellisesti.​ Tärkeä osa systeemistä työotetta ovat monialaiset tiimikokoukset, joissa pyritään keskustelun avulla löytämään uusia näkökulmia perheen tilanteeseen ja rakentamaan yhteistä suunnitelmaa. ​Monialaisissa tiimikokouksissa voivat olla mukana kaikki asiakkaan palveluihin osallistuvat ammattilaiset läheisten lisäksi.

Toiminnan tuloksena on lapsi- ja perheystävällinen toimintakulttuuri ja palvelut, joissa lapsen oikeudet toteutuvat.

Tavoitteemme

• Systeemisen työotteen jalkauttaminen lasten ja nuorten peruspalveluihin
• Systeemisen työotteen koulutukset kasvatus- ja perheneuvontaan
• Palautetietoisen työskentelyn (FIT-mittari) käyttöönottaminen lastensuojelun sekä lapsiperhesosiaalityön systeemisissä tiimeissä

Yhtenäistämme hyvinvointialueen kasvatus- ja perheneuvontapalveluja sosiaalihuoltolain mukaisiksi kaikissa ikäluokissa.

Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.

Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea.

Pyrimme myös jatkokehittämään päätöksentekoprosesseja sosiaalihuoltolain mukaisista vaatimuksista.

Tavoitteenamme on:
• yhtenäistää hyvinvointialueen laajuisesti kuraattorien perustehtäviä, mm. yhtenäisesti sovitut työmenetelmät ja koulutukset
• yhteensovittaa kuraattoripalveluja muiden sote-keskuspalvelujen sekä opiskeluhuollon kanssa
• yhtenäistää kirjaamis- ja tilastointikäytänteitä
• yhteistöllisentyön menetelmien ja toimintatapojen selkiyttäminen kuraattorityössä.

Lisäksi testaamme yhteisöllistä kuraattorityötä Savonlinnan Taidelukiossa vuoden 2023 aikana. Tuemme opiskelijoita yhteisöllisen työskentelymenetelmien avulla mielenhyvinvoinnin ja elämäntaitojen vahvistamisessa sekä oppimisen tukemisessa. Yhteisökuraattori työskentelee oppilaiden kanssa muun muassa kurakahvien merkeissä sekä on tavattavissa opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koulupäivän aikana.

Testaamme ja kehitämme ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien toimintaa erityisen tuen lasten, nuorten ja perheiden parissa yhdessä Vaalijalan erityispalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Vertaistukiryhmien toimintaa testataan kahdessa asiakasryhmässä:
• neurokirjon lasten vanhempien ja
• itsenäistyvien nuorten ja heidän perheidensä kanssa.

Toiminta on osa psykososiaalista kuntoutusta, jolla voidaan vahvistaa asiakkaan ja/tai hänen perheensä toimijuutta, tukea toimintakykyä ja kuntoutumista arjen ympäristössä sekä tarjota mahdollisuutta vertaistukeen samassa tilanteessa oleville. Ennaltaehkäisevän psykososiaalisen kuntoutuksen ja tuen oikea-aikaisuudella voidaan vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Vertaistukiryhmien testausvaiheessa tarkastellaan tämänkaltaisen psykososiaalisen kuntoutuksen mahdollisuuksia myös muiden asiakasryhmien kohdalla. Tavoitteenamme on laajentaa toimintamallia koko hyvinvointialueelle.

Otamme Voimaperheet -toimintamallin käyttöön koko hyvinvointialueen kattavasti. Aiemmin toimintamallia on hyödynnetty alueellamme kuntakohtaisesti.

Voimaperheet on alle kouluikäisten käytösongelmien varhaisen tunnistamisen ja tuen hoitomalli. Hoitomallissa hyödynnetään digitalisaatiota, puhelimen välityksellä toteutettavaa vanhempainohjausta ja verkkopohjaista psykoedukatiivista hoito-ohjelmaa.

Toimintamallissa lähetetään kaikille 4-vuotta täyttävien lasten vanhemmille  kyselylomake, joka palautetaan täytettynä 4-vuotisneuvolakäynnin yhteydessä omalle terveydenhoitajalle.

Voimaperheet -toimintamallilla voidaan tunnistaa lapsen mahdollisia käytösongelmia varhaisemmassa vaiheessa ja antaa tukea sekä ohjeistusta vanhemmille lapsiarjen haasteisiin.

Olemme käyttöönottaneet sijaishuollon DigiPalautepelin, jota on kehitetty yhdessä lasten ja nuorten kanssa. DigiPalautepeli on sijaishuollon sosiaalityöntekijän ja nuoren työkalu, jolla nuori voi antaa palautetta sekä välittää kokemuksiaan, ajatuksiaan ja toiveita omalle sosiaalityöntekijälle ajasta ja paikasta riippumatta.

Sijaishuollon digipalautepeliä kehitetään yhdessä Adventure Club:n kanssa.

Tarjoamme maksuttoman ehkäisyn kaikille alle 25-vuotiaille hyvinvointialueen asukkaille ainakin vuoden 2023 loppuun saakka, jatkosta päätetään myöhemmin. Tarkoituksenamme on tehostaa, laajentaa ja yhtenäistää nuorten raskauden ja seksitautien ehkäisyä.

Saatavilla on kattavasti kaikki ehkäisymuodot (myös kondomit) ehkäisyneuvoloissa sekä opiskeluhuollossa.

Toimintamallilla sujuvoitetaan ehkäisypalveluja ja turvataan niiden saatavuus ja saavutettavuus. Maksuttoman ehkäisyn avulla pyrimme vaikuttamaan raskauden keskeytyksiin sekä teiniraskauksiin. Myös seksuaaliohjaus kuuluu asiakastapaamisiin.

Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteistä toimintaa, jota ei alueella ole juurikaan tehty. Rakenteellinen sosiaalityö on tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista, yhteiskunnallisista rakenteista ja sosiaalihuollon vaikutuksista, toimenpide-ehdotuksien tekemistä asioiden muuttamiseksi ja sosiaalihuollon työntekijöiden asiantuntemuksen hyödyntämistä. Liittyy tiedolla johtamiseen ja sosiaalihuollon tiedon aseman vahvistamiseen. 

Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen myötä alueelle on perustettu vuoden alusta Santeri Seppälän nimeämänä rakenteellisen sosiaalityön työryhmä, joka toimii hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen ja toteutustapojen linjaajana ja seuraajana. Sosiaalinen raportointi on käynnistetty tuottamaan ilmiöpohjaista tietoa. 

Kirjaamisen kehittäminen
Yhtenäistämme eri ammattiryhmiin kuuluvien kirjaamista hyvinvointialueella. Pääpaino on ollut perusterveydenhuollon kirjaamisessa.

Olemme kartoittaneet kirjaamisen tilaa eri yksiköissä, jonka pohjalta laadimme kehittämissuunnitelman.

Tietojärjestelmien yhtenäistäminen
Yhdistämme hyvinvointialueen kuntien eri järjestelmät, kustannuslaskennat ja tietojohtamisen datat.

Tietojohtamisen järjestelmien jalkauttaminen
Jalkautamme tietojohtamisen järjestelmiä käyttöön koulutusten, opetusmateriaalien ja käyttötuen avulla.

Tietojohtamisen luotettavuuden ja tarkkuuden lisääminen
Validoimme lähdedataa ja tarkennamme laskentakaavoja tietojohtamisen järjestelmissä.

Tietojohtamisen kulttuurin kehittäminen
Tuotamme informaatiota ja materiaaleja strategisen- ja yksikkötason tueksi. Rakennamme mittarit vaikuttavuuden ja hyvinvoinnin seurantaan.

Verkostoyhteistyötä edistetään koko hyvinvointialueen kattavasti, jotta voimme sujuvoittaa henkilöstön työskentelyä, yhdistää toimintamalleja ja parantaa työn tehokkuutta.

Verkostojen avulla:
• Saadaan kollegoilta tukea omaan työhön
• Kehitetään yhteisiä toimintatapoja
• Koulutetaan moniammatillisia tiimejä hyvinvointialueen kattavasti ja laajentamaan heidän osaamistaan
• Pystytään hyödyntämään erityisosaajien ammattitaitoa parhaalla mahdollisella tavalla

Tällä hetkellä perustettuna on lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien, vastuulääkäreiden sekä haavahoitajien verkostot.