Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen

Kun tilanne yllättää, luotettava tieto on tärkeämpää kuin koskaan.

📌 Seuraa viranomaisten tiedotusta.

📌 Tarkista lähde, ennen kuin jaat.

📌 Vältä huhuja – ne leviävät nopeammin kuin oikea tieto!

👉 Olethan ladannut kännykkääsi 112 Suomi -sovelluksen? Se auttaa paitsi avun hälyttämisessä ja avunpyytäjän paikantamisessa, monissa muissakin häiriötilanteissa.

Vaaratilanteessa asukkaita tiedotetaan 112-sovelluksen lisäksi radiossa, tv:ssä, teksti-tv:ssä sekä ulkona olevilla väestöhälyttimillä, joita on lähinnä tiheän asutuksen alueilla.

📌 Omatoimisessa varautumisessa tärkeintä on veden ja elintarvikkeiden kotivara. Pidä varastossa pitkään säilyviä elintarvikkeita, joita ei tarvitse erikseen valmistaa. Varaa vettä kaupan avaamattomissa pulloissa noin 2 litraa käyttäjää kohden vuorokaudessa. Juomaveden hakua varten tarvitset puhtaita, kannellisia ämpäreitä tai korkillisia kanistereita.

📌 Erilaisten maksuvälineiden käyttömahdollisuus helpottaa maksuliikennehäiriöissä. Tilejä ja maksukortteja kannattaa olla useammassa pankissa. Sukan varressa on hyvä olla aina vähän käteistäkin.

📌 Sähkökatkon aikana taskulamppu ja kynttilät tuovat valoa. Led-valot ovat oikeaa tulta turvallisempia. Onhan sinulla taskulamppuihin ja valoihin varaparistoja?

📌 Myös patteriradiot, kännykän akkupankit ja ilman sähköä toimivat varavirta- ja lämmönlähteet ovat tarpeellisia. Valtakunnallinen sähkökatkokartta löytyy osoitteesta https://sahkokatkokartta.fi/

📌 Polttomoottoriauton tankissa tulee olla aina polttoainetta. Sähkökatkon aikana huoltoasemilta ei saa polttoainetta. Pidä sähköauton akussa riittävästi latausta.

📌 Kotoa tulee löytyä välttämättömät lääkkeet, särkylääkkeet, sidetarpeet ja desinfiointiaineet. Radioaktiivisen säteilyn varalta varastossa on hyvä olla myös joditabletteja, mutta niitä tulee ottaa vain viranomaisen kehotuksesta.

📌 Huomaathan, että vessakaan ei toimi, jos sähköjä ei ole. Pöntölle voi virittää muovipussin ja asioinnin jälkeen sulkea pussin tiiviisti ja viedä sen sekajätteeseen.

📌 Huolehdithan myös iäkkäiden läheistesi pärjäämisestä.

Suomessa on yli 50 000 väestönsuojaa ja niihin mahtuu 4,8 miljoonaa ihmistä.

🔹 Tarkoitus: suojata väestöä poikkeustilanteissa.

🔹 Sijainti: usein omassa taloyhtiössä tai lähistöllä, pientaloissa suojaudutaan omaan kotiin.

🔹 Käyttö: kun viranomaiset antavat määräyksen, suoja otetaan käyttöön.

Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat tarvittaessa evakuoida eli siirtää väestöä normaaliajan häiriö- ja onnettomuustilanteissa tai poikkeusoloissa, jos väestöä ei kyetä muilla tavoin suojaamaan. Pelastustoimi käynnistää ja organisoi tarvittaessa evakuointien toteutuksen yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa.

Väestöä suojataan sotilaallisen uhan lisäksi esimerkiksi kemikaalionnettomuuksissa ja säteilyvaaratilanteissa. Tällöin ensisijainen suojautumistapa on yleensä rakennuksen sisälle suojautuminen.

Etelä-Savon alueella on yksi yleinen väestönsuoja Mikkelissä. Lisäksi väestönsuojia on taloyhtiöissä, työpaikoilla, kouluissa ja laitoksissa. Pientaloissa suojaudutaan omaan kotiin. Tarvittaessa alueella sijaitsevia väestönsuojia otetaan yhteiskäyttöön. Äkillisessä väestönsuojelutilanteessa tulee hakeutua lähimpään väestönsuojaan.

👉 Pelastusviranomaiset ja kunnat ohjaavat suojien käytössä.

Erilaiset tietoturvahuijaukset ovat valitettavan yleisiä tänä päivänä. Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole.

Jokaisen on tärkeää toimia mahdollisimman tietoturvallisesti, niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä, varmista aina viestin todellisuus ja käytä aina kun mahdollista vahvaa salasanaa sekä monivaiheista tunnistautumista. Kiireen tuntuun ei pidä lähteä mukaan.

Yleisiä ohjeita tietoturvallisuuden parantamiseksi:

✅ Päivitä laitteesi ja ohjelmistosi säännöllisesti – automaattiset päivitykset kannattaa ottaa käyttöön.

✅ Käytä uniikkia, vahvaa salasanaa tai salasanalausetta – erityisesti eri palveluissa eri salasanaa.

✅ Ota käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen aina kun mahdollista.

✅ Pankki tai viranomainen ei koskaan utele salasanojasi tai verkkopankkitunnuksiasi. Jos saat epäilyttävän viestin tai linkin, älä klikkaa. Kirjoita esimerkiksi verkkopankin osoite itse selaimen osoiteriville tai käytä virallisia sovelluksia, jottei sinua ohjata huijaussivustolle.

✅ Jos huijaus on kohdannut – toimi nopeasti, ota yhteyttä pankkiisi tai viranomaisiin, ja kerro kokemuksesi myös läheisillesi.

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Digi- ja väestötietovirasto ja Poliisi ovat koonneet Nyt valppaana -verkkosivustolle asiantuntevat neuvonsa tietoturvariskien kampittamiseen. 👉 https://nytvalppaana.fi/fi