Talousarvio 2026: Toimialojen muutokset

Irtisanomisuhan alainen henkilöstö ja suurimmat sopeutukset keskittyvät talousarviossa 2026 Eloisan toimialoista sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin.  

– Joskus näkee kysymyksiä, että miksi hoito- ja hoivatyöntekijöistä sopeutetaan ja miksi ei vähennetä johtajia. Vähensimme johto-, päällikkö- ja esihenkilötehtäviä parin miljoonan euron edestä heti hyvinvointialueen alussa. Pääasiassa hallintoon, johtoon ja asiantuntijatehtäviin kohdistui vuoden 2023 aikana 155 tehtävän vähennys. Myös tukipalveluja on sopeutettu useammalla miljoonalla. Olemme vähentäneet esihenkilötasoa kaikilla yt-kierroksilla ja tässäkin siihen tuli vähennyksiä, mutta sieltä ei ole enää otettavissa miljoonia. Aivan ilman johtamista ei voi pyörittää noin 8000 ihmisen organisaatiota, huomauttaa taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä. 

Suurimmat sopeutukset sosiaalipalveluissa 

Suurimpia muutoksia talousarvio aiheuttaa sosiaalipalveluissa, jossa henkilöstövaikutuksia tulee 88 henkilötyövuoden vähennyksen verran. Vähennykset sisältävät myös kaksi päällikkötason tehtävää. 

Vaalijalasta lakkautetaan ensi vuoden aikana neljä kuntoutusyksikköä: kaksi Nenonpellosta ja kaksi pienempää Pieksämäen kaupungilla sijaitsevaa yksikköä. Lakkaavat yksiköt ovat nimeltään Sarastus, Nurmela, Koivu3 ja Koivu4. Asiakkaille huolehditaan uusi palvelu tai sijoituspaikka ensi vuoden aikana.

– Me joudumme sopeuttamaan palvelut nyt vaativissa vammaispalveluissa. Muut hyvinvointialueet ja etenkin suuri ostaja Pohjois-Savo ovat tänä vuonna vähentäneet hankintojaan meiltä. Ilman sopeutuksia riskit koko Eloisan taloudelle kasvaisivat liian suuriksi, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi. 

Uusia taloussopeutuksia kohdistuu sosiaalipalveluihin noin 4,2 miljoonan euron edestä. Aiemmin päätettyjä sopeutuksia on jo 5,4 miljoonan edestä.  

– Vaalijala on jo ollut ja tulee olemaan keskeinen teema keskusteluissa ministeriöiden kanssa. Haluamme vakiinnuttaa Vaalijalan aseman kansallisena toimijana kysyntää vastaavalle tasolle ja keskittyä nuorten aikuisten tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon ja kriisiasiakkaisiin eli vaativimpaan laitoskuntoutukseen. THL:n päätöksellä rikoksesta tuomitsematta jääneet erityishuollon asiakkaat ovat yksi Vaalijalan vakiintuneista asiakasryhmistä. Vaalijalan osaaminen on näissä palveluissa erityisen vahvaa, Tavi kertoo. 

Vammaisten päivätoiminta kokee vammaispalvelulain uudistusten johdosta ison muutoksen, kun päivätoiminnan verkostosta suljetaan viisi yksikköä. Uuden vammaispalvelulain mukaan 65 vuotta täyttäneet asiakkaat eivät ole enää oikeutettuja päivätoimintaan.  

– Vahvistamme ensi vuonna omaa toimintaa muun muassa lasten ja perheiden palveluissa. Kun juuri valmistunut lastensuojelun yksikkö Mikkelissä toimii koko kapasiteetilla, tarvitaan vähemmän kalliita ostopalveluja, Tavi sanoo.​ 

Terveyspalvelut vähentää vuodeosastopaikkoja 

Toiseksi eniten Eloisan toimialoista vähentää henkilötyövuosia terveyspalvelut, enintään 59 htv. Vaikutukset henkilöstöön jakautuvat siten, että noin 45 prosenttia vähenee Mikkelistä, 45 prosenttia Savonlinnasta ja 10 prosenttia Pieksämäeltä.​ 

Säästöjen kokonaisvaikutus on 8,6 miljoonan euroa vähennys ilman vuokria. Tästä henkilöstön osuus on 3,5 miljoonaa. Muiden säästöjen ja ostopalvelujen vähennykset ovat noin 5,2 miljoonaa.  

Suurimmat talousvaikutukset tulevat sairaalapalveluihin, noin 5,3 miljoonan edestä. Iso osa tästä tarkoittaa erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkojen vähennyksiä Savonlinnassa, kun kaksi osastoa yhdistetään. Tästä seuraa henkilöstön vähennystä 19 htv.  

– Savonlinnassa paikkoja tarvitaan aiempaa vähemmän, koska täyttöaste on matala. Mikkelissä paikkoja tulee hieman lisää, koska tarve lisääntyy. Paikat eivät siis ”siirry” kaupunkien välillä vaan niitä lisätään ja vähennetään tarpeen mukaan. Paikat siirtyvät lähinnä kotiin, koska liikkuvan sairaalan toimintaa laajennetaan vuodeosastopaikkojen vähennysten vuoksi, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen. 

Suurin henkilöstövähennys terveyspalveluissa menee diagnostisiin ja tukipalveluihin, kaikkiaan 24 htv:n verran, kun tekoäly ja puheentunnistus korvaavat tekstinkäsittelyä. Tämän talousvaikutus on 400 000 euron luokkaa. 

Asiakkaille näkyvät todennäköisesti eniten sote-keskusten palveluverkon tiivistykset ja tilamuutokset. Suun terveydenhuollon pieniä pisteitä aiotaan sulkea. Jos vuokraneuvottelut kuntien kanssa eivät etene, Eloisa joutuu laittamaan terveydenhuollon toimipisteitä sulkuun. Useimpien kuntien kanssa vuokraneuvottelut ovat jo pitkällä.

Sote-keskusten palveluista vähenee henkilöstöä 13 htv:n verran ja säästöä kertyy noin 0,9 miljoonaa euroa. 

– Asukasluvun väheneminen suunnilleen tuhannella vuodessa tarkoittaa, että palvelujen tarve vähenee. Ohjaavat ministeriöt vaativat tämän näkymistä palveluverkon supistuksina ja ne ovat muun muassa lainanottovaltuuksien ehdoissa, Kuosmanen perustelee esitystä.  

Akuuttipalveluissa sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa henkilöstö vähenee 8 htv:n verran. Tämä tarkoittaa muutoksia moniammatillisissa yksiköissä ja yhdestä 12 tunnin valmiudessa olevasta ensihoidon yksiköstä voidaan luopua. 

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut vähentävät ostopalveluja ja keventävät palvelurakennetta vähentämällä asumispaikkoja ja vahvistamalla avopalveluja. 

– Kehittämistyöstä mainittakoon, että omalääkärimallin pilotointi Savonlinnassa jatkuu. Vuoden alussa otamme käyttöön sairastumisriskiä ennustavan verikoetestin pilotin perusterveydenhuollossa, Kuosmanen kertoo. 

Ikääntyneiden palvelut avaa uuden palvelutalon ja turvaa peruspalvelut

Ikääntyneiden palveluihin on vuodelle 2026 mitoitettu 4 miljoonan euron sopeutukset ja noin miljoonan euron uudet sopeutukset. Aiempina vuosina sopeutuksia on tehty jo noin 8,1 miljoonalla, vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet koko ajan. Henkilöstömäärä on vähentynyt noin 40 htv:lla.  

Ikäpalvelut hillitsee kulujen kasvua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Asiakas- ja palveluohjauksella on iso merkitys asiakkaiden tarvetta vastaavan palvelun pääsyyn määräajassa.  

– Turvaamme peruspalvelut, vaikka talous haastaa meitä kovasti ja asiakkaiden määrä kasvaa ja hoitoisuus lisääntyy. Pääpaino on asiakastyössä. Ensi vuonna avaamme uuden 59 asumispaikan palvelutalon Mikkelissä Mannerheimintien varteen. Talon yläkertaan saadaan seniorien vuokra-asumista. Työntekijät saamme pääosin järjestelemällä tehtäviä uudelleen, kertoo toimialajohtaja Niina Kaukonen.  

Eloisan uuteen palvelutaloon tarvitaan noin 40 henkilötyövuoden verran työntekijöitä turvaamaan yhteisöllisen, ympärivuorokautisen ja tarvittavan kotihoidon palvelun.  

Noin 20-24 henkilölle tulee työtehtäviin muutoksia ja integroidaan joitakin asiantuntijatehtäviä toimialojen välillä.   
 
Osana asumisen selvitystä Ikäpalvelut on arvioinut Eloisan palveluasumisen kalliit tilat, hankkii mahdollisesti korvaavia tiloja sekä luopuu pienistä kotihoidon toimistotiloista. 

Teknologiaa voi jatkossa hyödyntää palvelujen tuotannossa nykyistä enemmän, kun asiaa koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2026 alussa. Ikäpalvelut on valmistellut teknologian suunnitelmaa asumis- ja kotiin annettavissa palveluissa.  

Uudenlaisia toimintatapoja toimeenpannaan muun muassa kotihoidon aluejaon uudistaminen kilpailutetun toiminnanohjausjärjestelmän myötä. 

Omais- ja perhehoidon lakiuudistukset huomioidaan näiden palvelujen osalta sosiaali- ja ikääntyneiden palveluissa.   

Vuokrakulut näkyvät konsernipalvelujen taloudessa 

Konsernipalveluihin ei tällä kertaa kohdistunut henkilöstön irtisanomisuhkia. Muille toimialoille palveluja tuottava konsernipalvelut vähensi henkilöstöään jo aiempina vuosina kaikkiaan 12,5 prosenttia (mukaan ei ole laskettu ulkoistusta). 

Konsernipalvelujen taloudessa näkyvät suurimpana menoeränä muiden toimialojen tilojen vuokrat, joiden alentamisesta on neuvoteltu jo liki kahden vuoden ajan alueen kuntien kanssa. Tällä hetkellä näyttää toteutuvan noin 4,2 miljoonan euron alennukset, kun Eloisa tavoitteli sote-uudista edeltävää vuokrien tasoa eli noin 5 miljoonan vähennystä. 

– Jos ja kun tuo toteutuu, niin se tuo merkittävää helpotusta Eloisan talouteen tulevina vuosina. Olisimme halunneet tämän sopimusten kautta valmiiksi varmana lukuna tähän talousarvioon. Kuntien kanssa eteneminen ottaa kuitenkin näköjään oman aikansa. Monien kanssa on kyllä näköpiirissä merkittäviä vastaantuloja, sanoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.   

Moni kehitystyö on tullut muualle organisaatioon hankkeiden myötä konsernipalvelujen kautta. 

– Iso haaste on, että nyt suuret hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyneet ja ministeriöiden rahoittamat hankkeet loppuvat. Moni ammattilainen on ollut tällä rahoituksella esimerkiksi uudistuneissa digipalveluissa töissä, kertoo Sipilä. 

Kehitystyö jatkuu joka tapauksessa tulevana vuonnakin. Äskettäin sisäisesti on julkaistu henkilöstön kanssa tehty organisaatiokulttuurin käsikirja, jonka ajatukset jalkautetaan 2026.

– Isoja muutoksia kokevassa organisaatiossa tarvitaan hyvää esihenkilötyötä. Seuraamme johtamisen laatua. Olemme arvioineet esihenkilöt ja 2024 alkanut esihenkilövalmennus jatkuu. Seuraamme henkilöstökokemusta ja parannamme sitä, kertoo henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua. 

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut aikoo ehkäistä onnettomuuksia tekoälyn avulla 

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut teki suurimmat säästönsä aiempina vuosina ja tällä kertaa sinne ei kohdistunut irtisanomisuhkia. Pelastustoimen palvelutasopäätöstä ei myöskään tehdä uudelleen.  

Yhteistoimintaneuvotteluissa säästöjä haettiin noin 180 000 euron verran, jotka saadaan hyödyntämällä eläköitymisiä ja määräaikaisuuksia vähentämällä. Pelastustoimessa tehtävien uudelleenjärjestelyjä tulee 6-8 henkilötyövuoden verran. 

– Pääsemme myös tekemään kehitystyötä. Käynnistämme Eloisan turvallisuuskulttuurin kehittämishankkeen. Tavoitteena on siirtyä reaktiivisesta turvallisuustyöstä kohti ennakoivaa ja osallistavaa toimintakulttuuria. Jatkamme robotiikan ja tekoälyn käyttöä onnettomuuksien ehkäisytyön tukena, kertoo pelastus- ja turvallisuusjohtaja Seppo Lokka.