Siirry sisältöön
Haku Yhteystiedot Palaute Päätöksenteko

Mikkelin keskussairaala on valittu Vuoden elinluovutussairaalaksi

Julkaistu
Siniasuiset sairaanhoitaja ja lääkäri pitävät käsissään kehystettyä kunniakirjaa
Mikkelin keskussairaalan teho- ja valvontaosaston osastonhoitaja Saara Liukkonen ja osaston vastuulääkäri ja anestesialääkäri Tuomas Luomaranta muistuttavat, että elinluovutusprosessin sujuvuus on sairaalan usean osaston tarkkaa yhteispeliä.

Munuais- ja maksaliitto palkitsi Mikkelin keskussairaalan Vuoden elinluovutussairaalana. Palkitseminen ei perustu elinluovutusten määriin vaan sen yhteydessä arvioidaan laatua ja sujuvuutta elinluovutustoiminnassa, kuten prosessin toimivuutta, mahdollisten elinluovuttajien tunnistamista sekä sairaalan henkilökunnan kouluttamista ja sitoutumista.

Mikkelin keskussairaalassa hoidettiin vuonna 2025 neljää elinluovuttajaa. Eloisan elinluovutustyöryhmä on kouluttanut aktiivisesti sairaalan henkilöstöä ja potentiaaliset elinluovuttajat on onnistuttu tunnistamaan hyvin. Prosessi on erittäin tiivistä päivystysosaston, teho- ja valvontaosaston sekä leikkausosaston yhteistyötä.

Keltamusta elinluovutuskortin infojuliste Mikkelin keskussairaalan teho- ja valvontaosaston käytävän seinällä, taustalla potilassänky
Kun ilmaisee selkeästi oman elinluovutustahtonsa, voi auttaa muita apua tarvitsevia ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Elinluovutustahdolla voi auttaa apua tarvitsevia

Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa. Siirrettävistä elimistä on pulaa ja joka vuosi elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia kuolee, koska sopivaa siirrännäistä ei saada ajoissa. Yleisimmät elinsiirrot koskevat munuaista, maksaa, haimaa, sydäntä ja keuhkoa.

Elinluovutustoiminta on Suomessa tarkoin säädeltyä ja eettisesti korkeatasoista. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Henkilökohtaisella elinluovutustahdolla voi kuitenkin suoraviivaistaa elinluovutusprosessia merkittävästi.

Elinluovutustahdon voi ilmaista esimerkiksi kirjaamalla tahdon Omakantaan, allekirjoittamalla paperisen elinluovutuskortin tai keskustelemalla asiasta lähiomaisten kanssa. Myönteinen elinluovutustahto ei vaikuta hoitoon, jos sairastuu vakavasti.

Potentiaalinen elinluovuttaja sairaalassa on kriittisesti neurologisesti sairastunut tai vammautunut potilas, jonka vaikea aivovaurio todennäköisesti johtaa kuolemaan. Jos potilas on tunnistettu sairaalassa mahdolliseksi luovuttajaksi, päätöksen elinsiirrosta potilaan kuoleman jälkeen tekevät elinsiirtokirurgit, ei hoitavan sairaalan henkilökunta.

Uudella toimintamallilla voidaan pystyä auttamaan yhä useampia

Mikkelin keskussairaalassa elinsiirtoprosesseja kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2027 myös Mikkelissä mahdollistuu DCDD-elinluovutustoiminta, mikä on alalla uusinta ja kansainvälisesti vakiintunutta toimintaa.

DCDD:llä tarkoitetaan elinluovutusta verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen. Tällöin aivokuoleman toteamisen kriteerit eivät välttämättä täyty, mikä olisi edellytys perinteiselle elinluovutukselle.