Eloisan toimialojen talousarviot 2027

Eloisan sopeutukset kohdistuvat eri toimialoihin niiden koon mukaan. Suurin toimiala, noin 42 prosenttia menoista kattava terveyspalvelut tekee suurimmat sopeutukset, noin 15,3 miljoonan euron edestä. Se on noin 4 prosenttia toimialan noin 376 miljoonan euron kuluista.

Terveyspalvelut sopeuttaa ja innovoi

Terveyspalvelut vastaa sopeutusten aiheuttamiin muutoksiin kehittämällä toimintojaan.

– Vuonna 2027 edistämme strategisia tavoitteitamme: kasvatamme tuottavuutta, otamme käyttöön yhteisiä toimintamalleja ja parannamme hoidon jatkuvuutta. Innostamme henkilöstöä innovoimaan. Otamme käyttöön tekoälykirjaamista ja edistämme perustason ja erikoissairaanhoidon sovittamista yhteen eli sote-integraatiota, kertoo toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.

Merkittävin muutos sotekeskuspalveluissa on Sulkavan kokonaisulkoistuksen päättyminen ja toiminnan siirtyminen omaksi toiminnaksi vuoden 2027 alusta. Liikkuvia ja digitaalisia palveluja lisätään koko Eloisan alueella, millä turvataan hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta.

– Sairaalapalveluissa tavoitteena on turvata Mikkelin keskussairaalassa laajat keskussairaalatasoiset palvelut ja Savonlinnan sairaalassa seudun asukkaiden usein tarvitsemat palvelut – ympärivuorokautinen päivystys ja laajat erikoissairaanhoidon poliklinikkapalvelut, sanoo Kuosmanen.

Ikääntyneiden palvelujen asiakasmäärät kasvavat

Ikääntyneiden palvelujen asiakasmäärät kasvavat vuosittain ja sitä myötä myös toimialan kulut sekä tuotot. Eloisan menoista ikääntyneiden palvelut kattaa noin viidenneksen, 202 miljoonaa euroa eli 22 prosenttia.

Ikäpalvelujensopeuttamistavoitteeksi on asetettu 7,6 miljoonaa euroa, joka on 3,9 prosenttia toimintakuluista.  

– Sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä asiakas- ja palveluohjausta kehitetään ja prosesseja uudistetaan. Asiakkaat saavat edelleen tuen mahdollisimman varhain, tarpeen mukaiset palvelut viivytyksettä ja lain edellyttämässä määräajassa, kertoo ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen.

Uuden teknologian, muun muassa tekoälyperusteisen kirjaamisen avulla vapautetaan henkilöstöresurssia välittömään asiakastyöhön.

Palvelualueiden määrää vähennetään kolmeen ja hallinnollinen työ tiivistyy, kun arjen tuki- ja etäpalvelut yhdistyvät geriatrisen osastopalvelujen kanssa.

– Turvaamme lakisääteiset peruspalvelut asiakkaille. Kustannusten kasvua saamme hillittyä kehittämällä prosesseja, Kaukonen kertoo.

Kaukonen kiittelee henkilöstöltä tulleista noin 200 ehdotuksesta säästöideoiksi.

–  Iso kiitos hyvistä ideoista. Suurimmat säästömahdollisuudet henkilöstö näkee kotihoidon ja varahenkilöstön organisoinnissa, palveluohjauksen rakenteissa, työvuorosuunnittelussa sekä hoitotarvikekustannuksissa. Vastauksissa korostuu myös, että hyvin toimiva kotihoito, kuntoutus ja oikea-aikainen palveluohjaus ovat tärkeimmät keinot ehkäistä raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta, sanoo Kaukonen.

Sosiaalipalveluja mylläävät lakimuutokset

Eloisan menoista sosiaalipalvelut käyttää noin 19 prosenttia, yhteensä noin 174 miljoonaa euroa.

Säästötavoitteeksi tuli 5,8 miljoonaa euroa, joka on 3,4 prosenttia vuoden 2026 ennustetuista toimintakuluista. Säästöjä haetaan muun muassa palvelurakenteen keventämisestä ja ostopalveluista.

Suurimpia muutoksia sosiaalipalveluissa tuovat edelleen vammaispalvelulain ja toisaalta sosiaalihuoltolain varsin mittava uudistus, joka muuttaa ammattilaisen työtä ja lisää välitöntä asiakastyötä. Laki tulee voimaan 1.7.2027. Vammaispalvelulain siirtymäaika päättyy vuoden 2027 lopussa. Valtion rahoitus on näiden muutosten myötä jo pienentynyt. Myös lastensuojelulakiin on tullut muutoksia.

Työikäisille tulee uusi palvelu, toimintakyvyn ja osallisuuden tuki, korvaamaan osittain kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Uuden palvelun asiakasmäärät ovat todennäköisimmin nykyistä pienemmät.

– Lapsiperhepalvelut ja lastensuojelu yhdistyvät. Se on iso muutos, jonka toivomme näkyvän monella tapaa myönteisesti erityisesti asiakkaillemme. Pyrimme parantamaan perheiden palveluja siten, että autamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voimme välttää raskaampia palveluja, esimerkiksi huostaanottoja, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi.

Lastensuojelua kehitetään erityisesti SOILA-hankkeen kautta. SOILA eli Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke tukee sosiaalisten innovaatioiden syntymistä sekä lastensuojelun palvelujen uudistamista. Uudet sosiaaliset innovaatiot löydetään työskentelemällä yhdessä lastensuojelun toimijoiden, nuorten, perheiden ja sidosryhmien kanssa.

Vaativia vammaispalveluja tuottavan Vaalijan osaamis- ja tukikeskuksen suhteen on käynnissä brändin kirkastaminen. Vuoropuhelu muiden hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kanssa on Tavin mukaan entistä tärkeämpää.

– Eriytämme Vaalijalan omaksi palvelualueeksi. Tällä strategisella siirrolla selkeytämme sen roolia osana hyvinvointialuetta ja voimme paremmin tehdä näkyväksi sen kansallista roolia. Keskitämme Nenonpeltoon koko laitospalvelun ja tämän muutoksen myötä Virta-yksikkö suljetaan, Tavi kertoo.

Konsernipalvelut sopeuttaa ja sopeutuu muiden sopeutuksiin

Eloisan muita toimialoja ja -palveluja tukeva konsernipalvelut sopeuttaa 131 miljoonan euron talouttaan noin 5 miljoonalla. Sopeutuksista kohdistuu noin kolmasosa henkilöstöön. Muita isoja sopeutuskohteita ovat muun muassa toimitilasäästöt ja ict-järjestelmien optimointi.

– Konserni sopeuttaa kahta kautta. Sopeudumme ydintoimialojen mukana, kun niiden muutoksista seuraa vaikutuksia tukipalveluihin. Toisaalta osallistumme organisaatiotasoisiin kehittämistoimiin. Aika paljon pystymme tekemään vielä tehostamisen kautta, koska teknologia kehittyy. Tehostamme myös konsernin omaa palvelutuotantoa ja kehitämme muun muassa Eloisan tietojärjestelmäympäristöä, kertoo konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Pelastus- ja turvallisuuspalvelut lisää valtakunnallista yhteistyötä

Toimialoista pienimmän, pelastus- ja turvallisuuspalvelujen sopeuttamistarve on noin 600 000 euroa. Eloisan taloudesta toimialan 15,4 miljoonan euron menot ovat noin 2 prosenttia.

– Talouden sopeuttamiseksi pelastustoimessa lisäämme valtakunnallista yhteistyötä sekä yhteisten järjestelmien ja toimintatapojen hyödyntämistä. Samalla tarkastelemme paikallisten tukitehtävien järjestämistä ja hankintoja osana toiminnan ja talouden kokonaisuutta, kertoo pelastus- ja turvallisuusjohtaja Seppo Lokka.

Lisätietoja

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@pelastustoimi.fi

Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi