Etelä-Savon aluehallitus aloitti talousarvion 2027 käsittelyn

Talousasiat määrittivät pitkälti maakuntaliiton tiloissa kokoontuneen Etelä-Savon aluehallituksen kokousta.  Aluehallitus sai tuoreeltaan käsittelyynsä hyvinvointialuejohtajan esityksen talousarvioksi ja palaa vielä sen ääreen 23.11.2026.

– Tässä kokouksessa emme tehneet vielä päätöksiä tai äänestäneet. Alustavasti kuitenkin linjasimme, että lisäsopeutuksia ei tehdä, vaikka valtio rahoitus väheni juuri 4 miljoonaa. Talouden kokonaisuus näyttää sen verran vakaalta, että pystymme jo tällaiset heilahdukset kattamaan ensi vuonna. Kovien yt-neuvottelujen päälle uudet neuvottelut olisivat olleet henkilöstölle kohtuuttomia. Aiempina vuosina sama tilanne olisi vaatinut välittömiä toimia, arvioi aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä.

Aluehallitus kävi läpi myös investointeja. Niiden toteutumisen suhteen on vielä suurta epävarmuutta, koska seuraavana päivänä oli vasta edessä lainanottoneuvottelut ministeriöiden kanssa.

– Joka tapauksessa ensimmäistä kertaa saamme omaa lainanottovaltuutta. Se on yksi merkki siitä, että talous on paremmalla tolalla, iloitsee taloudesta vastaava konsernipalvelujen johtaja Sami Sipilä.

Pitkäaikaista lainaa on tarkoitus ottaa enintään 26,6 miljoonalla eurolla. Lainaa otetaan kuitenkin enintään investointien määrän verran ja pääasiassa investoinnit on tarkoitus hoitaa kassavaroista. Aiempina vuosina Eloisa on lyhentänyt noin 10 miljoonalla eurolla vuosittain edeltävien sote-kuntayhtymien lainoja.

Tarkoituksena on uusia laitekantaa sekä korjata Savonlinnan sairaalan ja Mikkelin keskussairaalan rakennuksia. Mikkelissä ovat edessä keskussairaalan E- ja D-osien peruskorjaukset 2,85 miljoonalla eurolla ja Savonlinnassa A, B ja I-osien peruskorjaukset 3,95 miljoonalla eurolla.

Uusista rakennuksista on aikeissa aloittaa Pieksämäen sotepe-keskuksen rakentaminen 3,5 miljoonalla ja rakentaa loppuun Rantasalmen paloasema. Investointeja vastaavia sopimuksia on edessä noin 4,5 miljoonalla eurolla. Ne sisältävät pääosin ict- ja ajoneuvoleasingsopimuksia.

Aluevaltuusto päättää talousarviosta 30.11.2026.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi

Kuluvan vuoden talousarvio muuttuu hyvän tuloksen takia

Myös kuluvan vuoden talousarvio kaipaa aluehallituksen mukaan tarkentamista. Ylijäämää ennakoidaan kertyvän odotettua enemmän, minkä johdosta talousarviota 2026 joudutaan muuttamaan vielä vuoden lopussa.

Kokonaisuutena osavuosikatsauksen tulosennuste näyttää 13,8 miljoonaa euroa ylijäämää, eli noin 6,7 miljoonaa euroa aluevaltuuston joulukuussa vahvistamaa talousarviota enemmän. Edelliseen kvartaaliin verrattuna tulosennuste on parantunut noin 3,6 miljoonaa euroa.

Toimintatulojen arvioidaan toteutuvan noin 6,8 miljoonaa euroa talousarviota paremmin. Toimintamenojen ylitys talousarvioon nähden on 8,4 miljoonaa euroa, ja suurimmat ylityspaineet kohdistuvat palvelujen ostoihin.

Vuoden 2026 tulosennusteessa toimintamenoiksi arvioidaan 909,5 miljoonaa ja vuoden 2025 tilinpäätöksessä vastaava luku oli 907,5 miljoonaa euroa. Kasvuprosentiksi muodostuisi täten 0,2, joka on hyvin maltillinen yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna ja selkeästi alle hyvinvointialueiden keskiarvon.

Vuoden 2026 talousarvioon on sisällytetty yhteensä 52 miljoonan edestä sopeutustoimia, joista kuitenkin jo vuoden 2025 tilinpäätökseen toteutui 2,7 miljoonaa euroa. Näin ollen vuodelle 2026 sopeutustoimia kohdistuu 49,3 miljoonaa euroa, joista on tämä hetken arvion mukaan toteutumassa 39,0 miljoonaa. Sopeutustoimista uhkaa jäädä kokonaan toteutumatta noin 1,1 miljoonaa euroa ja todennäköisesti myöhemmin arvioidaan toteutuvan 10,7 miljoonan euron sopeutukset.

Joidenkin vuonna 2026 toteutuvien sekä myöhemmin toteutuvien toimenpiteiden arvioidaan toteutuvan alkuperäistä suunnitelmaa parempana. Toimialat ovat arvioineet sopeutusten toteutumista sopeutustoimenpidekohtaisesti, mutta säästöä voi syntyä myös alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Lisäksi toteutumattomista sopeutuksista 2,2 miljoonaa euroa on toteutettu muilla talouden sopeutuksilla.

Lisätietoja

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi

Eloisa aikoo luopua kehitysvammaisten työosuusrahasta

Aluehallituksen listalla oli erikseen talousarvioon liittyvä vammaispalvelujen asia. Vammaispalveluiden vuoden 2027 talousarvioesityksessä esitetään kehitysvammaisten työtoiminnan työosuusrahan maksamisesta luopumista. Ehdotetusta muutoksesta saatava säästö on 286 000 euroa.

– Tämä on selkeä säästöpäätös, joita joudumme esittämään talouden tapapainottamiseksi. Työosyysraha ei ole lakisääteinen, kertoo sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi.

Tähän asti kehitysvammaisten työtoiminnan työosuusrahaa on maksettu vuonna 2023 tehdyn Eloisan oma päätöksen perusteella kehitysvammalain nojalla järjestettävässä työtoiminnassa 3–12 euroa toimintapäivältä. Avotyötoiminnasta päätettiin tuolloin maksaa 2 euroa työtoimintatunnilta, kuitenkin enintään 12 euroa työtoimintapäivältä. Työosuusrahaa ei maksettu päivätoiminnasta.

Lisätietoja

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi

Aluehallitus hyväksyi pelastustoimen ja ensihoidon palvelutasopäätökset

Aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan palvelutasopäätökset pelastustoimeen ja ensihoitoon. Ensihoidon päätös lähti tiedoksi myös aluevaltuustolle ja pelastustoimen päätös hyväksyttäväksi. Aluevaltuuston hyväksymä pelastustoimen palvelutasopäätös on toimitettava vielä lupa- ja valvontavirastolle (LVV).

Pelastustoimen uuden palvelutasopäätöksen pohjana on Etelä-Savon maakunnan alueellinen riskinarvio 2023 ja pelastustoimen päivitetty riskianalyysi 2026.

– Palvelujen tarvetta ja mitoitusta arvioidaan suhteessa tunnistettuihin riskeihin ja toimintaympäristön muutoksiin. Arvioinnissa käytetään muun muassa ns. riskiruutuja, joiden perusteella arvioidaan kyvykkyyttämme. Meillä taso on hyvä ja ongelmariskiruutuja ei muodostu eli saavutamme mahdolliset kohteet määritellyssä ajassa, kertoo pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka.

Aluehallintovirastojen laatimalle pohjalle tehty pelastustoimen palvelutasopäätös sisältää lain perusteella salassa pidettäviä tietoja.

– Pelastustoimen palvelutuotanto perustuu päätoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien valmiuteen. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä ensimmäinen pelastusryhmä muodostuu päätoimisesta henkilöstöstä ja pelastusjoukkueen muut ryhmät sopimuspalokuntien henkilöstöstä, kertoo Lokka.

Muilla paloasemilla pelastusryhmä muodostuu pääsääntöisesti sopimuspalokuntatoimintaan osallistuvasta henkilöstöstä, ja pelastusjoukkue kootaan eri paloasemien pelastusryhmistä. Muiden paloasemien päätoimisen henkilöstön vahvuus voi vaihdella riskiaikojen ja muiden toimintaan vaikuttavien tekijöiden mukaan.

Myös ensihoidon palvelutasopäätöksen yksityiskohtaiset suorituskykyyn liittyvät operatiiviset tiedot ovat salassa pidettävää tietoa. Ensihoitopalvelun suunnittelun lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisilla alueilla.

– Tavoitteena on tuottaa ensihoitopalvelua kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Eloisa pärjääkin Itä-Suomen yhteistyöalueen vertailussa hyvin erityisesti ydintaajamien tavoittamisajoissa. Keskeinen haaste ja kehittämiskohde, toimintaympäristö huomioiden, on maaseutualueiden C-tehtävien tavoitettavuus. Tiedämme kuitenkin, että C-tehtävien kansallisen 30 minuutin tavoittamisaikatavoitteen ylittymisellä on vain harvoin merkitystä lääketieteellisesti, kertoo ensihoidon tulosaluepäällikkö Marko Pylkkänen.

Toimintaympäristön muutokseen vastaamiseksi ensihoitopalvelua on kehitetty osana kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluja sekä liikkuvan sairaalan toimintaa.

– Erityisesti ensihoidon ja liikkuvan sairaalan välistä yhteistyötä on alueella määrätietoisesti vahvistettu, mikä on parantanut palvelujen yhteensovittamista ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Ensihoidon tavoittamisaikojen mittaamisen lisäksi painopiste siirtyy jatkossa enemmän ensihoidon vaikuttavuuden mittaamiseen ja palveluohjaukseen, unohtamatta tietenkään kiireellisten ja aikakriittisten tehtävien seurantaa, kertoo Pylkkänen.

Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, yhteistyöalueen ensihoitokeskuksen valmistelemat tavoitteet ajasta, jossa väestö tavoitetaan, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset asiat.

Lisätietoja

Pelastustoimen palvelutasopäätös:

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@pelastustoimi.fi

Ensihoidon palvelutasopäätös: 

Ensihoidon ylilääkäri Janne Kuusela, puh. 044 351 9608, janne.kuusela@etelasavonha.fi

Tulosaluepäällikkö Marko Pylkkänen, puh. 040 359 6742, marko.pylkkanen@etelasavonha.fi

——