Lapsen elatusavun turvaaminen

Molemmilla vanhemmilla on elatusvelvollisuus alaikäisestä lapsestaan.

Jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona tai mikäli vanhempi ei muulla tavoin huolehdi hänen elatuksestaan, lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua. Vanhemmat voivat sopia lapsen elatusavusta ja sen suuruudesta keskenään tai lastenvalvojan luona. Vanhempien keskinäinen sopimus ei ole ulosottokelpoinen eikä se alle Kelan elatustuen jäädessään oikeuta Kelan elatustukeen, vaikka elatusvelvollisen elatuskyky olisi puutteellinen.

Lastenvalvoja voi vahvistaa lapsen elatusta koskevan sopimuksen, jos vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä ja jos sopimus on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan on ennen sopimuksen vahvistamista harkittava, onko sopimus kohtuullinen: turvaako se lapsen riittävän elatuksen ja vastaako se vanhempien elatuskykyä.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavusta, asia on mahdollista viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta.

Vanhempien elatusvastuu jatkuu myös lapsen sijoituksen aikana. Kun lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, lapsen edustajana elatussopimusasiassa toimii käräjäoikeuden määräämä edunvalvojan sijainen/edunvalvoja. Maksettu elatusapu/elatustuki kerryttää kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen itsenäistymisvaroja.

Myös vuoroasumistilanteessa toinen vanhemmista voi olla velvollinen maksamaan elatusapua. Elatusapu määräytyy lapsen elatuksen tarpeen ja vanhempien elatuskyvyn mukaan. Kun lapsi vuoroasuu, elatusvelvollisuus voidaan vahvistaa kummalle vanhemmalle tahansa. Lapsen virallisella asuinpaikalla ei tässä tilanteessa ole merkitystä.

Erotilanteessa perhe voi saada tukea Kelasta. Kela voi maksaa elatustukea, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta vanhemmaltaan tai jos vahvistettu kiinteä elatusapu on pienempi kuin elatustuki. Elatustukea voidaan maksaa myös, jos elatusvelvollista vanhempaa ei ole.