Eloisan talousarvio 2026 sopeuttaa Vaalijalasta ja sairaaloista 

Etelä-Savon hyvinvointialue sopeuttaa talousarviossaan 2026 menojaan ja toimintojaan 25 miljoonalla eurolla. Kun kuluvan vuoden toimintamenot ovat ennusteen mukaan noin 914 miljoonaa euroa, niin hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälän talousarvioesityksessä vuodelle 2026 ne putoavat noin 901,1 miljoonaan. 

– Sopeutamme menojamme erittäin voimakkaasti valtiolta tulevaan rahoitukseen. Talousarvioesitykseni tarkoitus on aloittaa kertyneiden alijäämien kattaminen ja näin välttää valtion arviointimenettely, jonka karuja tuloksia näemme jo Keski-Suomesta. Emme pysty kattamaan alijäämiä vuoden loppuun mennessä. Tässä suhteessa talousarvio tulee olemaan rahoituslain vastainen, Seppälä tiivistää talousarvion keskeisimmät piirteet. 

Hyvinvointialuejohtajan talousarvio tavoittelee noin 10 miljoonan euron ylijäämää. Seppälä arvioi tavoitteen saavuttamisen olevan mahdollista mutta sopeutusten täydellisen onnistumisen takana.   

– Toteutuessaan 10 miljoonan ylijäämä tarkoittaisi, että alijäämien määrä putoaisi 81,3 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen alijäämä olisi siten noin 620 euroa, kertoo rahoitusjohtaja Arto Jalkanen. 

Taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä muistuttaa, että niin alijäämien kuin niistä seuraavien sopeutusten takana on valtion riittämätön rahoitus. 

– Olemme pitäneet menojen kasvun alle kahdessa prosentissa, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli kolmen prosentin. Menojen hillinnässä kuulumme parhaiden alueiden joukkoon. Alle kaksi prosenttia on kova tulos, kun työvoimavaltaisella alalla palkatkin ovat nousseet viittä prosenttia. Rahoitusjärjestelmä vain kohtelee karusti meidän kaltaista väestöään menettävää aluetta, jonka palvelutarve säilyy korkealla tasolla. Toivon kovasti, että järjestelmään saadaan pian muutos. Muuten tämä menee mahdottomaksi, Sipilä sanoo.  

Seuraavaksi talousarvio menee Eloisan luottamuselinten käsittelyyn. Aluevaltuusto päättää talousarviosta lopullisesti 8.12.2025. 

Sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut sopeuttavat eniten 

Noin 25 miljoonan euron sopeutukset osuvat eniten vaativiin vammaispalveluihin eli käytännössä Vaalijalaan Pieksämäelle sekä sairaalapalveluihin. Vaalijalasta lakkaa neljä yksikköä ja henkilötyövuodet vähenevät 66 htv:n verran. Suurimmat euromääräiset sopeutukset terveyspalveluiden sisällä tulevat sairaalapalveluihin, noin 5,3 miljoonan euron verran. Käytännössä tämä tarkoittaa vuodeosastopaikkojen ja ostopalvelun vähentämistä.  

Eloisan toimialoista sosiaalipalvelut vähentää eniten henkilöstöään, enintään 88 henkilötyövuoden verran. Taustalla on, että muut hyvinvointialueet, etenkin Pohjois-Savo, ovat vähentäneet viime ja tänä vuonna palvelujen ostoja Vaalijalasta. 

Henkilöstövähennyksiä tulee toiseksi eniten terveyspalveluihin, enintään 59 henkilötyövuotta. Säästöjä tästä saadaan noin 3,4 miljoonan euron verran. Suurimmat henkilöstövähennykset (24 htv) terveyspalveluissa syntyvät, kun puheentunnistus ja tekoäly alkavat korvata sihteerityötä kirjaamisessa. Erikoisairaanhoidon vuodeosastopaikkojen määrä supistuu Savonlinnassa, mistä seuraavat 19 htv:n henkilöstövähennykset.  

Kaikkiaan terveyspalvelut säästää 8,6 miljoonan euron verran, josta noin 5,2 miljoonan edestä on muita säästöjä, joihin kuuluvat muun muassa ostopalvelujen vähentämiset.  

– Toivotan henkilöstölle jaksamista. Muutoksia tapahtuu organisaatiomme hyvin monissa paikoissa, koska ensi vuoden säästöjen lisäksi myllertää vielä aiemmin tehtyjen päätösten toimeenpano, Seppälä pahoittelee. 

Asiakkaille näkyvät eniten palvelupisteiden muutokset. Suun terveydenhuollon pieniä pisteitä aiotaan sulkea. Jos vuokraneuvottelut kuntien kanssa eivät etene, Eloisa joutuu laittamaan terveydenhuollon toimipisteitä sulkuun. Monien kuntien kanssa neuvottelut ovat tosin jo pitkällä. 

Myös tuloja aiotaan lisätä. Terveyspalvelut osallistuu muiden alueiden leikkausjonojen purkuun. 

– Kaikki ei ole vain pelkkää toimintojen leikkausta vaan mukana on kehittämistä ja uudistuksia. Esimerkiksi kirjaamisen muutokset tulevat tekoälyn kehittymisen myötä. Ikääntyneiden palveluissa tarvitaan lisää tekijöitä, kun Mikkelin Mannerheimintien varressa sijaitseva palvelutalo avataan. Uuteen 59-paikkaiseen taloon saadaan tekijät pääosin järjestelemällä tehtäviä uudelleen, Seppälä kertoo.  

Palveluverkon karsinta on Seppälän mukaan taas seurausta valtiovallan investoinnille asettamista ehdoista, joiden taustalla taas on alueemme väestön väheneminen, joka leikkaa rahoitusta. 

– Tämän esityksen perusteella meille jää vieläkin maan tihein palveluverkko. Haastan kaikki eteläsavolaiset houkuttelemaan tänne uusia asukkaita. Se vahvistaisi parhaiten talouttamme, Seppälä sanoo. 

Kuluvan vuoden talous kohenee 5 miljoonalla 

Talousennuste kuluvalle vuodelle on parantunut noin viidellä miljoonalla eurolla. Alijäämää näyttää tulevan silti noin 14,7 miljoonan euron verran. 

– Kunnianhimoisena tavoitteena oli saada tälle vuodelle nollatulos. Se ei näytä onnistuvan, vaikka olemme pystyneet hillitsemään menojen kasvua merkittävästi. Suurin syy uusiin ylijäämiin on, että päätökset siirtyivät viime vuonna pitkälle loppuvuoteen ja se viivytti toimeenpanoa. Osa päätöksistä voidaan panna toimeen vasta ensi vuonna ja osaa ei voida lainkaan toteuttaa. Tulopuolelle ison loven tekee, että muut hyvinvointialueet ostavat huomattavasti vähemmän Vaalijalan palveluja kuin ennakoimme, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sipilä. 

Tältä vuodelta jää kokonaan toteutumatta 5,6 miljoonan euron ja seuraavalle vuodelle ovat siirtymässä 8,9 miljoonan sopeutukset. 

Eloisan johto huomasi talousarvion ylityspaineet vuoden alussa. Tilanteeseen reagoitiin jarruttamalla menoja ja henkilöstön vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla.   

– Nämä tulevat olemaan säästökeinoissa ensi vuonnakin. Henkilöstön talkoohenkeä täytyy kiittää. Vapaaehtoisista palkattomista on tähän asti kertynyt noin kahden miljoonan säästöt, kun arvioimme sen alun perin miljoonaksi, Sipilä kiittelee. 

Investoinnit ja rahoitus 2026 

Taloudesta vastaava Sami Sipilä muistuttaa, että kustannusten nousua on hillitty Eloisassa ansiokkaasti. 

– Emme todellakaan ole eläneet leveästi. Kenenkään ei kannata Eloisassa moittia itseään leväperäisestä taloudenpidosta. Jatkossa taloutta rasittavat korkomenojen ja poistojen kasvu. Ensi vuonna korkokulut pomppaavat 3,5 miljoonaan euroon eli 1,3 miljoonalla. Poistot kasvavat 19,5 miljoonaan euroon eli 2,5 miljoonalla, Sipilä sanoo.  

Ensimmäistä kertaa Eloisa aikoo nostaa pitkäaikaista lainaa enintään 35,3 miljoonalla eurolla. Lainan määrään vaikuttaa kuitenkin se, miten Eloisa onnistuu vakuuttamaan valtiovallan lainanmaksukyvystä. Laina on vielä investointien ehtojen takana. 

Tähän asti hyvinvointialue on onnistunut hoitamaan maksuvalmiutta aiemmista organisaatioista perityillä käyttövaroilla, jaksottamalla valtion tulorahoitusta vuoden suurimpiin menokohtiin ja harvalukuisilla lyhytaikaisilla lainoilla. Aiemmista organisaatioista periytyviä lainoja lyhennetään 11,1 miljoonalla eurolla.   

Investointisuunnitelma on koottu palapelinä vuosien 2023, 2025 ja 2026 lainanottovaltuuksien perusteella. Osa aiempien vuosien investoinneista vielä kesken ja siirtyy ensi vuodelle.​ 

Investointimenoiksi 2026 on budjetoitu 35,3 miljoonia euroa ja lisäksi tulee investointeja vastaavia sopimuksia 5,6 miljoonalla eurolla. Suurimpia uusia investointikohteita ovat Pieksämäen uuden yhdistetyn sote-keskuksen ja paloaseman rakentaminen sekä Rantasalmen paloasema. Perinteisiä välttämättömiä korjauksia ovat Mikkelin keskussairaalan E- ja D-talojen remontit ja Savonlinnan sairaalan rakennustekniikan korjaukset. 

– Teemme investointeja todella maltillisesti, koska tavoitteenamme on, että poistotaso ei enää kasvaisi. Tällä investointitasolla meille kertyy valitettavasti korjausvelkaa jatkuvasti, pahoittelee Sipilä.   

Ensi vuoden lainanottovaltuuteen liittyy runsaasti valtion asettamia ehtoja, joten kyseiseen valtuuteen liittyviä investointeja ei aloiteta ennen kuin ehdot täytetty.​ 

– Ohjaavat ministeriöt vaativat meitä muun muassa jatkamaan sopeutuksia ja karsimaan palveluverkkoa väestön vähenemisen takia. Lisäksi tammikuun loppuun mennessä ministeriöt vaativat valtuuston hyväksymän suunnitelman sopeutuksista. Aiemmin riitti virkamiesten tekemä suunnitelma. Valtion käsiohjaus tiukkenee, Sipilä sanoo. 

Vuosikate kääntyy 29,2 miljoonaa euroa plussalle, mutta suurehkon investointivarauksen vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta on -6,1 miljoonaa euroja.    

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) pitää Eloisan prioriteettina arviointimenettelyn välttämistä. 

– Talousarvion laadinta lähtee kahdesta isosta periaatteesta. Eloisa haluaan tarjota hyvät ja kattavat palvelut eteläsavolaisille ja saada taloutensa tasapainoon niin, ettemme joudu arviointimenettelyyn. Jos sinne joutuisimme, se olisi goodbye omalle päätöksenteolla ja erityisesti lähipalveluille. Virkakunta on nyt oman esityksensä tehnyt ja arvioimme sitä hallituksessa ja viemme talousarvion valtuuston päätettäväksi. Tarvitsemme Etelä-Savossa vahvaa heimohenkeä yhteisten palveluiden, elinvoiman ja päätöksenteon varmistamiseksi, Leppä kannustaa. 

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Henkilöstöjohtaja Petri Alaluusua, p. 040 656 7232, petri.alaluusua@etelesavonha.fi

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, p. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Niina Kaukonen, p. 044 4794 4003, niina.kaukonen@etelasavonha.fi

Sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi, p. 044 417 4100, saara.tavi@etelasavonha.fi

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi

Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p.040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi