Blogi: Ajankohtaista Eloisan ikääntyneiden palveluista

Eloisa varautuu väestön ikääntymiseen vahvistamalla ennakointia, yhteistyötä ja monipuolisia palveluja. Uusi Mannerhelmi on konkreettinen esimerkki siitä, miten rakennamme toimivaa ja inhimillistä arkea ikääntyneille – nyt ja tulevaisuudessa.

Keskiviikkona 10.6. vietimme Eloisan ikääntyneiden palveluissa uuden palvelutalo Mannerhelmen avajaisia. Kyseessä on Mikkeliin valmistunut hybridipalvelutalo, jossa saman katon alla on senioriasumista, yhteisöllistä asumista sekä ympärivuorokautista palveluasumista. Eloisa hallinnoi 59 paikkaa ja Mikkelin Mikalo Oy vastaa senioriasumisesta. Taloon on jo asettunut sekä asukkaita että moniammatillinen henkilökunta.

Yhteisöllistä toimintaa toteutetaan verkostoyhteistyössä, mikä tukee asukkaiden toimintakykyä ja hyvinvointia arjessa.

Ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita

Etelä-Savossa yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Samanaikaisesti eliniän piteneminen lisää iäkkäimmän väestön määrää, nuoret ikäluokat pienenevät ja työikäisten määrä vähenee. Tämä haastaa myös henkilöstön saatavuuden, sillä Eloisassa eläköityy lähivuosina merkittävä määrä hoiva- ja hoitotyön ammattilaisia.

Eloisassa kasvavaan palvelutarpeeseen on varauduttu monin tavoin. Tarvitsemme sekä yksityisiä palveluntuottajia että Eloisan omaa tuotantoa. Yksi konkreettinen esimerkki varautumisesta on Mannerhelmen valmistuminen.

Mikkelin alueella asumispalvelupaikkojen tarpeen ennustetaan kasvavan noin 500 paikalla vuoteen 2045 mennessä. Tähän varautumiseksi Eloisassa on tehty kuntakohtainen asumispalveluselvitys.

Ikääntyneiden palvelut muodostavat laajan kokonaisuuden, ja palvelutarpeeseen vaikuttavat monet tekijät. Kaikki eivät tarvitse palveluja samassa määrin – osa pärjää itsenäisesti elämänsä loppuun asti.

Tämän vuoksi palvelutarpeen ennakointi ei perustu pelkästään väestöennusteisiin. Eloisassa seurataan aktiivisesti myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tunnuslukuja, jotta palvelut voidaan kohdentaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.

Kotona pärjäämistä tuetaan mahdollisimman pitkään

Omais- ja perhehoito ovat keskeinen osa palvelurakennetta. Ne tukevat kotona asumista, vahvistavat elämänlaatua ja hillitsevät kustannusten kasvua. Eloisa kuuluu iäkkäiden perhehoidon valtakunnalliseen kärkijoukkoon, mikä näkyy muun muassa lyhyinä jonoina ja kohtuullisina kustannuksina.

Mitä paremmin onnistumme vahvistamaan iäkkäiden toimintakykyä, terveyttä ja osallisuutta, sitä paremmin onnistumme myös tulevaisuudessa. Tämä työ ei ole vain sote-palvelujen tehtävä – se kuuluu meille kaikille.

Esimerkiksi Ikäneuvola tekee etsivää ja ennaltaehkäisevää työtä kutsumalla 80 vuotta täyttäneitä terveystapaamisiin. Näin voidaan tunnistaa tuen tarve ajoissa ja tukea arjessa pärjäämistä.

Oikea apu oikeaan aikaan

Keskeistä on, että asiakkaan tarpeet tunnistetaan oikein. Näin hänet voidaan ohjata tarkoituksenmukaisiin palveluihin – tarvittaessa myös sote-palvelujen ulkopuolelle.

Ikääntyneiden palveluissa on jo tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia Etelä-Savossa. Jatkossa kustannusten kasvua hillitään erityisesti ennakoivilla palveluilla, sujuvalla asiakas- ja palveluohjauksella sekä verkostoyhteistyöllä.

Tämä ehkäisee sekä ali- että ylipalvelua ja tukee samalla kustannusten hallintaa.

Kuntoutus ja sujuvat hoitopolut

Kuntoutuksen vahvistaminen, liikkuvat palvelut ja turvallinen kotiutus ovat keskeisiä keinoja tukea asiakkaiden toimintakykyä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Geriatrisen arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva ikääntyneen tilanteesta, suunnitella tarvittavat toimenpiteet ja mahdollistaa kotiutuminen aina, kun se on mahdollista.

Kuullaan asiakkaita ja henkilöstöä

Iäkkäiden ääni huomioidaan systemaattisesti asiakaspalautteen, asiakasraatien, vanhusneuvostojen ja kyselyiden kautta. Näin varmistetaan palvelujen asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus.

Samanaikaisesti myös henkilöstön näkemykset ovat keskeinen osa kehittämistä. Arjen havainnot, keskustelut ja palaute viedään eteenpäin päätöksentekoon.

Mistä saa apua?

Arjessa pärjäämisen kannalta ratkaisevaa on, että tieto palveluista on helposti saatavilla. Sekä asiakkaiden että läheisten tulee tietää, mistä saa apua ja miten ottaa yhteyttä.

Yhdessä enemmän – myö yhessä

Eloisa tekee tiivistä yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Verkostoyhteistyö vahvistaa hyvinvointia ja tukee osallisuutta. Teemme kumppanuussopimuksia kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset, järjestöt, seurat) sekä muiden sidosryhmien kanssa. Sopimusten tavoitteena on parantaa alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä ja osallisuutta.

Kehittämishankkeet tukevat tätä työtä. Esimerkiksi muistipalvelupolkua kehitetään, jotta muistioireet tunnistetaan varhain ja tarvittava tuki järjestyy oikea-aikaisesti.

Kotiin annettavat palvelut turvataan

Kotihoidon palvelut perustuvat arviointijaksoon, jossa selvitetään asiakkaan kuntoutumismahdollisuuksia ja tuen tarvetta.

Tietoon perustuva työote vahvistuu, kun hyödynnetään esimerkiksi tekoälyä ja RAI-järjestelmää. Näin muutokset asiakkaan voinnissa havaitaan ajoissa. Tekoäly voi myös vapauttaa hoitajien aikaa asiakastyöhön, esimerkiksi helpottamalla kirjaamista.

Säännöllisten palvelujen piirissä nimetyt virkalääkärit ja hoitotyö tukevat asiakkaiden ja potilaiden arjessa pärjäämistä

Eloisan omalääkärimalli tukee hoiva- ja hoitotyötä ja näkyy käytännössä esimerkiksi päivystyskäyntien ja sairaalajaksojen vähenemisenä. Yksilölliset hoitosuunnitelmat, selkeät hoitolinjaukset sekä ennakoivat hoitosuunnitelmat parantavat hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Eloisassa ikääntyneiden palveluissa työskentelee 22 virkasuhteista lääkäriä sekä kaksi farmaseuttia, joilla on lääkehoidon erityisasiantuntijakoulutus hoitajien lisäksi. Osaava ja riittävä hoitotyö tunnistaa asiakkaiden ja potilaiden riskit varhain, tukemalla kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistamalla toimintakykyä ja osallisuutta sekä luomalla turvallista ja luottamuksellista arkea.

Riittävä määrä moniammatillista ja välillistä työtä tekeviä työntekijöitä varmistaa tulevaisuudessa hoitotyöntekijöiden riittävyyttä. Erilaista osaamista tarvitaan toteuttamaan kokonaisvaltaista hoiva- ja hoitotyötä.

Laadukas hoiva syntyy arjessa

Eloisa valmentaa teemoilla ”vaikuta, välitä ja rohkaise” niin johtoa, esihenkilöitä kuin työntekijöitä.

Pelkkä mitoitus ei takaa laatua. Ratkaisevaa on se, miten työtä tehdään käytännössä ja vastaavatko resurssit asiakkaiden tarpeita. Asiakkaiden hoivan tarpeen muuttuessa tulee voida perustellusti arvioida myös resurssin lisätarve.

Esihenkilötyöllä on tässä keskeinen merkitys. Hyvä johtaminen edellyttää toiminnan, sitä ohjaavien säädösten sekä omavalvonnan velvoitteiden tuntemista. Hyvä esihenkilötyö on keskeisessä roolissa: arjen tunteminen, läsnäolo ja henkilöstön tukeminen näkyvät suoraan työn laadussa.

Lopuksi

Tulevaisuuden vanhustyö on yhä enemmän kotona tai palveluasumisessa tapahtuvaa, asiakaslähtöistä ja moniammatillista. Teknologia tukee työtä, mutta keskiössä on aina ihminen. Oikea-aikaiset palvelut turvataan ja tarkoittavat ennakoivaa, nopeasti reagoivaa ja joustavaa palvelujärjestelmää, jossa tuki sovitetaan jatkuvasti ikääntyneen todelliseen tarpeeseen.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö varmistaa laadukkaan hoivan ja arvostavan kohtaamisen.

Positiivinen viestintä tekee näkyväksi hyvän työn ja vahvistaa luottamusta. Se ei peitä haasteita, vaan osoittaa, että niihin tartutaan määrätietoisesti ja asiakasta varten.

Hyvää kesää ja kiitos kaikille iäkkäiden eteen tehdystä työstä