Loppuuko rakkaus lyömiseen?

Jos Eloisan lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Niina Harju kuvaisi lähisuhdeväkivaltaa yhdellä sanalla, se olisi pelko.

Harju tuntee ilmiön hyvin, sillä hän on työskennellyt ilmiön parissa eri tehtävissä jo vuodesta 2019. Eloisan lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattorina hän on aloittanut vuonna 2023.

– Pelko erottaa riitelyn väkivallasta. Jos parisuhteessa pelottaa sanoa mielipidettään tai lapsi ei uskalla kertoa jotain hoitavalle aikuiselle, on jotain pielessä, Harju sanoo.

Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua kaikissa läheisissä ihmissuhteissa.Varsinkinmuussa kuin parisuhteessa tapahtuva väkivalta on edelleen ilmiönä piiloteltu ja tuntematon. Lähisuhdeväkivaltaa voi tapahtua esimerkiksi aikuisen lapsen ja vanhemman, tai sisarusten välillä. Harjun mukaan rakkaus tekee lähisuhdeväkivallasta ilmiönä erityisen piinallisen ja hankalan.

– Ei se rakkaus lopu siihen lyömiseen tai uhkaamiseen, ei mikään tunne vaan lopu. Katuväkivalta meidän on helppo tuomita, koska ne tekijät on meille tuntemattomia. On eri asia, jos väkivalta onkin osa sitä lähisuhdetta, jossa koetaan myös sitä tuttuutta ja turvaa, Harju toteaa.

Lähisuhdeväkivalta ei aina ole fyysistä. Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä myös esimerkiksi taloudellisena, digitaalisena tai henkisenä väkivaltana.

Apua hakiessa ei tarvitse olla valmiita vastauksia

Lähisuhdeväkivalta on arka ja häpeällinen asia. Mikäli sen merkkejä huomaa vaikkapa ystävässään, on Harjun mukaan tärkeää ottaa asia puheeksi. Kaikki eivät kuitenkaan tartu tarjottuun tukeen heti, ja tällöin apua tulisi muistaa tarjota myöhemmin uudelleen.

– Liian usein me jätetään se asia sikseen. Ajatellaan, että koitettiin kerran, eikä siitä tullut mitään. Tällöin tapahtuu juuri se, mitä väkivallantekijä haluaa, eli muut vetäytyvät siitä ihmisestä, Harju toteaa.

Akuuteissa lähisuhdeväkivaltatilanteissa auttaa Mikkelin turvakoti ja Eloisan sosiaalipäivystys. Kiireetöntä tukea lähisuhdeväkivaltaan tarjoavat Viola väkivallasta vapaaksi ry ja Nollalinja. Harju kannustaa kaikkia hakemaan apua, jos oma tilanne pohdituttaa.

– Sulla ei tarvitse olla vielä vastauksia siihen, että miten pääset siitä tilanteesta, tai edes että haluatko päästä. Ei tarvitse olla valmis päättämään suhdetta hakeakseen apua. Apua voi hakea jo siihen, että haluaa pohtia onko näissä mun suhteissa kaikki kunnossa, Harju sanoo.

Apua tarjolla myös väkivallantekijälle

Harjun mukaan vastuu väkivallan teoista on aina väkivallan tekijällä. Ilmiötä voi auttaa ymmärtämään sen tiedostaminen, että väkivallan tekoon voi ajaa esimerkiksi kuormittunut elämäntilanne, neuropsykiatriset haasteet tai vaikkapa päihteet. Harju kannustaa myös väkivallantekijöitä hakemaan apua.

– Väkivallantekijät kokevat usein suurta häpeää teoistaan. Me olemme todella iloisia jokaisesta tekijästä, joka haluaa ottaa vastuun toiminnastaan ja kertoo, että hänellä on hankaluuksia säädellä tunteitaan ja voi äkkipikaistuksissaan toimia väärin, Harju sanoo.

Viola ry auttaa kaikkia eteläsavolaisia väkivallan osapuolia. Valtakunnallisesti väkivallantekijöille apua tarjoaa muun muassa Lyömätön linja miehille ja Avoin linja naisille.

– Väkivalta ei lopu, jos väkivallan tekijää ei auteta. Suurin osa väkivallantekijöistä on hyviä ihmisiä, jotka ovat ajautuneet tekemään vääriä valintoja, ja se on johtanut tekemään vääriä tekoja, Harju toteaa.

Tämä artikkeli on julkaistu osana Eloisan Myö Yhessä -lehteä 2025.