Eloisa teki ministeriöille aloitteen rakennussuojelun selvityksestä

Etelä-Savon hyvinvointialue haluaa kiinnittää valtiovallan huomion siihen, että sen hallintaan tuli hyvinvointialuetta muodostettaessa yhteensä noin 73 300 neliömetrin verran eri tavoin suojeltuja rakennuksia tai rakennusryhmiä. Aluehallitus päätti (25.8.2025) lähettää suojelurakennuksia koskevan aloitteen valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Ymmärrämme hyvin näiden rakennusten kansallisen ja maakunnallisen historiallisen merkityksen. Hyvinvointialueiden tehtäviin ei kuitenkaan kuulu rakennusperinnön vaaliminen varsinkaan näin laajassa, kymmenien tuhansien neliömetrien mitassa. Eloisa katsoo, että sen tilojen käyttöön saaman rahoituksen tulisi ensi sijassa kohdentua sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tuotannon tilojen kuluihin, huomauttaa hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä.

Hyvinvointialue ehdottaa, että ohjaavat ministeriöt tekevät välittömästi selvityksen, miten hyvinvointialueiden suojeluvelvoitteilla merkityistä rakennuksista koituvaa taloudellista taakkaa voidaan keventää, suojelua purkaa tai helpottaa hyvinvointialueiden velvoitteita muilla ratkaisuilla ja/tai suojeltujen rakennusten ylläpitoa ja uudelleenkäyttöä rahoittaa erillisesti.

– Pääosa suojelluista tiloista on nykyisin käytössä, noin 66 400 neliömetriä. Hienot vanhat talot ovat kalliita ylläpitää ja usein vaikeita hyödyntää nykyisiin sote-palveluihin. On tärkeää löytää keinot muuttaa käyttötarkoituksia, saada tukea suojeluun tai luopua rakennuksista, sanoo tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure.

Suojellut rakennukset sijaitsevat Mikkelin sairaalakampuksella, Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen alueella Pieksämäellä ja Savonlinnan sairaalamiljöössä.

Mikkelissä lain nojalla suojeltuja rakennuksia ovat keskussairaalan alueella Johan Carl Ludvig Engelin vv. 1838–1840 suunnittelema lääninlasaretin kortteli, joka valmistui lokakuussa 1844. Sen vieressä Porrassalmenkadun varressa sijaitsee professori Jussi Paatelan suunnittelema ja vuosina 1932–35 rakennettu lääninsairaala (E-rakennus), joka palveli toisen maailmansodan aikana sotasairaalana. Yhdessä näistä muodostuu rakennussuojelulain nojalla suojeltuja tiloja 7 680 neliömetriä.

Vaativia erityispalveluita eri vammaisryhmille tuottavan Osaamis- ja tukikeskus Vaalijalan alueella Eloisalla on suojeltuja rakennuksia yhteensä 37 630 neliötä. Alueen suunnitteli arkkitehti Yrjö Lindegren, joka on myös suunnitellut Helsingin Olympiastadionin. Vaalijalaa pidetään yhtenä hänen päätöistään.

Savonlinnan 1950-luvulla rakennettu Martti Välikankaan suunnittelema sairaalamiljöö on Savonlinnan keskustaajaman strategisen yleiskaavan kaavaehdotuksessa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, ja viisi alueen rakennuksista on osoitettu suojeltaviksi rakennuksiksi; yksi rakennuksista on entinen sairaanhoitajakoulu, joka ei kuulu Eloisalle. Eloisalla näitä rakennuksia on noin 28 000 neliömetrin verran.

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure, p. 044 351 9658, velimatti.thure@etelasavonha.fi

Eloisa vastustaa aluelain muutoksia

Etelä-Savon hyvinvointialue vastustaa pääpiirteissään maan hallituksen aikomaa hyvinvointialue- ja maakuntajakolain muutosta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialue- ja maakuntajakolakia, jonka nimike muutettaisiin hyvinvointialuejakolaiksi. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi maakuntajakolaki, eikä uudessa hyvinvointialuejakolaissa ei enää säädettäisi maakuntajaosta.

Uudessa maakuntajakolaissa säädettäisiin maakuntajaon perusteista ja sen muuttamisen edellytyksistä, vireillepanosta ja valmistelusta. Hyvinvointialuejakoa ja maakuntajakoa, niiden perusteita tai hyvinvointialueen muuttamisen edellytyksiä ei esitettäisi muutettavaksi.

Hallituksen esityksen mukaan maakuntajaon sitominen yksinomaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen aluejaon kriteereihin on ongelmallista, koska nämä perusteet tulevat maakuntajaon kautta määrittelemään myös valtion aluehallinnon, kaavoituksen, aluekehittämisen, tuomioistuinlaitoksen sekä eduskuntavaalien vaalipiirien alueita.

Etelä-Savon hyvinvointialue näkee tilanteen päinvastoin. Aluejaosta muodostuu erittäin ongelmallinen, jos maakunta- ja valtion aluejako eriytyisivät hyvinvointialuejaosta ja vaalipiirien jaoista. Eloisan mukaan vaalipiirien aluejaolla on tosiallisesti erittäin suuri merkitys hyvinvointialueiden toimintaan. Kansanedustajat muodostavat tärkeän sidosryhmän hyvinvointialueen poliittisessa vaikuttamistyössä.

Jos hyvinvointialuejako on erilainen kuin vaalipiirijako, niin tilanne muodostuu vaikeaksi kansalaisten ja heitä edustavien kansanedustajien näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi jos Etelä-Savon hyvinvointialue ja Pohjois-Savon hyvinvointialue yhdistettäisiin, niin Etelä-Savo pysyisi Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mutta hyvinvointialue siirtyisi Savo-Karjalan vaalipiiriin.

– Hallituksen esityksessä ei ole huomattu Etelä-Savon hyvinvointialueen mutkikasta tilannetta. Kuulumme Kaakkois-Suomen vaalipiiriin ja hyvinvointialue puolestaan Itäisen Suomen yhteistyöalueeseen, joka ylittää vaalipiirirajat useampaankin otteeseen. Valtion aluejakojen eriyttäminen maakuntajaosta ei ainakaan helpota hyvinvointialueiden yhdistämisiä, mikäli se on ollut tässä lakiesityksessä tarkoituksena, huomauttaa aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.).

Maan hallituksen olisi Lepän mukaan tarpeen lisätä uudistuksillaan hyvinvointialueiden vakautta ja ennustettavuutta, eikä lisätä epävarmuuksia, niin kuin tämä lakimuutos tekee.

– Lakiuudistuksissa on tarpeen keskittyä lainsäädännön valuvikojen korjaamiseen ja sitä kautta hyvinvointialueiden toimintaedellytysten turvaamiseen. Tämä tuo myös kaivattua vakautta talouteen, Leppä sanoo.

Hyvinvointialueen luottamushenkilöiden palkkioita ja korvauksia koskeviin säännöksiin on lakiehdotuksessa ehdotettu täsmennyksiä. Valtion rahoituksen käyttö ryhmärahoihin ja kokouspalkkioihin on rajoitettu 5 miljoonaan euroon, eikä tähän Eloisalla ole huomauttamista.

Sen sijaan palkkiorajoitukseen liittyvää rahoitusleikkuria ei tule toteuttaa aiotulla tavalla, koska Eloisassa maksetut palkkiot ovat olleet pieniä. Hyvinvointialueen rahoitusta vähennettäisiin lakimuutoksen johdosta 5 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 lukien.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Turvallisuus- ja pelastuspalvelujen toimialajohtaja Seppo Lokka, p. 040 359 7864, seppo.lokka@etelasavonha.fi

Eloisa perustaa sote-alan henkilöstövuokrausten dynaamiseen hankintajärjestelmän

Aluehallitus päätti, että Eloisa perustaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstövuokrauspalvelujen dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS). Hankinta tehdään ajalle 1.10.2025-31.12.2029.  

Eloisa perustaa dynaamisen hankintajärjestelmän julkaisemalla hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön. Kaikki kiinnostuneet palveluntuottajat voivat koko hankintajärjestelmän keston ajan pyytää oikeutta liittyä siihen eikä hyväksyttävien palveluntuottajien määrää ei ole rajoitettu.

Tällä hetkellä terveyspalveluissa sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalveluihin käytetään noin 24 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluja on hankittu eri hankintayksiköiden ja yritysten kautta, joista Eloisa on maksanut yrityksille palkkioita. DPS:n kautta hankittavien palvelujen arvo on enintään 12 miljoonaa euroa vuosittain ja kokonaisarvo on enintään 48 miljoonaa euroa.

– Luomme DPS:n perustamisella oman alustan ostopalveluhenkilöstön hankintaan. DPS on osa terveyspalvelujen talouden sopeutuksia ja ostopalvelujen vähentämistä. Haemme se avulla merkittävää kustannusten laskua. Tavoittelemme myös suoria ammatinharjoittajasopimuksia sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden kanssa, kertoo terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.

DPS:n perustaminen ei tarkoita uutta hankintaa eikä sido Eloisaa tiettyyn hankintamäärään. Terveyspalvelujen lisäksi kaikki muutkin Eloisan toimialat voivat käyttää henkilöstövuokrausten dynaamista hankintajärjestelmää.

– Teemme edelleen kaikki hankinnat tarvekohtaisesti ja harkitusti. Jatkossa hankinnat kilpailutetaan DPS:n sisällä. Eloisa määrittää kaikki ehdot sisällön ja hinnan osalta. Jokaisesta hankinnasta tehdään erillinen päätös ja sopimus. Tämä mahdollistaa myös kattohintojen käytön, Kuosmanen sanoo.

Lisätietoja

Terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen, puh. 040 656 7885, kimmo.kuosmanen@etelasavonha.fi

Tulosaluepäällikkö Satu Karvonen, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut, puh. 040 359 7758, satu.karvonen@etelasavonha.fi

Hankinta- ja sopimusasiantuntija Marika Kiiveri, puh. 040 656 7770, marika.kiiveri@etelasavonha.fi

Aluehallitus pitää kiinni vuokraneuvottelujen tavoitteesta

Iltakoulussaan aluehallitus sai konsernipalvelujen johtaja Sami Sipilän raportin kuntien kanssa käydyistä vuokraneuvotteluista. Osassa neuvotteluista oli edetty.

Hallitus ohjeisti Eloisan johtoa pitämään kiinni euromääräisistä tavoitteista, joiksi on asetettu noin viiden miljoonan euron säästö.

–  Kuntien on hyvä ymmärtää, että emme tavoittele mitenkään mahdottomia vaan uudistusta edeltävää vuokratasoa. Eloisalla talouden joustomahdollisuudet ovat hyvin rajalliset johtuen valtion erittäin tiukasta ohjauksesta. Jos vuokrat eivät jousta, niin palveluiden täytyy joustaa. Eloisa haluaa pitää kiinni palveluista koko maakunnan alueella, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi