Siirry sisältöön

Aluehallitus linjasi alijäämien kattamisen aikataulua

Julkaistu

Alijäämät aiotaan kattaa vuoden 2029 loppuun mennessä. Näin linjasi Etelä-Savon aluehallitus ylimääräisessä kokouksessaan (9.3.2026), jossa se käsitteli tulevien vuosien taloussuunnitelmalle asetettavia tavoitteita. Lopullisesti taloussuunnitelmasta ja myöhemmin talousarvioista päättää aluevaltuusto.

Aiemmassa taloussuunnitelmassa Eloisa tavoitteli alijäämien kattamista vuoden 2030 loppuun mennessä. Tilinpäätöstietojen 2025 mukaan kumulatiivista alijäämää oli vuoden lopussa 73,9 miljoonaa euroa.

– Tarvitsimme uudet linjaukset, koska Eloisan taloustilanteessa on tapahtunut isoja muutoksia sekä ulkoisesti että sisäisesti. Viime vuoden odotettua parempi tulos ja hallituksen ilmoitus alijäämien kattamisajan pidentämisestä vuoden 2029 loppuun antavat nyt hyvät mahdollisuudet välttää raskas arviointimenettely, kertoo aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk).

Eduskunnassa käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaan valtiovarainministeriö voisi hakemuksesta myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ilmoitti 3.3.2026, että hallitus täydentää esitystään siten, että valtiovarainministeriö voisi tietyin edellytyksin myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät myös vuoden 2029 loppuun mennessä.

Jari Leppä kättelee Pirkko Valtolaa aluehallituksen kokouksen alussa.
Jari Leppä kättelee Pirkko Valtolaa aluehallituksen kokouksen alussa. Etualalla Antti Laurikainen, Tarja Poikolainen, Jouni Vironen ja Arto Seppälä.

– Tulemme hakemaan alijäämien kattamisajaksi vuoden 2029 loppua ja tekemään taloussuunnitelmat ja ensi vuoden talousarvion tältä pohjalta. Tämä tarkoittaa, että niukat ajat jatkuvat. Joudumme tekemään noin 20 miljoonan euron sopeutukset vuonna 2027. Nyt hyväksyttyihin laskelmiin tuli pienemmät sopeutukset vuosille 2028 ja 2029, mutta valtion puolelta saatujen tietojen perusteella myös noille vuosille luvut tulevat olemaan 20 miljoonan luokkaa, kertoo taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Aluehallitus velvoitti hyvinvointialuejohtajan laatimaan sopeutusohjelman, joka johtaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun mennessä. Sopeutusohjelma käsitellään aluevaltuuston jossain tämän vuoden kokouksessa. Henkilöstöjohtajalle annettiin valtuudet yhteistoimintaneuvottelujen järjestämiseen vuoden 2029 loppuun saakka osana hyvinvointialueen talouden sopeutusohjelmaa.

–  Muutokset Eloisassa siis jatkuvat suurina tulevinakin vuosina. Tämä merkitsee sitä, että yhteistoimintaneuvotteluja käydään jatkossakin, mutta siirrymme niiden suhteen jatkuvaan menettelyyn. Käymme niitä sitä mukaa, kun asioita nousee esiin. Neuvottelut pystytään käymään aiempia neuvotteluja perusteellisemmin ja ne ehditään valmistella paremmin.  Kaikki tämä vähentää toivottavasti näihin neuvotteluihin liittyviä huolia ja dramatiikkaa. Henkilöstön kanssa teemme jatkossakin hyvää yhteistyötä ja turvaamme eteläsavolaisille palvelut, Sipilä kertoo.

Kuluvan vuoden talousarvioon ei tässä vaiheessa kohdistu muutostarpeita. Kuluvan vuoden lopussa alijäämää arvioidaan Eloisalla olevan noin 67 miljoonaa euroa.

Lue lisää alijäämien kattamisesta ja Eloisan taloustilanteesta.

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Aluehallitus kokoontuu Mikkelin keskussairaalalla.
Etualalla Oskari Valtola ja Tommi Vehmala aloittelevat aluehallituksen kokousta.

Eloisa vaatii korjausta rahoitusmalliin

Aluehallitus antoi lausunnon hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistuksen III vaiheen lakiluonnoksiin. Rahoituslakiin ja eräisiin muihin lakeihin esitetään muutoksia vuodesta 2027 lähtien. Samassa yhteydessä maan hallitus aikoo leikata hyvinvointialueiden rahoitusta 390 miljoonaa euroa vuodesta 2029 lähtien.

– Rahoitusmallin muutoksissa on oikeansuuntaisia elementtejä. Ne eivät kuitenkaan pysäytä tai edes hidasta rahoitusmallista johtuvaa hyvinvointialueiden eriytymiskehitystä. Mielestämme eriytymiseen pitää puuttua jo nyt, eikä jättää koko työtä parlamentaariselle työryhmälle. Muuten väestöään menettävät alueiden ihmiset saavat pian huonommat palvelut kuin väestöään kasvattavien alueiden ihmiset, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä.

Ehdotetut muutokset uhkaavat leikata Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitusta vuodelta 2027 noin 3 miljoonalla eurolla ja vuoteen 2029 mennessä 9 miljoonaa euroa.

– Kovinta ääntä muutoksista ovat pitäneet etelän suuret alueet. Prosentuaalisesti niiden rahoituksen kasvu on kuitenkin yli 10 prosenttia. Eloisan 3,7 prosentin kasvu ei riitä kattamaan edes palkankorotuksia ja lisäksi täytyy tehdä investointeja ja maksaa edeltävien organisaatioiden velkoja, huomauttaa taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Eloisa esittää, että rahoitusta uudistettaessa tuleekin painottaa nykyistä enemmän palvelutarvetta ja vähentää väestön määrään perustuvaa osuutta.

– Tässä suhteessa mallissa on tehty vähäinen oikeansuuntainen mutta täysin riittämätön ratkaisu. Väestöään menettävien alueiden jo kumuloituneet menetykset, mallin jatkossa tuottamat menetykset ja lisäsäästöt johtavat väistämättä alueiden eriytymiseen edelleen eli palvelujen heikentymiseen, lausunnossa sanotaan.

Lakipakettiin sisältyy myös saaristolain muutoksia. Saaristoisuuden perusteella Etelä-Savon hyvinvointialueen saama rahoitus vähenee 700 000 eurolla. Vähennys koskettaa erityisesti Eloisan pelastustoimea.

Lausunnossa huomautetaan, että jo nykyisellään hyvinvointialue joutuu kattamaan pelastustoimen rahoitusta muusta rahoitusosuudestaan usealla miljoonalla eurolla, koska alueella on laaja, suurelta osin pääkaupunkiseudulta tuleva kausiasutus, sitä myötä palvelujen kysynnän suuri kausivaihtelu ja kiinteistöjen määrä kasvaa. Hyvinvointialueen palvelutuotannolle muodostuu saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä pysyvä lisäkustannus, joka tulee lausunnon mukaan kompensoida rahoituksessa.

Lausuntoluonnos sisältää kaksi osaa: vastaukset lausuntopalvelun kysymyksiin ja aluehallituksen oman lausunnon.

Aluehallituksen muutokset lausuntoon:

Aluehallitus poisti lausuntoluonnoksen kohdasta 6 lauseen: Saariston käsite (tieyhteyden puuttuminen) on sinänsä yksiselitteinen, mutta huomioida tulisi myös alueen rikkonaisuus eli saaristoisuudesta ja vesistöistä johtuvat pitkät välimatkat.

Kohtaan 11 lisättiin: Saaristoisuuden ja saaristoisten hyvinvointialueiden osalta lakimuutos on syytä tehdä vasta siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden kaikki olosuhdetekijät päivitetään ja samassa vaiheessa voidaan realistisesti katsoa, miten etenkin kausiasuminen tulee hyvinvointialueen rahoituksessa huomioida.

(Huom! Aluehallitus teki yllä olevia muutoksia lausuntoon)

Lisätietoja

Aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä, p.  050 511 3041, lh-jari.leppa@etelasavonha.fi

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Valitukset Eloisan 2025 talousarviosta kaatuivat hallinto-oikeudessa

Aluehallitus sai tietoonsa myös Eloisan 2025 talousarvion päätöksenteon yhteydessä tehtyjen valitusten tilanteen. Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt kaikki neljä valitusta.

Lisätietoja

Juristi Tarja Poikolainen, p. 040 259 9483, tarja.poikolainen@etelasavonha.fi