Lähisuhdeväkivalta
Tältä sivustolta löydät tietoa lähisuhdeväkivallasta ja toimintaohjeet akuutteihin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin.
Tutustu Eloisan lähisuhdeväkivallan sivustoon.Etelä-Savossa lähisuhdeväkivallasta uskalletaan puhua
JulkaistuEtelä-Savossa kokoonnuttiin tärkeän asian äärelle, kun Mikkelissä vietettiin ensimmäistä lähisuhdeväkivaltatyön verkostoitumis- ja kouluttautumisaamupäivää 8.5.2026. Tapahtumassa kuultiin lähisuhdeväkivaltatyöhön liittyviä puheenvuoroja muun muassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n ja poliisin asiantuntijoilta. Aamupäivä oli suunnattu eri alojen ammattilaisille, jotka voivat työssään kohdata lähisuhdeväkivallan osapuolia.
Tapahtumaan osallistui noin 120 ammattilaista paikan päällä Mikkelin keskussairaalalla, sekä etäyhteydellä. Tapahtuman avasi Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan hyvinvointialue johtaja Santeri Seppälä.
– Monella hyvinvointialueella lähisuhdeväkivaltatyötä on karsittu, mutta meillä siihen panostetaan. Tämä on meille arvovalinta, Seppälä totesi avaussanoissaan.
Paikalla aamupäivässä ollut Eloisan sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Saara Tavi näkee, että satsaus lähisuhdeväkivaltatyöhön tuo paljon hyötyä käytäntöön.
– Meillä on edelleen paljon otsikoita lähisuhdeväkivallasta. Olen ylpeä tästä työstä, mitä meillä tehdään lähisuhdeväkivaltatyön ympärillä, kerromme rehellisesti vaikeasta aiheesta, Tavi sanoo.
Aamupäivän järjestäjänä oli Väkivallaton Etelä-Savo-työryhmä yhdessä LÄHDE-hankkeen kanssa. Aamupäivän käytännön organisoinnista vastasi Eloisan lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Niina Harju.
Väkivallaton Etelä-Savo-työryhmä kokoaa yhteen toimijoita eri organisaatioista lisäämään yhteistyötä ja vahvistamaan alueella tehtävää väkivallan vastaista työtä. Työryhmä on toiminut vuodesta 2023 ja sen puheenjohtajana tällä hetkellä toimii Eloisan aikuisten sosiaalipalvelujen palvelualuepäällikkö Satu Auvinen.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät luvut ovat rumia
Tilastotietoa tapahtumassa esitteli Rumien lukujen ekonomistina tunnettu valtionhallinnon erityisasiantuntija Stina Oksa. Oksan esittämistä tilastoista käy ilmi, että Suomi on Euroopan lähisuhdeväkivaltatilastojen kärkimaa.
Etelä-Savo ei ole lukujen suhteen poikkeus. Vuonna 2025 poliisin tietoon tuli 505 lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tapausta, luku on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Mikkelin turvakodilla asiakkaita vuonna 2025 oli 185, joista noin 72 % oli naisia.
– Suurin osa lähisuhdeväkivallasta ei tule tilastoihin näkyväksi, koska siitä on tosi vaikea kertoa. Joidenkin tutkimusten mukaan vain noin kymmenesosa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon, ja väkivallasta kerrotaan useammin läheiselle kuin ammattilaiselle, Harju toteaa.
Harju kokoaa vuosittain THL:n suosittamaa lähisuhdeväkivallan tilannekuvaa Etelä-Savon alueelta. Tilannekuvaa on koottu alueella vuodesta 2024, se avaa pidemmän aikavälin kehityssuuntia ja auttaa kohdentamaan työtä oikeisiin asioihin.
Yhteistyön merkitys korostuu lähisuhdeväkivaltatyössä
LÄHDE-hankkeen projektipäällikkö Jonna Laitonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta korostaa, että väkivallan ehkäisyn ja väkivallan seurausten hoitamisen edellytys on yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden, poliisin ja muiden toimijoiden kesken.
– Yksin tätä työtä ei voi tehdä. Lähisuhdeväkivalta on monisyinen ongelma ja tarvitsee aina tarkoituksenmukaista apua. Yhteistyö on myös kustannustehokasta, Laitonen sanoo.
LÄHDE-hankkeessa levitetään lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilömallia hyvinvointialueelle. Avainhenkilö on ammattilainen, jolla on riittävä osaaminen lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja osapuolten auttamiseen.
– Jos meillä ammattilaisilla on riittävä tieto ilmiön monimutkaisuudesta ja yhteistyöverkostot tiedossa, niin asiakkaan on huomattavasti helpompi saada apua. Jopa ennen kuin asiat pitkittyvät ja mutkistuvat, Harju sanoo.
LÄHDE-hankkeen päätoteuttaja on THL ja yhteistyökumppaneina ovat Eloisan lisäksi Turun ensi- ja turvakoti ry, Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry. Hanke on Euroopan sosiaalirahasto ESR+, Euroopan unionin osarahoittama.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Lähisuhdeväkivaltatyö jatkuu aktiivisesti
Lähisuhdeväkivaltatyön verkostoitumis- ja kouluttautumisaamupäivän käytännön organisoijana toiminut Harju on tyytyväinen päivän antiin.
– Vaikka käsittelimme raskasta aihetta, niin toivon, että päivä herätti myös esiin toimintaa ja toiveikkuutta. Lähisuhdeväkivalta viihtyy varjoissa ja siksi yksi iso vastavoima väkivallalle on se, että siitä puhutaan, Harju muistuttaa.
Harjun mukaan osallistujien palaute tapahtumasta on ollut innostunutta. Aamupäivä poiki heti myös konkreettisia jatkotoimia, kuten avainhenkilöiden lisäämistä palveluihin ja verkostoihin. Jokaisen panos väkivallan vastaisessa työssä on tärkeä
– Meillä tahtotila väkivallan vastaisen työn kehittämiseen ulottuu laajasti aina hyvinvointialueen johdosta arjen toimijoihin. Meillä on tehty jo pitkään hyvää työtä, ja sitä työtä viedään määrätietoisesti eteenpäin, Harju kiittää.
Lisätietoja lähisuhdeväkivallasta ja sen parissa tehtävästä työstä antaa Eloisan lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Niina Harju, p. 040 5649 621, niina.harju@etelasavonha.fi.
