Aluehallitus totesi kuntien hylänneen nuorisotyön Etelä-Savon mallin

Ennalta ehkäisevälle nuorisotyölle Etelä-Savon mallin mukaisesti ei ole tällä hetkellä riittävää yhteistä tahtotilaa eikä resursointiedellytyksiä. Näin totesi Etelä-Savon aluehallitus kokouksessaan Juvalla 23.6.2026.

Muita käsiteltäviä asioita olivat muun muassa talousarvion 2027 valmistelun käynnistäminen raamien asettamisen avulla, hankintastrategian sekä palvelustelien hyväksyntä sekä kokokasvisruuan suositteluun liittyvä sisäinen selvitys. Aluehallitus myös hylkäsi Lindström Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen tekstiilihuoltopalvelujen kilpailutuksesta.

Etelä-Savon malli nuorisotyölle ei etene

Aluehallitus merkitsi tiedoksi nuorisotyön ennaltaehkäisevästä mallista kuntien antamat lausunnot ja totesi, ettei mallin edistämiselle ole edellytyksiä. Mallin kehittely lähti liikkeelle Etelä-Savon noustua kärkeen nuorten huumekuolemissa.

– On harmillista, että käytännön toimissa emme päässeet nyt eteenpäin. Jotain uutta on mielestämme selvästi tehtävä, jotta emme ole jatkossa nuorison päihteidenkäytön takia menetettyjen elinvuosien kärjessä jatkuvasti. Vanhat konstit eivät ole auttaneet. Tavoitteista nuorisotyön suhteen kuntien kanssa vallitsee onneksi yksimielisyys. Eloisa haluaa pitää kunnille portin auki yhteistyön kehittämiselle. Toivon, että kuntien puolelta uutta löytyy, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Jari Leppä (kesk).

Aluehallituksen linjauksen mukaisesti hyvinvointialue ei käynnistä erillistä Etelä-Savon mallin koordinoitua toteutusta nykyisillä resursseilla, mutta osallistuu yhteistyöhön ja yhteiseen kehittämiseen olemassa olevien rakenteiden ja verkostojen kautta. Hallitus myös toteaa, että kuntayhteistyötä jatketaan ja kunnille tarjotaan mahdollisuus esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja tai yhteistyöratkaisuja, joissa jatkotoimenpiteet perustuvat laadukkaaseen tietopohjaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tietoon perustuvaa arviointia toimenpiteiden vaikutuksista.

Mikäli hyvinvointialueelta pyydetään koordinaatiovastuuta yhteiskehittämisestä, se edellyttää erillistä yhteistä resursointia osallistuvilta tahoilta, aluehallitus päätti.

– Olen pettynyt, että Etelä-Savon tulevaisuuden kannalta tärkeä hanke ei etene. Kyse on sentään lastemme tulevaisuudesta. Nyt on äärimmäisen tärkeää kuntien ottaa vastuu tästä asiasta. Eloisa on valmis tarjoamaan omaa asiantuntemustaan avuksi. Olemme valmiita tarttumaan myös vetovastuuseen, jos ja kun toimintamallit saadaan yhteisiksi ja kunnilta löytyy halua resursoida asiaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa, lupaa hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä. 

Yhteistä mallia kannattivat kunnista Pieksämäki, Rantasalmi ja Puumala. Mikkeli piti mallin tavoitteita kannatettavina, mutta ei kannattanut esitettyä Planet Youth-yhteistyötä. Mikkelin mukaan toimintamalli tulisi rakentaa alueen omana työnä ilman ulkoista palveluhankintaa hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja vahvistaa yhteistyötä ja tiedon hyödyntämistä nykyisissä rakenteissa.

Juva, Mäntyharju, Enonkoski eivät sitoutuneet malliin perustellen näkökulmaa vahvoilla olemassa olevilla paikallisilla toimintamalleilla. Kunnissa on jo panostettu ennaltaehkäisevään työhön sekä ne kantoivat huolta myös kustannuksista ja mallin soveltuvuudesta. Sulkava, Hirvensalmi ja Kangasniemi olisivat sitoutuneet yhteisen mallin kehittämiseen, mikäli osa tai kaikki kunnat sitoutuvat toimintamalliin.

Planet Youth -organisaation koordinoima ”Islannin malli” oli valikoitunut asian valmistelussa jatkotyön pohjaksi. Mallin todettiin tarjoavan rakenteellisen ja ennaltaehkäisevän lähestymistavan, vahvan asiantuntijatuen sekä aineistopankin tutkittuun tietoon lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä päihteiden käytön vähentämiseen. Lisäksi malli pohjautuu validoituun tietopohjaan, jota on tutkittu lukuisissa eri maissa.

Lue lisää Etelä-Savon mallista täältä.

Lisätietoja

Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä, p. 040 359 6934, santeri.seppala@etelasavonha.fi

Talousarvion 2027 valmistelu käynnistyy aiempaa valoisammissa näkymissä

Talousarvion 2027 valmistelun lähtökohdat ovat Eloisalle hieman ennakoitua paremmat edellisen vuoden 2,7 miljoonaan ylijäämän ja kuluvan vuoden 7,6 miljoonaa ylijäämää osoittava talousennusteen takia. Katettavana on edelleen vuosilta 2023-2024 kumulatiivista alijäämää 73,9 miljoonaa euroa.

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2027 talousarvioraamin, jonka mukaan Eloisa tavoittelee ensi vuonna noin 24,4 miljoonan euron ylijäämää.

– Vaikka näkymät ovat aiempaa paremmat, niin on tässä vielä iso urakka edessä. Valtion rahoitus pienenee aiemmin ilmoitetusta, eikä kata edes palkankorotusten vaikutuksia. Kuluvalle vuodelle on vietävä loppuun noin 52 miljoonan sopeutukset ja seuraavina vuosina yli 20 miljoonan sopeutukset joka vuosi, tiivistää haasteet taloudesta vastaava konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä.

Vuodelta 2027 rahoitus on pienenemässä joulukuun 2025 laskelmiin verrattuna n. 16,3 miljoonalla eurolla ja vuodelta 2028 n. 17,8 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2026 rahoitus nousee vain 5,2 miljoonaa euroa, joka kattaa vain pienen osan esimerkiksi tulevista palkankorotuksista.

Toimintatuloarvio ensi vuodelle on noin 149,4 miljoonaa euroa ja toimintamenot arvioidaan 891,2 miljoonan euroon. Raamiesityksen toimintatulojen ja toimintamenojen erotukseksi eli toimintakatteeksi muodostuu noin -741,8 miljoonaa euroa. Valtiolta on tulossa noin 788,6 miljoonaa euroa rahoitusta. Rahoituksen nettokulut ovat noin – 4,3 miljoonaa ja poistoja tehdään 18,5 miljoonan euron verran.

Etelä-Savon hyvinvointialueen vuoden 2027 rahoituksen kokonaismäärä on noin 788,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2026 valtion rahoitus on noin 783,4 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla hyvinvointialueiden rahoituksen määrä vuonna 2027 on noin 27,5 miljardia euroa. Etelä-Savon rahoitus kasvaa vain 0,7 %, mikä on liian vähän suhteessa esimerkiksi henkilöstömenojen ja tätä kautta myös ostopalvelujen kustannuskehitykseen.

– Talousarvioraamin hyväksyminen käynnistää varsinaisen talousarviovalmistelun hyvinvointialueen organisaatiossa. Talousarvioraami on aluehallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Toimialat valmistelevat vuoden 2027 talousarviota raamin mukaisesti, kertoo rahoitusjohtaja Arto Jalkanen.

Kuluvan vuoden talousarviossa suunniteltujen säästöjen lisäksi tavoitellaan 5 miljoonan säästöjä vapaaehtoisilla lomaraha- ja säästövapailla sekä tiukennetulla rekrytointimenettelyllä.

–  Lisäksi on käynnistetty sisäinen säästökampanja, jossa henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää sopeutus- ja säästökohteita. Täytyy kiittää lämpimästi työntekijöitämme, sillä näiden toimien säästöpotentiaali on 3,3–4,7 miljoonaa euroa. Ehdotetut toimenpiteet ovat esimerkiksi toimintatapojen tehostamista, ostopalvelujen ja aine- ja tarvikeostojen pienentämistä sekä prosessien kehittämistä, kertoo Sipilä.

Etelä-Savon aluevaltuusto päätti maaliskuussa, että hyvinvointialue kattaa muodostuneet alijäämät vuoden 2029 loppuun mennessä. Lisäksi aluevaltuusto valtuutti aluehallituksen hakemaan valtiovarainministeriöltä lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen edellyttää lisäksi sopeutusohjelman laatimista vuosille 2027–2029.

Aluehallitus lisäsi yksimielisesti esittelytekstiin lauseet tuottavuudesta: Tuottavuuden parantamiseen panostaminen nähdään keskeisenä keinona kustannusten kasvun hillitsemisessä, palveluketjujen sujuvoittamisessa ja päällekkäisen työn vähentämisessä. Tavoitteena on varmistaa, että talouden tasapainottaminen ei perustu ainoastaan sopeutustoimiin, vaan myös systemaattiseen, koko organisaation kattavaan tuottavuuden vahvistamiseen, joka tukee hyvinvointialueen taloudellista kestävyyttä.

Lue lisää talousarvioraamista 2027 täältä.

Katso aluehallituksen hyväksymä talousarvioraami täältä.

Lisätietoja

Konsernipalvelujen toimialajohtaja Sami Sipilä, p. 044 770 0577, sami.sipila@etelasavonha.fi

Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi

Aluehallitus päätti muutokset palveluseteleihin

Aluehallitus hyväksyi palveluseteleiden sääntökirjat, jotka ohjaavat palveluseteleiden myöntämistä, palveluseteleillä tuotettavia palveluja ja niiden sisältöä. Muutokset aiempiin vuosiin verrattuna olivat pieniä. Uutena palvelutuotteena otetaan käyttöön 1.8.2026 alkaen sota- ja sotilasinvalidien ateriapalveluseteli, jossa palveluseteli on käytettävissä kuukauden jokaisena päivänä, asiakkaalle ei muodostu omavastuuta eikä setelin myöntämisessä huomioida tulorajoja

Sota- ja sotilasinvalideja on tällä hetkellä 26, joista noin 17 käyttää lounasseteliä

Mahdolliset matkakorvaukset korvataan vasta yli 10 kilometrin jälkeen ja edestakaiset matka 200 kilometrin jälkeen. Ensimmäiseltä 10 kilometriltä ei siis makseta korvausta. Palvelukohtaisissa sääntökirjoissa on määritelty missä palveluissa matkakorvaus on käytössä.

Palveluseteleitä on Eloisassa käytössä eniten ikääntyneiden palvelujen ja terveyspalvelujen toimialoilla.

Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Palveluseteleiden käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009. Sitä sovelletaan palvelusetelin käyttämiseen hyvinvointialueen järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa silloin, kun palvelua tuottavat yksityiset palveluntuottajat. Lain tarkoituksena on lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää hyvinvointialueen ja yksityisten palvelujen yhteistyötä.

Lue lisää palvelusteleistä täältä.

Lisätietoja

Ikääntyneiden palvelujen palvelupäällikkö Niina Helminen, p. 044 794 4002, niina.helminen@etelasavonha.fi
Kuntoutuksen erityisasiantuntija Mari Pihl, p. 040 656 7906, mari.pihl@etelasavonha.fi
Lapsiperhepalvelujen palvelualuepäällikkö Milla Ryynänen, p. 040 656 7488, milla.ryynanen@etelasavonha.fi
 

Hankintastrategia ohjaa ostoja jatkossa

Eloisa hankki palveluja sekä erilaisia aineita ja tarvikkeita vuonna 2025 noin 460 miljoonalla eurolla. Valtaosa hankinnoista kohdistuu palveluostoihin, joista puolestaan merkittävä osa on asumispalveluja. Hankintoihin sisältyy myös muun muassa ICT-, erikoissairaanhoidon- ja lääkäripalveluja. Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden osuus kokonaissummasta on noin 60 miljoonaa euroa vuosittain.

Aluehallitus hyväksyi hankintoja ohjaavan strategian, jonka tavoitteena on kytkeä hankinnat tiiviisti hyvinvointialueen strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin sekä ohjata hankintoja taloudellisesti, laadullisesti ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Eloisan vastaava hankinta-asiantuntija Satu Jaatinen pitää hankintastrategian käsittelyn ajankohtaa hyvänä, sillä pitkään valmistelussa ollut hankintalakiuudistus on vastikään hyväksytty eduskunnassa. Lain keskeiset muutokset on jo huomioitu hyvinvointialueen hankintastrategiassa, ja hankintojen painopistettä siirretään kohti ennakoivampaa toimintaa.

– Strategia tukee hankintojen suunnitelmallisuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä vahvistaa markkinavuoropuhelua ja riskienhallintaa. Seuraavaksi keskiössä on hankintastrategian toimeenpano: tavoitteiden konkretisointi, vastuiden selkeyttäminen sekä käytännön työkalujen ja toimintamallien jalkauttaminen osaksi arjen hankintatyötä koko organisaatiossa, Jaatinen iloitsee.

Hankintojen volyymi on pysynyt Eloisassa korkeana. Hankintalain mukaisia kynnysarvot ylittäviä kilpailutuksia oli 61 vuonna 2023, 74 vuonna 2024 ja 85 vuonna 2025. Kuluvan vuoden tarjouspyynnöt ovat herättäneet laajaa ja kasvavaa markkinakiinnostusta.

– Hankintastrategia on jatkoa määrätietoiselle työllemme hankintojen prosessien kehittämiseksi. Jouduimme aloittamaan vuodet 2023-2025 vajailla resursseilla ja henkilöstömuutosten keskellä. Vuoden 2024 organisaatiomuutos vastasi tilanteeseen muodostamalla hankintojen palvelualueelle itseohjautuvat tiimit, mikä on selkeyttänyt prosesseja, tarkentanut tehtäviä ja vähentänyt toiminnallisia riskejä. Alkuvuodesta 2026 Hankintapalvelujen resurssia vahvistettiin määräaikaisuuksilla, kertoo rahoitusjohtaja Arto Jalkanen hankintapalvelujen kehitystyöstä.

Lue lisää hankintastrategiasta täältä.

Lue koko hankintastrategia täältä.

Lisätietoja

Rahoitusjohtaja Arto Jalkanen, p. 040 359 6841, arto.jalkanen@etelasavonha.fi
Vastaava hankinta-asiantuntija Satu Jaatinen, p. 040 656 7755, satu.jaatinen@etelasavonha.fi
Juristi Aki Rasimus, p. 040 656 7444, aki.rasimus@etelasavonha.fi

Sisäisen tarkastuksen selvitys ravitsemussuositusten noudattamisesta valmistui

Ylen uutisissa tuotiin esille 20.5.2026, että Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan toiminnassa olisi osalle potilaista suositeltu kokokasvisruokavaliota, vaikka se on ollut hyvinvointialueen kieltämä menettely.

Uutisen johdosta Eloisassa käynnistetiin sisäinen selvitys asiaan liittyen. Selvitys on valmistunut ja aluehallitus sai sen tiedoksi kokouksessaan 23.6.2026.

– Olemme suhtautuneet tapahtuneeseen vakavasti ja tehneet asiassa perusteellisen selvityksen. Virheitä on todettu ja niihin on puututtu. Eloisassa kaikessa toiminnassa noudatetaan virallisia hoitosuosituksia, niin ohjauksessa, lääkehoidossa, toimenpiteissä ja leikkauksissa sekä niiden indikaatiossa ja toteutuksessa, johtajaylilääkäri Jaana Luukkonen sanoo. 

Selvitys myös vahvisti, että Eloisalla organisaationa ei ole sidonnaisuuksia asiassa julkisuudessa olleisiin Koivikko-säätiöön eikä Suomen Elämäntapalääketieteen yhdistykseen. Selvityksen mukaan Eloisa ei ole organisaationa toiminut asiassa virheellisesti.

Sisäinen selvitys on (julkisuuslaki 24 pykälä 1 momentti, kohta 15) mukaan salainen, joten sen yksityiskohtia ei ole mahdollista kommentoida.

Lue lisää sisäisestä selvityksestä täältä.

Lisätiedot

Jaana Luukkonen, johtajaylilääkäri, p. 044 417 3620, jaana.luukkonen@etelasavonha.fi

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen tekstiilihuoltopalvelujen kilpailutuksesta

Aluehallitus hylkäsi Lindström Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen tekstiilihuoltopalvelujen kilpailutuksesta. Yhtiö katsoi, että Eloisa oli toiminut hankintalain vastaisesti, kun se on vertaillut lähinnä tavaroihin liittyviä seikkoja hankinnassa, jonka pääasiallisena kohteena ovat palvelut. Tämän johdosta tarjouskilpailu ei johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan.

Lisäksi Eloisa toimi yhtiön mielestä hankintalain vastaisesti, kun se ei huomioinut voittaneen tarjoajan sidosyksikköaseman menettämisestä aiheutuvia kustannuksia hankinnan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan.

Eloisa oli kilpailuttanut palvelut, jotka kattavat tekstiilien vuokrauksen, pesun, huollon, korjaukset, jakelun, varastonhallinnan, jäljitettävyyden ja raportoinnin. Palvelua sovelletaan hankintayksikön henkilökunnan työ- ja suojavaatteisiin, potilas- ja sairaalatekstiileihin sekä siivoustekstiileihin.

Hankinta oli jaettu kahteen osa-alueeseen, joista ensimmäinen kattaa Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Puumalan, Rantasalmen, Pieksämäen ja Sulkavan henkilökunnan työvaatteet, potilas- ja sairaalatekstiilit sekä siivoustekstiilit. Toiseen alueeseen kuuluivat optiona Savonlinnan, Enonkosken ja Vaalijalan henkilökunnan työvaatteet, potilas- ja sairaalatekstiilit ja siivoustekstiilit.

Osa-alueen 1 ennakoitu arvo on ollut 60 kuukauden ajalle noin 11,9 miljoonaa euroa ja osa-alueen 2 ennakoitu kokonaisarvo on ollut 6,1 miljoonaa euroa. 

Tarjouskilpailun voittajaksi valittiin kumpaankin osa-alueeseen Sakupe Oy aluehallituksen hankintapäätöksellä 11.05.2026. Lindström Oy oli toimittanut hankintayksikölle oikaisuvaatimuksen hankintapäätökseen ja vaatinut uutta tarjouskilpailua. Yhtiö oli tehnyt asiassa myös valituksen markkinaoikeudelle.

Aluehallitus katsoi oikaisuvaatimuksen perusteettomaksi. Hankintayksikkö oli sen mielestä menetellyt tarjouskilpailussa hankintalain mukaisesti. Hankinnan kohteena olevat tekstiilihuoltopalvelut ovat vakiintuneita ja standardoituneita, markkinoilla yleisesti saatavia ja teknisesti suhteellisen yhdenmukaisesti tuotettavia palveluita. Näitä palveluita koskevat laadulliset vaatimukset ja vertailuperusteet oli asetettu oikein, ne liittyvät hankinnan kohteeseen, ja kokonaistaloudellinen edullisuus oli huomioitu asianmukaisesti. Sidosyksikköasemaa koskevat väitteet eivät olleet relevantteja avoimella menettelyllä kilpailutetussa hankinnassa.

Hankintayksikkö oli myös aluehallituksen mukaan hyödyntänyt kilpailuolosuhteita hankintalain edellyttämällä tavalla parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi ja käyttänyt hankinnan kohteeseen liittyviä vertailuperusteita, joiden perusteella oli voitu selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Lisäksi tekstiilihuoltopalveluita koskeva hankinta oli kilpailutettu hankintalain mukaisena avoimena menettelynä. Tällöin Sakupe Oy:n asemalla tai sen omistusmuutoksilla ei ollut merkitystä kilpailutuksen suhteen.

Lue lisää oikaisuvaatimuksesta ja tarjouskilpailusta täältä.

Lisätietoja

Juristi Tarja Poikolainen, p. 040 259 9483, tarja.poikolainen@etelasavonha.fi