Hyvinvointialueiden johtajat nostavat keskusteluun alueiden yhdistämisen kustannukset
Julkaistu17 hyvinvointialuejohtajaa on ottanut kantaa mahdollisiin alueiden yhdistämisiin, mukana myös Eloisan Santeri Seppälä. Johtajat haluavat nostaa keskusteluun yhdistämisiin liittyvät miljardiluokan kustannukset.
Kesäkuussa kannanotto toimitettiin ministeriöihin, THL:lle ja kansanedustajille sekä medialle 18.8.2026.
Hyvinvointialuejohtajien kannanotto:
Talous korjataan palveluja uudistamalla
– ei karttaharjoituksilla
Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.
Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.
Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.
Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta:
”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.”
Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.
Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.
Lisätietoja
Raija Kontio
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Jari Jokela
Hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue
Mikko Komulainen
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Max Lönngvist
Hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue
Piia Vuorela
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue
Sami Mäenpää
Hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Olli Naukkarinen
Hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Tero Mäkiranta
Hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue
Tero Järvinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Petri Virolainen
Hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Sally Leskinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Harri Hagman
Hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue
Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Santeri Seppälä
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue
