Hyvinvointikysely nostaa esiin huolestuttavan lihavuustilanteen Etelä-Savossa
Julkaistu
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa toteutti yhteistyössä alueen kuntien kanssa ensimmäistä kertaa koko maakunnan aikuisväestölle suunnatun laajan hyvinvointikyselyn ajalla 28.1.2026-30.4.2026. Netti- ja paperikyselynä toteutettuun avoimeen kyselyyn vastasi yhteensä 3 714 täysi-ikäistä eteläsavolaista ja vastauksia kertyi kaikista Etelä-Savon kunnista.
Hyvinvointikyselyllä selvitettiin Etelä-Savon aikuisväestön koettua hyvinvoinnin tilaa. Tulokset kuvaavat kyselyyn vastanneiden eteläsavolaisten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja antavat suuntaa alueen aikuisväestön hyvinvoinnin tilasta.
– Olemme erityisen iloisia siitä, että Eloisan ja kuntien yhteistyö onnistui kiitettävästi ja eteläsavolaiset lähtivät kyselyyn mukaan näin aktiivisesti. Kyselyn tulokset auttavat meitä rakentamaan ajantasaisen tilannekuvan Etelä-Savon aikuisväestön hyvinvoinnista. Kyselystä saatavan tiedon avulla voimme arvioida ennaltaehkäisevän toiminnan ja palvelujen tarpeita paremmin sekä suunnata niitä vaikuttavammin, hankekoordinaattori Jari Hätinen sanoo.
Lihavuus on yhteydessä heikompana koettuun terveydentilaan
Lihavuuden tiedetään lisäävän useiden sairauksien riskiä, ja sillä on merkittäviä fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia yksilöille sekä taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Hyvinvointikyselyn tulosten perusteella lihavuus on hälyttävän yleistä Etelä-Savon aikuisväestössä. Kyselyyn vastanneista lihavien (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2) osuus oli yli kolmannes (35 %). Yleisintä lihavuus oli Etelä-Savossa 45–64-vuotiaiden vastaajien joukossa (44 % vastaajista).
Vertailukohtaa antaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) toteuttama Terve Suomi -tutkimus, jossa lihavien osuus aikuisväestöstä oli koko maan osalta 24,5 %. TerveSuomi -tutkimukseen kutsutaan 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Tutkimuksen osallistujat poimitaan Digi- ja väestötietoviraston tiedoista satunnaisesti.
Lihavuus on yhteydessä heikompana koettuun terveydentilaan ja yleisempään sairastavuuteen. 72 % lihavista koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, kun vastaavasti normaalipainoisista 41 % koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Hyvinvointikyselyn tulokset osoittivat lisäksi, että lihavat kärsivät normaalipainoisia yleisemmin pitkäaikaissairauksista, kuten verenpainetaudista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä masennuksesta.
Terveelliset elintavat ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun
Kyselyn perusteella tupakointi ja muiden nikotiinituotteiden käyttö, viikoittainen runsas alkoholin käyttö kerralla, sekä vähäinen liikunta ja vähäinen kasvisten syönti olivat yhteydessä heikompana koettuun terveydentilaan sekä alhaisempaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja elämään tyytyväisyyteen.
Lähes kolmannes (29 %) Etelä-Savon aikuisväestöstä liikkuu vain vähäisesti (arkiaskareet, jotka eivät rasita fyysisesti), 50 % liikkuu kevyttä arkiliikuntaa (esimerkiksi kävely, kalastus, puutarhatyöt), 20 % harrastaa varsinaista kuntoliikuntaa (esimerkiksi juoksu, hiihto, pallopelit) ja 1 % rasittavia urheilumuotoja (harjoittelu kilpailumielessä).
Vähäisesti liikkuvista 79 % koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi, kun vastaava prosenttiosuus kevyttä arkiliikuntaa harrastavilla oli 54 % ja kuntoliikuntaa harrastavilla enää 30 %. Kuntoliikunnan ja rasittavia urheilumuotoja raportoineiden henkilöiden välillä ei havaittu merkitseviä eroja. Runsaampi liikunta näkyi myönteisenä yhteytenä myös mielen hyvinvointiin. Vähäisesti liikkuvista 55 % koki vähintään lievää ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden tunnetta, kun vastaava prosenttiosuus kevyttä arkiliikuntaa harrastavilla oli 36 % ja kuntoliikuntaa harrastavilla 29 %.
Taloudellisen toimeentulon vaikeudet ovat yhteydessä mahdollisuuksiin tavoitella onnellisuutta elämässä
Erityisesti taloudellisen toimeentulonsa hankalaksi tai erittäin hankalaksi kokevien henkilöiden elämänlaatu ja tyytyväisyys elämään ovat selvästi alhaisempia verrattuna taloudellisesti helposti toimeentuleviin henkilöihin.
Taloudellisen toimeentulon yhteys mielen hyvinvointiin näkyy positiivisen mielenterveyden mittarilla tarkasteltuna. Taloudellisen toimeentulonsa hankalaksi tai erittäin hankalaksi kokevista 42 %:lla positiivinen mielenterveys oli matalalla tasolla, kun vastaavasti toimeentulonsa helpoksi tai hyvin helpoksi kokevien joukossa positiivinen mielenterveys oli matala vain 6 %:lla.
Taloudellinen toimeentulo on selkeästi yhteydessä myös mahdollisuuksiin elää itselleen merkityksellistä ja mielekästä elämää. Toimeentulonsa hankalaksi tai erittäin hankalaksi kokevien joukosta 34 % koki mahdollisuutensa tavoitella onnellisuutta elämässään huonoiksi, kun vastaava prosenttiosuus toimeentulonsa helpoksi tai hyvin helpoksi kokevien joukossa oli 3 %. Toimeentulonsa hankalaksi tai erittäin hankalaksi kokevien joukosta 37 % koki mahdollisuutensa tyydyttävien sosiaalisten suhteiden solmimiseen huonoiksi, kun vastaava prosenttiosuus toimeentulonsa helpoksi tai hyvin helpoksi kokevien joukossa oli 6 %.
Iäkkäät ovat tyytyväisimpiä elämäänsä
Terveysongelmat aiheuttavat eniten työtehon ja työkyvyn heikentymistä nuorimmassa (18–29-vuotiaat) ikäryhmässä, jossa koetaan myös eniten stressiä. Lisäksi tyytyväisyys omaan elämään ja positiivisen mielenterveyden kokemus ovat matalimmillaan samaisessa ikäryhmässä.
– Vaikka terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareilla iäkkäät (yli 65-vuotiaat) kokevat nuorempia ikäryhmiä yleisemmin kipuja ja vaivoja sekä vaikeuksia liikkumisessa, kokevat iäkkäät kuitenkin selvästi vähemmän ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden tunnetta ja he kokevat olevansa tyytyväisempiä elämäänsä kaiken kaikkiaan, analyytikko Anne Tanttu sanoo.
Koko aikuisväestöä sukupuolittain ja ikäryhmittäin vertailtaessa havaittiin, että iäkkäät naiset kokevat olevansa kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä.
Lue tiivistelmä hyvinvointikyselyn tuloksista täältä.
Hyvinvointikysely toteutettiin osana Etelä-Savon hyvinvointialueen ja Etelä-Savon kuntien kehittämishanketta Hyvinvointitiedolla johtaminen 2.0 – kohti yhteistä hyte-johtamista. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tiedolla johtamisen keinoin. Hanke jatkuu maaliskuun 2027 loppuun saakka. Hyvinvointikyselyn sisältö perustuu Itä-Suomen yliopiston suunnittelemaan kyselyyn. Kyselyaineisto voidaan luovuttaa Itä-Suomen yliopistolle tutkimuskäyttöön.
